yle.fi-etusivu

Juostaan kuin hirvet ja neulotaan sukat vaikka pataljoonalle – suomalainen harrastaa liikuntaa ja kädentaitoja

Yle Uutisten juttusarjassa perehdytään suomalaisten arkeen Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.

Suomi 100
Mauno Koivisto pelaa lentopalloa.
Kalle Kultala

Suomalaisen on aina ollut pakko liikkua jo pelkästään päästäkseen toisen suomalaisen luo. Pitkiä välimatkoja on taivallettu kävellen, hiihtäen, soutaen ja pyörällä polkien. Sata vuotta sitten maalla harrastettiinkin pääasiassa hyötyliikuntaa. Kaupunkilaisväestöä urheilun pariin ajoivat myös sen hyvää tekevät vaikutukset.

– Urheilun kasvatuksellinen ja moraalinen puoli nousi esiin kaupungistumisen myötä, kertoo Suomalainen liikuntakulttuuri -kirjan kirjoittaja, tutkija Jouko Kokkonen.

Nuoret haluttiin ohjata pois pahanteosta ja pitää erossa alkoholista. Hyvistä päämääristä huolimatta kirkko suhtautui urheiluun aluksi kriittisesti.

– Sunnuntai oli työväestön ainoa vapaapäivä ja kirkko toivoi ihmisten keskittyvän silloin henkisempiin harrastuksiin, Kokkonen kertoo.

Suomalaisten vapaa-aika alkoi lisääntyä heti itsenäistymisen jälkeen. Eduskunta hyväksyi vuonna 1917 työaikalain, jossa työpäivä määriteltiin kahdeksantuntiseksi. Vapaa-ajan osuus lisääntyi muutenkin teollistumisen ja palkkatyön ansiosta. Ihmisillä alkoi olla aikaa erilaisiin vapaa-ajanviettotapoihin, kuten liikuntaan ja järjestötoimintaan.

Urheilun järjestökenttä jakautui sisällissodan jälkeen kahteen leiriin. Suomen Voimistelu ja Urheiluliitto erotti vuonna 1918 seurat, jotka olivat olleet osallisena sisällissodassa punaisten puolella. Työväen Urheiluliitto perustettiin seuraavana vuonna. Politiikka oli pitkään läsnä urheilukentillä.

Toisen maailmansodan aikaan urheilu lähti mukaan rintamalle. Asemasodan aikaan kuntoa ja mieltä ravittiin liikunnalla.

– Esimerkiksi lentopallo oli laji, jonka miehet toivat mukanaan sodasta siviiliin, Kokkonen kertoo.

Kotiutuneet sotilaat levittivät tietoa lentopallosta kaikkialle maahan.

– Tunnettu lentopalloilija, presidentti Mauno Koivisto, on yksi esimerkki tästä. Hän innostui lentopallosta juuri sodan aikaan.

Lentopallo jäi koko kansan harrastukseksi vuosikymmeniksi. Kenttä löytyi myös jokaisesta lähiöstä, kun uuden rakennemuutoksen aalto koetteli Suomea 1960-luvulta alkaen. Suomalaiset muuttivat maalta kaupunkiin ja monien uusi osoite oli betonilähiössä.

– Lähiöelämä ja yhä lisääntynyt vapaa-aika innosti myös naiset urheilemaan, Jouko Kokkonen sanoo.

– Harrastusmahdollisuudet lisääntyivät uusien urheilupaikkojen myötä ja naisten lajikirjo kasvoi.

Jääkiekko valloittaa Suomen

Vaikka kilpaurheilu oli suomalaisille yhä tärkeää, kuntoilu nousi sen rinnalle tärkeäksi tekijäksi. Samalla alkoi joukkuelajien nousu. Alkujaan melko mitättömästä lajista nimeltä jääkiekko tuli suomalaisten kiihkeästi seuraama ja harrastama urheilulaji.

Tänä päivänä urheilu voi tuntua jopa pakkopullalta. Vähässä ovat suomalaiset, jotka eivät tietäisi liikunnan hyötyjä.

– Sosiaalinen paine saattaa esimerkiksi lapset ohjatun liikunnan pariin on kieltämättä kova, Kokkonen myöntää.

Kouluissa ja urheiluseuroissa ollaan jälleen uuden äärellä. Enää ei ole itsestään selvää, että kaikki lapset osaavat kouluun tullessaan vaikkapa hiihtää. Maahanmuuttajille moni perinteinen suomalainen laji on tuntematon, eikä harrastuneisuutta välttämättä löydy suomalaiskodeistakaan. Nuorelle skeitti- tai scoottilauta saattavat olla suksia tutummat.

Elävä arkisto: Kuntoruutu 1968

Elävä arkisto: Korkealle kasan kunto

Kirjontaa ja takinkääntöä

Jos liikunta oli tuttua suomen kansalle jo pakosta, sitä olivat myös käsityöt. Sata vuotta sitten ei puhuttu käsitöiden harrastamisesta vaan kotitarvekäsityöt kuuluivat lähes jokaisen arkeen. Naisen elämän tärkein käsityöurakka olivat kapiot.

– Voidaan tietysti ajatella, että kaikki koristaminen ja kaunistaminen kirjomalla, värjäämällä tai vaikka pitseillä somistamalla, ei ollut täysin tarpeellista.

– Ehkä sitä voidaan sitten sanoa harrastamiseksi, pohtii Suomen käsityön museon amanuenssi Seija Hahl.

Elävä arkisto: Koko kansa talkoissa

Säätyläiskodeissakin varsinkin naisten käsityötaidot olivat hallussa. Seija Hahl kertoo Marjo-Riitta Simpasen kirjasta Lyhyt oppimäärä käsityöhön.Kirjassa kerrotaan, että esimerkiksi 1800-luvun lopulla perustetussa Helsingin Yksityisessä tyttökoulussa käsityö oli vapaaehtoinen aine.

– Koulussa arveltiin, että oppilaat saavat jo kodeissaan tarpeeksi tietoa ja taitoa käsitöissä.

Köyhä kansa joutui panemaan luovuutensa peliin myös paikkaamalla vanhaa.

– Takkeja ei käännetty aatteellisessa mielessä vaan konkreettisesti!

– Kulumaton nurja puoli oli kuin uusi ja materiaali käytettiin hyväksi, Seija Hahl kertoo.

Elävä arkisto: Hiuksetkin talteen Suomen hyväksi

Paikkaamiselle ja takinkäännölle oli tarvetta vielä pitkään sotienkin jälkeisessä Suomessa. Materiaalipula sai ihmiset käyttämään hyväkseen kaiken liikenevän. Kun vaatteiden, jalkineiden ja kankaiden säännöstely purettiin vuonna 1954 ja kaupat alkoivat täyttyä tavarasta, alkoi käsin tekeminen hiljalleen muuttua harrastustoiminnaksi.

Kädentaitoihin kuuluu myös askartelu, joka miellettiin aluksi lähinnä lasten ja nuorten puuhaksi. Nikkari ohjelma innosti nuoria askartelemaan 1970-luvulla.

Vaikka tänä päivänä kaiken voi ostaa valmiina, ovat käden taidot pitäneet pintansa, Tilastokeskuksen tietojen mukaan käsitöitä teki vuonna 2005 arviolta 67% väestöstä. Heistä valtaosa naisia.

– Neuletyö tai virkkuu kulkee helposti mukana meni minne tahansa, Hahl sanoo.

Työ sujuu, vaikka samaan aikaan juttelisi tai katsoisi televisiota.

Miehet virkkaavat pipoja

Käsitöissä perinteiset sukupuolijakaumat ovatkin pitäneet pitkään pintansa. Miesten asenteita tutkittaessa on käynyt ilmi, että monen miehen korviin sana käsityö särähtää. Siitä huolimatta, että esimerkiksi kodin remontoimisen voidaan katsoa olevan käsityötä ja monelle harrastus. Pipobuumi innosti nuoret miehet virkkaamaan.

Seija Hahlin mukaan käsityöharrastus elää kulta-aikaansa.

– Käsin tehtyä arvostetaan. Tekniikoita ja materiaaleja on määrättömästi ja kursseja niiden oppimiseen, Hahl sanoo.

– Käsitöitä käytetään myös kuntouttavaan toimintaan, aina maahanmuuttajien kotouttamisesta vanhusten aktivointiin.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Onnettomuudet

Rakenteet romahtivat kesken joulukonsertin Vaasassa – seitsemän sairaalaan

Lähdesuoja

HS: Poliisi teki kotietsinnän Viestikoekeskuksesta kirjoittaneen toimittajan kotiin

Kotimaan uutiset

Sanoman hallitus pyysi HS:ltä selvitystä tiedustelu-uutisoinnista

Kansallisen turvallisuuden vaarantaminen

Asiantuntijat: Media teki tehtävänsä vuotouutisessa