Koe uusi yle.fi

Neljä oikaistua väitettä Suomen turvapaikkatoimista

Afganistanilaisten vaihteleva kohtelu eri maiden turvapaikkaviranomaisten pakeilla osoittaa, ettei EU:lla ole linjaa turvapaikan myöntämisen kriteereistä.

politiikka
Afgaanien käännytykset
Yle Uutisgrafikka

Väite: "IOM ottaa kopin pakkopalautetuista"

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoi tiistaina, että kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM ottaa kopin Suomesta palautetuista turvapaikanhakijoista. Hän tarkoitti tällä sitä, että IOM auttaa ihmisiä Afganistanissa uuden elämän alkuun pääsemisessä.

IOM:llä on konttori myös Suomessa, mutta se auttaa vain vapaaehtoisesti palaavia. Paluumaassa IOM ottaa siis lähtökohtaisesti kopin vain vapaaehtoisista – ja näihin kustannuksiin myös Suomi osallistuu.

Siihen, mitä niinkutsutuille pakkopalautetuille tapahtuu, ei Suomella ole valtuuksia vaikuttaa. Tiistaina IOM:n edustaja oli Kabuliin palaavia vastassa, koska sitä olivat pyytäneet Afganistanin viranomaiset. Suomi ei voi seurata, mitä heille tapahtuu vieraan valtion maankamaralla, vaan he ovat Afganistanin viranomaisten vastuulla.

Väite: "Sotii oikeustajua vastaan"

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan lasten tai raskaana olevien naisten palauttaminen Afganistaniin sotii hänen oikeustajuaan vastaan.

Jos näin on, Sipilän oikeustajua vastaan toimitaan käännytystapauksissa lähtökohtaisesti, sillä henkilön ikä tai raskaus ei ole Maahanmuuttovirasto Migrin peruste turvapaikan myöntämiselle tai toisaalta sille, etteikö henkilöä voitaisi palauttaa. Suomi on palauttanut lapsia aikaisemminkin lähtömaihinsa.

Väite: "Häpeällinen yö oikeusvaltiolle"

Kansanedustaja, Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö (vihr.) arvosteli maanantaina tviiteissään "perheiden pakkokäännyttämistä hätäisin ja kovin menettelyin vaaralliseen Afganistaniin", vaikka Kabulin lennolla ei tosiasiassa ollut lapsia. Samaa paheksui myös RKP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson.

Niinistö pyysi jälkeen päin anteeksi virheellisen tiedon tviittaamista. Myöhemmin selvisi, että kyseinen perhe on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta käännytys keskeytettiin, koska päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Väite: "Suomi on lepsu"/"Suomi on julma afgaaneille"

Turvapaikan saaminen perustuu kansainvälisiin säädöksiin suojelun tarpeesta. Silti yllä olevassa kuvassa näkyvä, Euroopan pakolaisneuvosto ECRE:n tilasto EU-maiden myöntämästä suojelusta afganistanilaisille näyttää pikemminkin sattumanvaraiselta kuin yhteisiin säädöksiin perustuvalta.

Italia myönsi 2016 turvapaikan 97 prosentille eli lähes jokaiselle Afganistanista tulleelle, Saksa suurin piirtein joka toiselle, Bulgaria 2,5 prosentille. Toisin sanoen turvapaikan saaminen näyttää riippuvan siitä, mistä maasta sitä hakee.

Vaihtelu on mittavaa myös maiden sisällä, vuodesta riippuen. Vuonna 2015 Suomi myönsi turvapaikan 71,6 prosentille Afganistanista tulleille, ja Norja 82,2 prosentille. Vuonna 2016 Suomen ja Norjan luvut romahtivat 42,4 ja 30 prosenttiin.

EU-maat tekivät viime vuonna poliittisen periaatepäätöksen kielteisen turvapaikan saaneiden afgaanien palauttamisesta. Turvapaikanhakijoita ovat palauttaneet Afganistaniin Suomen lisäksi ainakin Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa.

Lähteet: International Organization of Migration - IOM, sisäministeriö, European Council of Refugees and Exiles - ECRE, Maahanmuuttovirasto Migri

Lue myös: Analyysi: Järkyttävätkö pakkopalautukset? Silmäsi ovat tainneet olla kiinni