Hebronin lapset sinnittelevät pelon keskellä – Yle tutustui suljetun kadun päiväkotiin

Kansainväliset tarkkailijat yrittävät rauhoittaa Länsirannan kaupunkia, jossa Israelin ja palestiinalaisten konflikti näkyy pahimmillaan.

Palestiina (alue)
Poika seisoo kädet puuskassa luokan ovella.
Hebronin päiväkoti on YK:n pakolaisapujärjestön tukema.Sari Taussi / Yle

HEBRON/LÄNSIRANTA Edellisenä yönä päiväkotiin on hyökätty. Pihalla oleva lipputanko on katkaistu ja Palestiinan lippu on revitty alas. Valvontakamera on rikottu. Sen jälkeen päiväkodin pihan verkkoaitaan on leikattu reikä.

– Pelkäsimme, että siirtokuntalaiset yrittävät tulla tänne tekemään lisää ilkivaltaa, myrkyttämään lasten vettä tai tekemään ties mitä, kertoo Zidan Sharabati, joka toimii päiväkodin turvamiehenä.

Hebron on viiltävä esimerkki israelilaisten ja palestiinalaisten pitkään jatkuneesta konfliktista, jolle ei näy loppua.

– Hebron on kuin koko Länsirannan pulssi. Kun tilanne muuttuu kireäksi Länsirannalla, Hebronin asukkaat tuntevat sen ensimmäisenä, sanoo Suomen Ramallahin edustuston päällikön sijainen Sanna Harty. Ramallah on palestiinalaisten hallintopääkaupunki.

Palestiinalaisten liikkumisen tiellä yli sata estettä

YK:n palestiinalaisapujärjestön UNRWA:n tukeman päiväkodin pihalla kaikki näyttää päällepäin normaalilta, ja ABC-laulu raikaa. Väkivalta ja sen uhka kuitenkin näkyvät lapsissa, kertoo päiväkodin opettaja Rajha Sharabati.

– Lapset ovat välillä aggressiivisia ja heillä on paljon keskittymisvaikeuksia, Sharabati sanoo. Lapsia kohti on esimerkiksi heitelty kiviä päiväkotimatkan aikana.**

Päiväkodin piha, Palestiinan lippu liehuu salossa.
Ilkivallan kohteena ollut lippu on nostettu takaisin salkoon.Sari Taussi / Yle

Periaatteessa Israelin poliisin pitäisi suojata Hebronin palestiinalaisia, mutta käytännössä niin ei tapahdu. Itse asiassa en vierailuni aikana nähnyt ainuttakaan Israelin poliisia. Israelin aseistettuja sotilaita sen sijaan näkyy joka kadulla.

– Yksi ongelmista on se, että Israelin sotilaat suojelevat vain siirtokuntalaisia, Sanna Harty sanoo.

Hebronissa asuu noin 800 siirtokuntalaista, joita suojaa lähes yhtä monta sotilasta. Palestiinalaisten kuvailujen ja videotallenteiden mukaan sotilaat osallistuvat myös itse siirtokuntalaisten häirintään.

Kansainväliset tarkkailijat raportoivat, mutteivät puutu

Kun käymme päiväkodissa, sinne saapuu kahden kansainvälisen TIPH-tarkkailijan ryhmä. Päiväkodin vartijana toimiva, opettaja Rajha Sharabatin mies, Zidan Sharabati, tekee tarkkailijoille selkoa öisestä hyökkäyksestä päiväkotiin.

Zidan Saharabati kertoo, että ilkivallan tekijät ovat olleet siirtokuntien teinejä ja lapsia.

Ruotsalainen Marie Anell tekee muistiinpanoja, mutta ei kerro tarkemmin, mitä hän hyökkäyksestä ajattelee. TPIH-ryhmän mandaatti kieltää sen. Tehtävä on ennen muuta kerätä tietoa.

Joukko koulutyttöjä kadun varressa, etualalla neljä raskaasti asiestettua Israelin sotilasta.
Israelillaisia sotilaita ja palestiinalaisia koululaisia Hebronissa.Abed Al Hashlamoun / EPA

– Kerromme havaintomme diplomaateille sekä Israelin ja palestiinalaisten viranomaisille, Anell sanoo. Tarkkailijat ovat Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Itävallasta, Sveitsistä ja Turkista.

Palestiinalaiset ovat turhautuneita siihen, että tarkkailijat eivät puutu väkivaltaisuuksiin.

– TIPH on ollut täällä 23 vuotta ja sinä aikana on ollut paljon väkivaltaisuuksia. Mutta he eivät ole tehneet mitään palestiinalaisten hyväksi, valittaa Mufid Sharabati, joka asuu päiväkodin lähellä.

Marie Anell torjuu kritiikkiä ja uskoo, että pelkkä tarkkailijoiden läsnäolo hillitsee levottomuuksia.**

Kartta
Yle

Suljettu Shuhada-katu on noussut Hebronin symboliksi

Päiväkoti sijaitsee aivan Hebronin kuuluisan "autiokaduksi" kutsutun Shuhada-kadun tuntumassa. Shuhada on Hebronin pääkatuja. Tai oli sellainen ennen.

Mufada Sharanati kävelee suljettujen kauppojen ovien editse. Oveen on maalattu Daavidin tähti.
Mufid Sharabati joutuu käyttämään takaovea mennessään kotiinsa suljetulla Shuhada-kadulla.Sari Taussi / Yle

Katu on ollut suljettuna vuodesta 1994, jolloin Israelin siirtokuntalainen Baruch Goldstein hyökkäsi kadun lähellä olevaan Ibrahimin moskeijaan ja surmasi 29 ihmistä.

Verilöylyä seurasi levottomuuksia, joiden takia moskeijan lähikadut suljettiin. 1 600 palestiinalaisten kauppaa on yhä suljettu. Myös TIPH-tarkkailuryhmä perustettiin vuonna 1994.

Osa suljetuilla kaduilla asuneista palestiinalaisista on lähtenyt pois. Osa kuitenkin haluaa jäädä koteihinsa ja monien sukupolvien ajan perheillä olleille asuinpaikoille.

Siitä huolimatta, että esimerkiksi kaasunjakeluauto ei jaa kaasua kadun varren palestiinalaisille, vaan ainoastaan siirtokuntalaisille.

– Israel pyrkii ajamaan meidät palestiinalaiset pois täältä ja tekemään kaupungista täysin israelilaisen, sanoo yksi kadun asukkaista.

Siirtokuntalaiset vannovat pysyvänsä Hebronissa

Israelin siirtokunnat Hebronissa rikkovat vuodelta 1949 peräisin olevaa Geneven sopimusta, jonka mukaan miehitetyille alueille ei saa siirtää väestöä. Kansainvälisen oikeuden mukaan miehittäjän velvollisuus olisi suojella siviilejä ja pidättyä esimerkiksi maanlunastuksista.

– Tästä näkökulmasta Israelin politiikka on jatkuvaa kansainvälisen oikeuden rikkomista, sanoo ulkoasiainsihteeri Sanna Harty.

Hebronin siirtokuntalaiset eivät kuitenkaan ole valmiita lähtemään kaupungista. Siirtokunnan asukas Chaim Blicher sanoo, että hänen isoäitinsä isoisä surmattiin vuoden 1929 suuressa verilöylyssä Hebronissa.

Chaim Blicher haastattelussa edessä Ylen mikrofoni.
Chaim Blicher haluaa asua siirtokunnassa Hebronissa.Sari Taussi / Yle

Tuolloin 67 juutalaista tapettiin arabinationalistien hyökkäyksessä ja juutalaiset lähtivät Hebronista. Heitä alkoi muuttaa takaisin vuonna 1967.

– Täällä on ollut juutalaisasutusta 2 000 vuoden ajan. Tämä on kotimme, hän sanoo.

Hebronissa on myös palestiinalaisten väkivaltaa. Toissa vuoden lopussa alkaneissa veitsihyökkäyksi kuoli Israelin mukaan 40 israelilaista. Siirtokuntalainen Chaim Blicher arvostelee myös TIPH-organisaation tarkkailijoita palestiinalaisten puolelle asettumisesta.

– Heidän raporttiensa perusteella maailma saa väärän kuvan, hän väittää.

YK:n tilastot väkivallasta kertovat kuitenkin karua kieltä miehitetyistä palestiinalaisalueista. YK:n mukaan vuonna 2016 Israelin joukkojen väkivaltaisuuksissa kuoli 105 ihmistä. (siirryt toiseen palveluun) Samana aikana palestiinalaisten väkivallassa kuoli 13 israelilaista.

Tilannetta ei ainakaan helpota se, että Israel ilmoitti viime kuun lopussa, että se rakentaa 20 vuoteen ensimmäisen kokonaan uuden siirtokunnan Länsirannalle.

Tästä pääset katselemaan Ulkolinjan ohjelman Laukaus Hebronissa. Se kertoo poikkeuksellisesta oikeudenkäynnistä, jossa Israelin armeijan sotilas oli syytettynä palestiinalaisen miehen ampumisesta kuoliaaksi.