1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ETA (Separatistiryhmä)

Vaivalloiset jäähyväiset aseille – terrorijärjestö Etan yritys päästä eroon aseistaan takeltelee

Baskien separatistijärjestö Eta haluaa aseistariisuntaa, mutta Espanja ja Ranska eivät suostu tasoittamaan sen tietä. Nyt järjestö yrittää päästä eroon aseistaan paljastamalla asekätköjään. Suomalainen aseriisunta-asiantuntija on ollut siinä avuksi.

ETA (Separatistiryhmä)
ETA baskit aseidenriisunta.
Etan taistelijat luovuttivat pienen osan aseistaan kansainvälisen valvontakomitean johtajalle Ram Manikkalingamille (toinen oikealta) vuonna 2014.Luis Tejido / AOP

Ensimmäinen yritys saada baskien terrorijärjestön Etan aseet hävitettyä päättyi varsin kaoottisesti joulukuussa.

Pyreneiden vuoriston liepeillä, pienessä Louhossoan kylässä, Espanjan ja Ranskan rajamailla viisi aktivistia käsitteli satoja ihmisiä surmanneen Etan raskaita aseita, kun turvallisuusviranomaiset tunkeutuivat taloon.

Aktivistien hyvät aikeet päättyivät pidätykseen.

Seuraavana päivänä Espanja ja Ranska mahtailivat julkisuudessa. Eta oli saanut jälleen kunnon tyrmäyksen, maat julistivat.

*Espanjan ja Ranskan baskialueiden itsenäistymiseksi *vuosikymmeniä kamppaillut Eta ilmoitti aseellisen taistelunsa lopettamisesta kuusi vuotta sitten.

Monimutkaista vyyhteä Euroopan viimeisen terroriin turvautuneen separatistijärjestön lopettamiseksi on ollut perkaamassa myös suomalainen kriisinhallinnan erityisasiantuntija Aaro Suonio.

Baskialueiden konfliktin lopettaminen vaatii hänen mukaansa "viimeisten lankojen solmimista".

– On varmistettava, että väkivalta ei nosta päätään ja että ei anneta otollista maaperää uudelle radikalisoitumiselle, Suonio sanoo.

Suonio tietää mistä puhuu. Hän oli mukana Pohjois-Irlannin rauhanprosessissa ja toimi aseiden hävitystä valvoneen komitean kabinettipäällikkönä.

– Olen auttanut kertomalla, miksi Pohjois-Irlannissa onnistuttiin, hän sanoo. Suonio on tehnyt yhteistyötä kansainvälisten rauhanvälittäjien ja Baskimaan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.

On varmistettava, että ei anneta otollista maaperää uudelle radikalisoitumiselle.

Kriisinhallinnan erityisasiantuntija Aaro Suonio

Jo ilmoittaessaan taistelun lopettamisesta Eta oli raihnaisessa kunnossa. Lukuisat pidätykset olivat nujertaneet sen, kannatus oli huvennut myös kotikonnuilla baskialueilla ja Espanja kielsi Etaan myönteisesti suhtautuvia itsenäisyysmielisiä puolueita.

Etan poliittinen siipi laskeskeli, että taktiikkaa oli muutettava. Itsenäisyyttä oli tavoiteltava vastedes vain ja ainoastaan politiikan keinoin.

Nyt järjestö on yrittänyt jo vuosia junailla aseistariisuntaansa. Ranska ja Espanja eivät ole suostuneet sen takuumiehiksi. Rikollisena pidetylle järjestölle ei ole haluttu antaa tunnustusta, kun se on muutenkin lyöty kanveesiin.

Pommi isku Madrid Barajas vuonna 2006.
Etan autopommi Madridin Barajas-lentokentällä päätti järjestön edellisen tulitauon vuonna 2006.Jose Huesca / EPA

1950-luvulla Espanjan sotilasvallan aikana perustettu Eta on surmannut 829 ihmistä. Koko konfliktin uhrimäärä on ainakin kymmeniä suurempi, jos mukaan lasketaan myös Espanjan valtion, puolisotilaallisten GAL-murhapartioiden ja äärioikeiston ryhmien tekemät surmat.

*Ranskan ja Espanjan vastahakoisuus johti *myös Louhossoan epäonniseen tapahtumasarjaan. Tänä viikonloppuna aseiden luovutuksessa aiotaan mennä vielä pidemmällä, lainsuojattomuuden uhallakin.

Eta on aikeissa luovuttaa lauantaina kansalaisaktivistien ja rauhanvälittäjien välityksellä kaikki loput asekätkönsa Ranskan viranomaisille. Valtaosa Etan asevarastoista on piilotettu Ranskan metsiin ja yksityishenkilöiden luokse.

– Eta on antanut tehtäväksemme asevarastojensa riisunnan. Huhtikuun 8. päivän iltaan mennessä Eta on luovuttanut kaikki aseensa, ilmoitti Txetx Etcheverry itsenäisyysmielisestä Bizi-ryhmittymästä Le Monde -lehden mukaan maaliskuussa (siirryt toiseen palveluun).

*Hanke on siitä merkillinen, *ettei Ranska ole virallisesti luvannut ottaa aseita vastaan.

Espanjalainen Diario Vasco -lehti kertoi kuitenkin alkuviikosta, että Ranskan presidentti olisi nimennyt pääministeri Bernard Cazeneuven ja kaksi muuta henkilöä valvomaan lauantain asekäsittelyä. Ranska ei ole vahvistanut tietoja.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Hanketta tukevat sadat kansalaisyhteiskunnan edustajat ja ranskalaiset paikallispoliitikot.

– Jos valtio haluaa pysyä sokeana ja kuurona tälle yksimieliselle vaatimukselle, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin että kansalaisyhteiskunta tarttuu toimeen. Tämä prosessi koskee tulevaisuuttamme. Olemme eläneet tämän konfliktin kanssa jo vuosikymmeniä ja se on sietämätöntä, sanoi Bayonnen kaupungin pormestari Jean-René Etchegaray maaliskuussa.

Viime viikkoina julkisuudessa on huhuttu osan asekätköistä löytyvän Bayonnen laitamilta.

Pohjois-Irlannin rauhoittamisessa ratkaisevaa oli juuri aseiden hävittäminen, arvioi Suonio. Kun Baskimaan konfliktissa valtioiden tuki puuttuu, Pohjois-Irlannissa Irlanti ja Iso-Britannia ponnistelivat voimakkaasti aseriisunnan eteen.

Pohjois-Irlannissa aseistariisuntaa edelsi myös rauhansopimus, joka ratifioitiin kansanäänestyksessä.

Presidentti Martti Ahtisaari osallistui Pohjois-Irlannin IRA:n asetarkastuksiin. Ahtisaari tapasi Britannian pääministerin Tony Blairin ja Pohjois-Irlannin asioiden ministerin Peter Mandelsonin Lontoossa yhdessä toisen asetarkastajan Cyril Ramaphosan kanssa.
Presidentti Martti Ahtisaari osallistui Pohjois-Irlannin IRA:n asetarkastuksiin. Ahtisaari Lontoossa Britannian pääministerin Tony Blairin, Pohjois-Irlannin asioiden ministerin Peter Mandelsonin ja asetarkastajakollegansa Cyril Ramaphosan kanssa vuonna 2000.Fiona Conaway / AOP

Suonion mukaan Espanja yrittää välttää vaikutelmaa, että Eta olisi poistumassa kunniakkaasti näyttämöltä. Espanjan pelkona on, että se nostattaisi baskien kansallista mielialaa.

Paljonko Etalla sitten on yhä aseita?

Asiantuntijoiden mukaan järjestön hallussa on huomattavasti vähemmän aseita kuin Irlannin tasavaltalaisarmeijalla IRA:lla tai aseriisunnassa parhaillaan olevilla Kolumbian Farc-sisseillä.

Joulukuinen asetakavarikko sisälsi kiväärejä, konepistooleja, pistooleja, kranaatteja ja räjähteitä, ja se vastasi Espanjan ja Ranskan turvallisuusviranomaisten mukaan (siirryt toiseen palveluun) alle viidennestä Etan hallussa olevista aseista.

*Myös Etan taistelijat ovat käyneet vähiin. *Tiettävästi heitä on aktiivisina enää toistakymmentä.

Lisäksi Etan rakenteisiin kuuluu noin satakunta tukijaa, arvioi politiikan tutkija Francisco José Llera Universidad del País Vasco -yliopistosta.

– Ilmoitus aseistariisunnasta on pelkkä epätoivoinen propagandayritys. Eta pyrkii kääntämään demokratian sille osoittaman tappion voitokseen. Se ei ole valmis tunnustamaan likaisen menneisyytensä virheitään, Llera tuumaa.

Ilmoitus aseistariisunnasta on pelkkä epätoivoinen propagandayritys.

politiikan tutkija Francisco José Llera

Mielipidekyselyt vahvistavat, että Eta ei ole enää uhka muille kuin omalle poliittiselle liikkeelleen.

Vielä vuonna 2001, kun Eta iski voimalla ja Espanjan keskushallituksen ja Baskimaan välit kärjistyivät, useampi kuin joka kolmas Espanjan Baskimaan asukas piti terroria suurimpana huolenaiheenaan. Näin ei ole ollut enää vuosiin.

Viime lokakuussa yli 80 prosenttia Espanjan baskeista kertoi kyselyssä suhtautuvansa kielteisesti Etan historiaan ja taisteluun itsenäisen Baskimaan puolesta.

Etan poliittisena siipenä kielletyn Batasuna-puolueen entinen johtohahmo Arnaldo Otegi
Etan poliittisena siipenä kielletyn Batasuna-puolueen entinen johtohahmo Arnaldo Otegi haluaa Baskimaahan kansanäänestyksen itsenäistymisestä.Javier Etxezarreta / EPA

Etaa vastusti lähes puolet sen omista aateveljistä, järjestön kielletyn poliittisen siiven seuraajapuolueiden äänestäjistä.

Halu päästä painajaisesta lopullisesti eroon on suuri.

*Itsenäisyysmieliset puolueet ovat sanoutuneet irti *väkivallasta eivätkä ne kaipaa Etasta itselleen taakkaa.

– Etan poliittinen siipi ja sen seuraajat eivät ole koskaan täysin kyseenalaistaneet Etaa. Valtaosa ei kuitenkaan halua palata terroriin, sanoo politiikan tutkija Edurne Uriarte Madridin Rey Juan Carlos -yliopistosta.

Itsenäisyysmieliset haluavatkin päästä etenemään Espanjasta irti haluavan Katalonian jalanjäljissä. Etan entisen poliittisen siiven johtajan Arnaldo Otegin mukaan tavoitteena on järjestää kansanäänestys, joka voisi johtaa Baskimaan itsenäistymiseen Espanjasta vuoteen 2026 mennessä.

Tällä hetkellä itsenäisyydellä ei kuitenkaan ole enemmistön kannatusta, kertovat Euskóbarometro-mielipidelaitoksen kyselyt. Viime vuonna itsenäisyyttä kannatti "vahvasti" vain 24 prosenttia.

Espanjassa Etan aseiden hävittämistä on vastustettu myös, koska on pelätty, että selvittämättömiä rikoksia voi silloin jäädä lopullisesti hämärän peittoon.

Etan tekemistä murhista yhä yli 300 on selvittämättä ja tekijät tuomitsematta.

Siksi Espanjan hallitus on horjumaton.

Aseiden hävittämiseen liittyy riskejä sovintotyön kannalta, myöntää Suonio.

– Pohjois-Irlannissa sovittiin, että aseita ei käytettäisi todisteena, mutta että aseilla mahdollisesti tehtyjä rikoksia ei armahdettaisi, Suonio sanoo.

*Pimennossa kuitenkin on, *mitä lauantaina tarkalleen tapahtuu.

Aseriisuntaa on luotsannut pitkin matkaa Baskimaan aluehallituksen tukema valvontakomitea, jossa on ollut mukana kansalaisyhteiskunnan edustajia ja kansainvälinen rauhanvälitysjärjestö Dialogue Advisory Group.

San Sebastian rauhankonferenssi 17.10.2011.
Vuonna 2011 San Sebastiánissa kansainvälinen rauhankonferenssi käsitteli Etan loppua. Paikalla oli nimekkäitä osallistujia, kuten YK:n entinen pääsihteeri Kofin Annan (kesk.).Javier Etxezrreta / AOP

Espanjalaisviestimien mukaan (siirryt toiseen palveluun)Eta olisi jo kertonut rauhanvälittäjille asekätköjensä sijainnit ja nämä välittäisivät ne edelleen Ranskan oikeusviranomaisille.

Ranskan pääministeri Cazeneuve on sittemmin ilmoittanut, että Ranska ei vastusta aseiden luovutusta, kunhan se tehdään lainmukaisesti.

*On mahdollista, että Espanja katsoo *aseluovutusta lopulta läpi sormien, koska se tapahtuu Ranskan puolella ja aseet on tarkoitus toimittaa oikeusviranomaisille.

Konservatiivipääministeri Mariano Rajoy on parlamentissa aiempaa huterammalla pohjalla. Hänellä ei ole varaa hukata Baskimaan johdossa olevan PNV-puolueen maltillisten kansallismielisten tukea omalle puolueelleen.

Sen sijaan Espanjan turvallisuusviranomaiset, kuten kansalliskaarti, ovat ilmoittaneet, että aseluovutuksella ei ole riittävää uskottavuutta ja että Etan jäseniä jahdataan samalla tarmolla kuin aikaisemminkin.

Pohjois-Irlannissa aseet hävitettiin salassa, mutta hankkeelle rakennettiin luottamusta ottamalla tuhoamista seuraamaan Suonion edustaman kansainvälisen asiantuntijaryhmän lisäksi kirkonmies kummastakin uskontokunnasta.

IRA vahvisti lausunnollaan, että kaikki järjestön johdon hallussa olleet aseet oli luovutettu.

Moni asia voi myös mennä pieleen.

– Jos aseiden luovutusta ei ole järjestetty laillisesti, jalot tarkoitusperät voivat johtaa pidätyksiin ja oikeudenkäynteihin. Ammusten ja räjähteiden hävittäminen turvallisesti on myös hankalaa. Siinä pitäisi olla yhteiskunnan tuki ja turvallisuusviranomaiset mukana, Suonio painottaa.

Eta-vankien omaiset osoittivat mieltään Baskimaassa elokuussa 2016.
Eta-vankien omaiset osoittivat mieltään Baskimaassa elokuussa 2016. Omaiset vaativat eri puolille Espanjaa sijoitettujen vankien siirtoa Baskimaahan.Gorka Estrada / EPA

*Etan osalta vaateet tuskin ovat ohi. *VaikkaEtan mukaan aseluovutus tehdään ilman ehtoja, on selvää, että vastalahjana se havittelee myönnytyksiä Eta-vangeille ja piileskeleville taistelijoilleen. Valtaosa Etan jäsenistä, noin 350, istuu tuomioitaan Espanjan ja Ranskan vankiloissa.

Poliittinen ongelma Baskimaan asemasta on myös pöydällä. Aluehallituksen maltilliset kansallismieliset haluavat laajentaa itsehallintoa, itsenäisyysmieliset haluavat vielä enemmän.

– Vuosikymmeniä jatkunut terrorismi on aiheuttanut valtavan tympääntymisen koko aiheeseen, itsenäistymiseen. Pyrkimyksenä on vain saavuttaa yhteiskunnallista vakautta, sanoo Uriarte.

Espanjalaisen El País -lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) Eta käsittelee järjestön lakkauttamista lähiviikkoina.

Se olisi yksi askel yhteiskunnan haavojen parantamisessa, sanovat politiikan tutkijat. Sovintotyössä olisi lisäksi saatava selvittämättömät murhat tuomiolle, väkivallantekijöiden olisi tunnustettava aiheuttamansa vahinko ja kunnioitettava yhteiskunnan moniäänisyyttä.

– Monet Baskimaassa haluavat yhä ajatella, että konfliktissa on kaksi taistelevaa osapuolta. Todellisuudessa toinen osapuoli oli rikollisliiga, joka murhasi tuomareita, poliiseja, toimittajia, sanoo Uriarte.

Vuosikymmeniä jatkunut terrorismi on aiheuttanut valtavan tympääntymisen koko aiheeseen, itsenäistymiseen.

Politiikan tutkija Edurne Uriarte

Espanja vaatiikin käytännössä Etan täydellistä antautumista – ja itselleen kiistatonta voittoa. Suonion mielestä kestävä sovinto vaatii kaikkien osapuolten mahdollisuutta osallistua siihen.

– Ne, jotka ovat olleet väkivallan osapuolina, ovat nähneet sortoa ja väkivaltaa myös valtiokoneiston taholta. Siksi he puhuvat, että alueella käydään sotaa. Yhteiskunnalliseen sovinnonhakuun pitäisi ottaa mukaan niin väkivallan uhrit ja kuin väkivaltaa tehneetkin, arvioi Suonio.

Voidaan käydä tiukkojakin neuvotteluja, mutta kun sopimukseen päästään kaikki ovat voittajia.

Kriisinhallinnan erityisasiantuntija Aaro Suonio

Jos toinen osapuoli julistautuu voittajaksi, ollaan vaikeassa tilanteessa.

– Rauhanprosessin periaatteisiin kuului Pohjois-Irlannissa, että kukaan osapuoli ei ollut voittaja tai häviäjä. Kaikki sitoutuvat ajamaan tarkoitusperiään demokratian tietä. Asioista sovitaan rauhanprosessissa. Voidaan käydä tiukkojakin neuvotteluja, mutta kun sopimukseen päästään kaikki ovat voittajia, Suonio arvioi.

Lue seuraavaksi