Asenne ratkaisee – näistä merkeistä tunnistat perheystävällisen työpaikan

Suomessa voitaisiin ottaa mallia vaikkapa Tanskasta, joka on monilla mittareilla mallimaa työmarkkinoiden joustoissa.

työelämä
Äiti työntää lastenvaunuja.
Ennio Leanza / EPA

Suomessa väännetään nyt kättä perhevapaiden uudistamisesta. Keskiössä ovat olleet eri puolueiden ja muiden tahojen, kuten SAK:n ja THL:n kannattamat mallit perhevapaista, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten työn ja perheen yhteensovittamista voitaisiin edistää työpaikoilla. Myös syntyvyyden laskuun voitaisiin puuttua perheystävällisempää työelämää kehittämällä.

Väestöliitossa on käynnissä hanke (siirryt toiseen palveluun), jolla pyritään luomaan perheystävällisiä käytäntöjä työpaikoille. Ohjelmassa on tällä hetkellä mukana 15 työnantajaa, joista yksi on miesvaltaisella rakennusalalla toimiva Skanska. Väestöliitto julkaisee loppuvuodesta perheystävällinen työpaikka -merkin, joka myönnetään työn ja perheen yhteensovittamisessa ansioituneelle työpaikalle.

Mutta millainen on perheystävällinen työpaikka? Kokosimme asiantuntijoiden avulla muutamia esimerkkejä siitä, millä tavoin työpaikoilla voidaan tukea uran ja muun elämän tasapainoa.

1. Hyviä kokemuksia osa-aikatöistä

Joustavat työajat nousevat ensimmäiseksi esille, kun puhutaan keinoista, joilla perheellisten työssäkäyntiä voidaan helpottaa. Joustoihin kuuluvat esimerkiksi liukuva työaika, osa-aikainen työskentely, etätyön mahdollisuus ja erilaiset työaikapankit.

Päivittäisen työajan joustoissa käytössä on esimerkiksi liukuva työaika, jolloin vanhemmat voivat sovittaa työhön tulonsa ja lähtönsä päivähoidon aikataulujen mukaan. Työpaikoilla voidaan esimerkiksi sopia, että palavereja ei pidetä liian aikaisin aamulla tai myöhään iltapäivällä, että vanhemmat pääsevät lähtemään ajoissa hakemaan lapsiaan päivähoidosta.

Tanskalaisten työpaikkojen käytäntöjä tutkinut Juho-Matti Paavola Oxford Researchistä kertoo, että hänen tutkimukseensa kuuluneissa yrityksissä käytettiin paljon osa-aikajärjestelyjä. Varsinkin pienten lasten vanhemmat tekivät Paavolan mukaan lyhyempää työviikkoa tai -päivää. Järjestely koettiin hyväksi tavaksi vanhempainvapaalta palatessa, jolloin työntekijä saattoi totutella töihin hiljalleen tekemällä töitä aluksi osa-aikaisesti.

Pyrimme siihen, että meidän kulttuurimme on välittämisen kulttuuria.

Kirsi Mettälä

– Meillä on Suomessa ehkä historiallista painolastia siinä, että meillä ollaan joko sataprosenttisesti töissä tai kokonaan poissa työelämästä. Se kuvastuu siihen, että meillä tehdään keskimäärin hyvin vähän osa-aikatyötä, perheystävällisesti töissä -hankkeen päällikkö Lassi Köppä Väestöliitosta toteaa.

Osa joustoista sopii sellaisenaan vain tietotyöhön, jossa ei vaadita fyysistä läsnäoloa ja tarkkaan sovittuja työvuoroja. Paavolan mukaan tanskalaisessa hoitolaitoksessa on kuitenkin pyritty ottamaan työntekijöiden toiveet mahdollisimman hyvin huomioon työn vaatimusten asettamissa rajoissa niin, että kukin työntekijä voi toivoa esimerkiksi tiettyä iltaa vapaaksi viikossa.

Myös Skanskalla on huomattu, että työmaillakaan ei ole pakko soveltaa kaikille 7–15.30-työaikaa. Skanskan piloteissa on onnistuneesti kokeiltu liukuvaa työaikaa.

– Se vaatii enemmän sopimista ja työvuorojen suunnittelua kuin toimiston puolella, mutta huomasimme, että se on mahdollista, henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä kertoo.

2. Työyhteisön osana myös perhevapailla

Työpaikoilla pitäisi ottaa huomioon ihmisten yksilölliset tarpeet: jotkut haluavat perhevapaille jäädessään unohtaa työpaikan täysin, mutta toiset haluavat pitää yhteyttä töihin myös vapaiden aikana, huomauttaa tiiminvetäjä ja tuotevastaava Riina Salmivalli Fambition Consulting Oy:sta. Mothers in Business -yhdistyksen osaomistama yritys haluaa edistää perheystävällisyyttä työpaikoilla.

– Työntekijälle voi tarjota esimerkiksi mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin, kesätapahtumiin ja pikkujouluihin, jolloin työntekijä kokee olevansa vapaallakin osa työyhteisöä, Salmivalli sanoo.

Tärkeää on, että työntekijän kanssa keskustellaan sekä ennen perhevapaata että sen jälkeen. Ennen perhevapaille jäämistä voidaan sopia millä tavoin ja mistä asioista työntekijään voidaan olla yhteydessä. Palatessaan työntekijällä voi olla tarvetta esimerkiksi perehdytykselle.

Pidempään perhevapailla oleville voitaisiin tarjota mahdollisuuksia tehdä lyhyempiä kausisijaisuuksia tai lyhytkestoisia projekteja, jolloin esimerkiksi toinen vanhemmista voi pitää oman osansa perhevapaista.

Työntekijän oma aktiivisuus on tärkeää: työntekijän voi olla helpompaa olla itse yhteydessä työpaikkaan kuin toisin päin.

3. Koulujen loma-ajat huomioidaan

Perheystävällisellä työpaikalla otetaan huomioon myös koululaisten pitkien lomien aiheuttamat pulmat vanhemmille. Paavolan mukaan joillakin tanskalaisilla työpaikoilla perheelliset saivat valita lomansa ensin. Toisaalta kaikkien työntekijöiden, myös perheettömien, toiveita pitää kunnioittaa ja työntekijöitä kohdella tasapuolisesti, Paavola muistuttaa.

Köppä kertoo, että monille vanhemmille olisi suurta apua siitä, että kunnissa järjestettäisiin järjestelmällisesti päiväleirityyppistä toimintaa. Joensuussa tällaista toimintaa aiotaan nyt kokeilla ensimmäistä kertaa Suomessa.

– Näin alakoululaiset voivat olla mukana loma-aikoina ohjatussa ja turvallisessa toiminnassa. Se ei siis ole päiväkoti- tai varhaiskasvatustoimintaa, vaan sellaista aktiviteettia, mitä urheiluseurat tai partio ovat perinteisesti tarjonneet.

4. Perhe mukaan työpaikalle

Tanskalaisilla perheystävällisillä työpaikoilla myös työntekijän puoliso ja lapset otetaan mukaan työpaikan toimintaan. Työpaikoilla järjestetään Paavolan mukaan erilaisia tapahtumia tai vaikkapa avointen ovien päivät, jolloin muut perheenjäsenet voivat vierailla työpaikalla. Perheenjäsenten mielipiteet otetaan huomioon silläkin tavoin, että heidät saatetaan jopa pyytää täyttämään työpaikan tyytyväisyyskyselyjä.

Meillä ollaan joko sataprosenttisesti töissä tai kokonaan poissa työelämästä.

Lassi Köppä

Useilla työpaikoilla on Paavolan mukaan myös oma lastenhuone. Sairas lapsi hoidetaan ensisijaisesti kotona, mutta työntekijä voi tuoda lapsensa myös työpaikalle, jos tarve sitä vaatii.

Paavola kertoo, että opettajien lakon aikaan yhdelle työpaikalle palkattiin opettaja, jotta vanhemmat voisivat tulla töihin.

– Ensin käytettiin etätyömahdollisuutta, mutta kun lakko piteni, niin työpaikalla ajateltiin, että opettajan palkkaaminen oli parempi ratkaisu.

5. Asenne on kaiken a ja o

Asiantuntijat muistuttavat, että kaikista tärkeintä perheystävällisillä työpaikoilla ovat asenteet ja työkulttuuri. Jos työpaikan ilmapiiri ei tue joustojen käyttöä, eivät työntekijät välttämättä edes uskalla kysyä, olisiko niiden käyttö mahdollista. Työpaikoille tulisi luoda avoimuuden ja keskustelun ilmapiiri, jossa työntekijät uskaltavat ilman leimautumisen pelkoa kertoa toiveistaan ja tarpeistaan.

Salmivallin mukaan oleellista on, että työpaikan käytännöt on kirjattu ylös ja kaikkien tiedossa. Useammasta suusta muistutetaan, etteivät perheystävälliset käytännöt koske vain lapsiperheitä, vaan joustoja tarvitaan monissa eri elämäntilanteissa, kuten vaikkapa omaista hoidettaessa.

Esimies on Salmivallin mukaan ratkaisevassa roolissa. Esimiehen ja yrityksen johdon tulisi myös näyttää hyvää esimerkkiä uran ja perheen yhdistämisestä. Esimies tarvitsee tuekseen organisaatiotason linjauksia siitä, minkälaista on perheystävällinen johtaminen. Skanskan henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä kertoo, että esimiehet ovat saaneet heillä koulutusta aiheesta.

– Me pyrimme siihen, että meidän kulttuurimme on välittämisen kulttuuria. Me koulutamme esimiehiä siitä, miten toimitaan, kun joku tarvitsee perheen kannalta joustoja. Niihin suhtaudutaan rakentavasti ja pyritään löytämään ratkaisuja niin pitkälle kuin se on mahdollista.

Köppä huomauttaa, että juuri asenteet ja työpaikan kulttuuri ovat vaikeimpia asioita muuttaa. Se vaatii hänen mielestään julkista keskustelua työelämästä.

– Nyt kun pääosassa on se, että pyritään pitämään firmat pystyssä ja säilyttää työpaikat, niin pitäisi muistaa ja ymmärtää myös asioiden inhimillinen puoli.

Mitä hyötyä kaikesta tästä on työnantajalle?

Perheystävällisten käytäntöjen kehittämisen ei tarvitse olla työnantajalta vain hyväntekeväisyyttä. Paavolan mukaan tanskalaisissa työpaikoissa käytännöistä on huomattu olevan monenlaisia hyötyjä.

Ensinnäkin perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja työpaikkaan sitoudutaan lujemmin. Toisekseen työntekijöiden vaihtuvuus ja sairauspoissaolot vähenevät ja työteho vastaavasti nousee. Tämä koskee kaikkia työntekijöitä, sillä suuri osa perheystävällisistä käytännöistä on hyödyllisiä myös perheettömille työntekijöille.

Eikä ihan vähäinen hyöty ole sekään, että koko henkilöstö voi paremmin ja on ylpeä työpaikastaan.

Myös Skanskan Mettälä uskoo vahvasti perheystävällisten käytäntöjen hyötyihin.

– Jos me pystymme työantajana joustamaan tietyissä asioissa, niin saamme sen varmasti takaisin todella hyvänä työpanoksena ja työntekijöiden lojaalisuutena.