Pietarin räjähdys ei täyttänytkään somea suruviesteillä – "Jännite Euroopan ja Venäjän välillä vaikuttaa?"

Pietarin metroiskua ei surtu kuten Pariisin, Nizzan tai Berliinin iskuja.

terrorismi
Ihmiset laskivat kukkia Sennaya ploštšad -metroaseman edustalle Pietarissa 3. huhtikuuta.
Ihmiset laskivat kukkia Sennaya ploštšad -metroaseman edustalle Pietarissa 3. huhtikuuta. Anatoly Maltsev / EPA

Miksi yksi maa saa osakseen sympatiatulvan jouduttuaan terroristien uhriksi ja toinen ei?

13. marraskuuta 2015 132 siviiliä kuoli ja 349 loukkaantui Pariisin tehtyjen terrori-iskujen seurauksena.

Facebookissa ihmisten profiilikuvat muuttuivat Ranskan lipun väreihin, Twitter täyttyi "Rukoilen Pariisin puolesta" -twiiteistä ja maailmalla suurten kaupunkien merkkirakennukset valaistiin Ranskan lipun väreillä.

Terrori-iskuja surtiin somessa.
Pariisin ja Brysselin terrori-iskuja surtiin Twitterissä.Kuvakaappaus Twitteristä.

Samankaltaiset ilmiöt toistuivat esimerkiksi vuonna 2016 tapahtuneiden Nizzaan ja Berliiniin tehtyjen iskujen kohdalla.

3. huhtikuuta 2017 itsemurhapommittajan epäillään räjäyttäneen metron Pietarissa. 15 ihmistä kuoli ja 64 ihmistä loukkaantui.

Facebookin profiilikuvat eivät vaihtaneet väriään, eikä Twitterissä juurikaan lähetetty rukouksia tai osanottoja Pietarille tai pietarilaisille.

Jännite laskee empatiaa

Eniten esillä suomalaisessa ja eurooppalaisessa uutismediassa ja sosiaalisessa mediassa ovat länsimaalaisiin kohdistuvat iskut, huomauttaa sosiaalisen median tutkija, dosentti Janne Matikainen Helsingin yliopistosta.

– Tämä näkyy erityisen hyvin silloin, kun jossain päin Afrikkaa tai Aasiaa tapahtuu terrori-isku. Eihän siitä uutisoida ollenkaan niin paljon kuin länsimaissa tapahtuneista iskuista.

Matikaisen arvion mukaan ihmiset elävät me- ja he-ajattelumallin mukaan. Näin ollen iskut, jotka tapahtuvat Euroopassa tai fyysisesti meitä lähellä herättävät enemmän tunnereaktioita.

Pariisi filtteri Facebookissa.
Ranskan lippu koristaa Facebookin -profiilikuvaa Pariisin terrori-iskujen jälkeen.Kuvakaappaus Facebookista.

– Tietysti Venäjä on Suomea erittäin lähellä ja muutakin Eurooppaa lähellä, mutta silti näyttäviä sympatiailmiötä ei ole syntynyt somessa.

– Ihmettelen, miksi Pietarin isku ei ole herättänyt enemmän keskustelua suomalaisten keskuudessa, eihän mitään vastaavaa ole tapahtunut vuosiin näin lähellä Suomea.

– Ehkä sitten tietty jännite, mikä Euroopan ja Venäjän välillä on olemassa vaikuttaa siihen, ettei Venäjää kohtaan koeta empatiaa samalla tavalla, Matikainen pohtii.

– Toisaalta suomalaiset saattavat tuntea olevansa kulttuurisesti ja henkisesti lähempänä Ranskaa kuin Venäjää.

Somen nopeus korostuu terrori-iskun aikana

Sosiaalinen media on nopean tiedottamisen väylä ja esimerkiksi Twitterin slogan on "Se tapahtuu nyt". Matikaisen mukaan somen nopeus tulee erityisen hyvin esiin muun muassa terrori-iskujen aikana.

Matikainen kertoo, että ihmisten somekäyttäytymisessä on nähtävissä tietty kaava terrori-iskujen aikana.

– Ensin someen ilmestyy kuvia ja ensitietoja tapahtuneesta eli liveraportointia: mitä tapahtuu ja missä?

Kun tapahtumasta on kulunut hetken aikaa, alkavat ihmiset ilmaista järkytystään ja välittämään osanottojaan tapahtuman uhreille.

Sosiaalisen median käytöstä terrori-iskun aikana voi olla haittaakin, sillä siellä leviävät myös väärät tiedot.

Jos tapahtuneesta on monen näköistä huhua liikkeellä, voi se haitata esimerkiksi pelastusviranomaisten työtä.

Janne Matikainen

– Jos tapahtuneesta on monen näköistä huhua liikkeellä, voi se haitata esimerkiksi pelastusviranomaisten työtä.

Esimerkiksi maaliskuussa 2016 Brysselissä tapahtuneiden lentokenttä- ja metro-iskujen aikana Twitterissä liikkui huhuja, että käynnissä olisi ollut myös kouluampumisia. Tieto oli virheellinen.

Väärien tietojen lisäksi someen ilmestyvistä tiedoista voi olla apua iskun tekijöille.

– Jos ihmiset esimerkiksi raportoivat poliisien liikkumisesta someen, menee tieto tietenkin myös terroristeille. Näin kävi muun muassa Nairobissa ostoskeskuksen terrori-iskussa ja Mumbain ostoskeskusiskussa, Matikainen kertoo.

Somen nopeudesta saattaa tosin olla hyötyäkin poliisille. Virkavalta voi esimerkiksi varoittaa ihmisiä vaarasta ja todennäköisesti somen kautta tieto saavuttaa yleisön kaikista nopeimmin.