Sääsatelliittien tieto kulkee Sodankylän kautta maailmalle

Keskelle Lappia, Sodankylään on syntynyt satelliittien välittämän tiedon keskittymä, Arktinen avaruuskeskus.

Sodankylä
Satelliittidatan vastaanottoantenneja Sodankylässä.
Satelliittidatan vastaanottoantenneja Sodankylässä.Matias Takala

Ilmatieteen laitoksen väki Sodankylässä ottaa vastaan, jalostaa ja jakaa viestejä avaruudesta eri puolille maailmaa. Satelliittien antamia tietoja käytetään esimerkiksi sää- ja tulvaennusteissa sekä Itämerellä kulkevien jäänmurtajien apuna.

Kerrostalon korkuinen satelliittidatan vastaanottoantenni otettiin käyttöön Sodankylässä keskiviikkona. Antenni on kolmas iso vastaanottoantenni Tähtelässä. Ilmatieteen laitoksen alueelle on investoitu kahdeksan vuoden aikana peräti 17 miljoonaa euroa. Tästä summasta noin kymmenen miljoonaa euroa on ulkopuolista rahaa muun muassa EU:lta, Euroopan avaruusjärjestö ESA:lta, Tekesistä ja Suomen Akatemialta. Loput summasta on liikenne- ja viestintäministeriön rahaa.

Aiemmin paikka tunnettiin Lapin ilmatieteellisenä tutkimuskeskuksena, nyt nimeksi on vaihdettu Arktinen avaruuskeskus.

– Keskitymme täällä sekä operatiiviseen että tutkimustoimintaan. Satelliitit ovat tässä merkittävässä roolissä eli niitä käytetään ympäristön tilan, ilmaston ja ilmakehän seurantaan ja saadaan ainutlaatuista informaatiota siitä, mitä maapallolla ylipäänsä tapahtuu ja miten tämä planeetta toimii, Arktisen avaruuskeskuksen päällikkö, tutkimusprofessori Jouni Pulliainen Ilmatieteen laitokselta sanoo.

Jouni Pulliainen.
Arktisen avaruuskeskuksen päällikkö Jouni Pulliainen Ilmatieteen laitokselta.Raimo Torikka / Yle

Operatiivinen toiminta tarkoittaa sitä että avaruuskeskus tuottaa palveluja ja aineistoa kuten kuvamateriaaleja ja mittaustietoja esimerkiksi siitä, mitä tapahtuu Perämeren jäätilanteessa, jotta laivojen liikkeet voidaan optimoida ja jäänmurtajat tietävät missä ja milloin jäätä pitää murtaa.

Kuva merijäistä puolessa tunnissa kapteenilla

Juuri talvimerenkulun auttaminen on avaruuskeskuksen tärkeimpiä tehtäviä, sanoo ryhmäpäällikkö Timo Ryyppö Ilmatieteen laitokselta.

– Suomihan on käytännössä saari. 90 prosenttia viennistä ja tuonnista menee meriteitse ja Itämeri jäätyy enemmän tai vähemmän joka talvi. Jos jäänmurtajat eivät tiedä mihin mennä ja missä on jäätä, vienti pysähtyy. Meiltä saatavilla satelliittitiedoilla yhdistettynä meidän jääpalvelun tietoihin osaamme kertoa jäänmurtajille,missä on jäätä ja minkälaista se on.

Pulliainen kehuu, että Sodankylän avaruuskeskuksessa on Suomen parhaat avaruustekniikan laitteet ja tekniikka. Hänen mukaansa Sodankylässä ollaan jopa edistyneempiä kuin Ruotsissa ja Norjassa.

– Ruotsissa ja Norjassa on satelliittidatan vastaanottotoimintaa, mutta he keskittyvät vain aika pitkälle siihen. Meillä on ainutlaatuista se, että me emme pelkästään vastaanota dataa vaan me teemme uusia tuotteita, menetelmiä ja tutkimusta. Osallistumme myös satelliittien kehitykseen eli siihen, minkälaisia laitteita tulevaisuudessa pitää laittaa taivaalle, Jouni Pulliainen kertoo.

Mitä pohjoisempana, sen parempi

Taivaalla lentää tuhansia satelliitteja, joita Sodankylässä seurataan pariakymmentä. Aseman pohjoisesta sijainnista on hyötyä.

Timo Ryyppö.
Arktisen avaruuskeskuksen ryhmäpäällikkö Timo Ryyppö Ilmatieteen laitokselta.Raimo Torikka / Yle

– Me olemme kiinnostuneita niin sanotuista polaariradalla olevista satelliiteista jotka kiertää napojen ympäri ja siinä tämä pohjoinen sijainti on todella suuri etu. Mitä pohjoisempana ollaan, niin sitä useampi ratakierros per satelliitti päivässä nähdään. Meillä se on noin kymmenen kierrosta 14:stä kun sitten päiväntasaajalla se on kaksi ja Helsingissä 6-7 eli kerrankin pohjoisessa sijaitsemisesta on iso etu ja hyöty, Timo Ryyppö toteaa.

Satelliittien välittämä tieto muun muassa lumesta, jäästä ja revontulista varmennetaan Sodankylässä maan pinnalla tehtävillä havaintomittauslaitteilla. Tämän jälkeen tietoa voivat käyttää esimerkiksi kansainväliset avaruusjärjestöt sekä suomalaiset tutkimuslaitokset.

Amerikkalaisten ja kiinalaisten antennit Sodankylään?

Avaruuskeskuksessa on tällä hetkellä 25 vakituista työntekijää ja saman katon alla toimivassa Oulun yliopiston Geofysiikan observatoriossa kolmisenkymmentä työntekijää.

Sodankylään suunnitellaan amerikkalaisten ja kiinalaisten vastaanottoantennien rakentamista lähivuosina. Ne toisivat lisää töitä.

Arktisessa avaruuskeskuksessa kehitetään jatkuvasti uusia sovellutuksia, joissa voidaan käyttää satelliittien välittämää tietoa. Yksi tuoreista aluevaltauksista on älyliikennetutkimus. Sodankylään on rakenteilla testialusta älyliikenteen tutkimiselle pohjoisen talviolosuhteissa.