Yli miljoona suomalaista äänestysikäistä on ilman poliittista puolestapuhujaa

Edes yksinasuvat kuntavaaliehdokkaat eivät osaa sanoa, kuinka yksinasuvien aikuisten asemaa voisi kohentaa.

kuntavaalit
Henkilön kädet pöydällä, kädessä valkoinen kahvikuppi.
Kimmo Hiltunen / Yle

Suomessa asuu yli miljoona aikuista yksin. Miljoonaan suomalaiseen mahtuvat työssäkäyvät aikuiset, yksinhuoltajat, eronneet, lesket tai omasta valinnastaan yksin asuvat. Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Jutta Järvinen sanoo yksinasuvien aikuisten jääneen normien puristukseen.

– Meillä elävät voimakkaana norminmukaisuus ja odotukset, että kaikki ovat ydinperheissä eläviä ihmisiä. Perhekulttuurissa on tietty ideaalimalli, joka ei ole oikeasti ollut totta enää vuosiin.

– Yli miljoonan suomalaisen ryhmä kertoo siitä, että väestödemokratian kannalta asia on ongelma, sanoo Järvinen.

Yli miljoonan suomalaisen ryhmä kertoo siitä, että väestödemokratian kannalta asia on ongelma.

Jutta Järvinen

Miksi poliitiikan kenttää ei tunnu mainittavasti kiinnostavan yli miljoonan suomalaisen äänestysikäisen ääni, edes vaalien alla?

– Ehkä asia on tunneperäinen. Jos yksinasuminen yhdistetään sosiaaliseen yksinäisyyteen, niin kukaan ei halua olla osa sellaista ryhmää.

Yksinasuvien yhdistys on näiden kuntavaalien alla lähestynyt kuntavaaliehdokkaita.

– Olemme kysyneet miten yksinasuvien aikuisten asemaa voisi edistää, eikä siihen ole aina osattu vastata. Kysymyksiin eivät ole aina osanneet vastata edes ne, jotka itse asuvat yksin, hämmästelee Jutta Järvinen.

Asunnolle kaksi eri hintaa?

Yksinasuvien aikuisten asemaa voidaan korjata esimerkiksi asuntotuotannon suunnittelulla. Jutta Järvinen sanoo yksittäisten seikkojen pahentavan yksinasuvien taloustilannetta.

– Rakenteissa piilevä epätasa-arvoisuus johtaa pahenevaan kehään taloudellisesti, jos sitä ei huomioida. Tärkeää on asumisen suunnittelu ja kaavoitus.

– Suomessa pitää pystyä rakentamaan asuntoja tai asumisyksiöitä säädösten estämättä niin, että yksinasuvan asumiskustannukset ovat samat kuin pariskunnan puolikkaan. Asuminen on yksi perusasioita, sanoo Järvinen.

Rakenteissa piilevä epätasa-arvoisuus johtaa pahenevaan kehään taloudellisesti, jos sitä ei huomioida.

Jutta Järvinen

Yksinasuvan talouteen korkeat neliövuokrat vaikuttavat nopeasti, varsinkin suurissa kaupungeissa. Pitäisikö esimerkiksi vuokra-asunnoissa olla eri hinta yksinasuville ja pariskunnille?

– On erittäin tärkeää pohtia, millä keinoin yhdenvertaisuuteen päästään. Asuntomarkkinoiden lisäksi esimerkiksi kotitalousvähennyksen jakaantuminen tai leskeneläke ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, mitkä asiat lisäävät epätasa-arvoa yksinasuvilla suhteessa pariskuntiin.

Miljoona hiljaista suomalaista

On hämmästyttävää, kuinka vähän yksinasuvien aikuisten asemaa pohditaan esimerkiksi politiikassa.

– Voisiko tämä olla esimerkiksi valtaan liittyvää? Ajatellaanko meillä Suomessa, että yksinasuvilla ei ole valtaa niin kauan kuin heillä ei ole ryhmäidentiteettiä ja ryhmän tuomaa voimaa, pohtii Järvinen.

Yksinasuvien aseman kohentaminen on veropolitiikkaa ja työmarkkinapolitiikkaa. Järvisen mielestä kaikilla politiikan lohkoilla yksinasuvien aikuisten ryhmään pitää herätä.

– Toivon, ettei aina lähdetä lapsi- tai lapsiperhepuheesta. Esimerkiksi esikoululaisiin liittyvissä kysymyksissä ei ole enää mittakaava oikein. Toki perheiden asiat ovat tärkeitä, mutta keskustelussa pitäisi olla suhteellisuudentajua, sanoo Jutta Järvinen.

Satavuotiset perinteet velvoittavat

Politiikassa asioita perustellaan usein sillä, että uusia veronmaksajia täytyy saada. Erikoistutkija Jenni Karimäki Eduskuntatutkimuksen keskuksesta sanoo, että suurilla puolueilla on pitkät perinteet perhearvojen vaalimiseen.

– Uusien veronmaksajien saaminen korostaa tätä kautta ydinperheen tärkeyttä ja merkitystä. Keskusta, sosiaalidemokraatit ja kokoomus on perustettu yli sata vuotta sitten aikana, jolloin perheen merkitystä ei juuri kyseenalaistettu.

Keskusta, sosiaalidemokraatit ja kokoomus on perustettu yli sata vuotta sitten aikana, jolloin perheen merkitystä ei juuri kyseenalaistettu.

Jenni Karimäki

– Siinä mielessä ydinperheen ajatus näkyy politiikassa vieläkin. Yksin asumisen ajatellaan usein olevan pelkkä välivaihe matkalla perheen perustamiseen, pohtii Jenni Karimäki.

Muutosta on myös ilmassa. Karimäen mukaan ainakin Vihreät ammentavat moniarvoisuuden ajatuksesta eniten. Tasa-arvoisen avioliittolain muutos on yksi konkreettinen esimerkki.

Yksinasuvien ääni kuuluu kuitenkin

Jenni Karimäki muistuttaa, että yksinasuvien aikuisten ääni kuuluu monessa päätöksessä, vaikka kyseisen ryhmän ääni tässä yhteydessä ei kovin paljon ole esillä.

– Yksinasuvien asioita on esimerkiksi kohtuuhintainen vuokra-asuminen, ja se koskettaa suoraan myös tätä ryhmää. Yksinasuvat ovat niin moninainen ryhmä, että se leikkaa läpi väestörakenteen. Sitä on kaikissa ikäryhmissä, ja yksi asuvat ovat osallisena monessa sellaisessa asiassa, joista politiikassa on puhuttu.

Yksinasuvien aikuisten kirjo on rikas: joukkoon mahtuu niin vastentahtoisesti yksinäisyydestä kärsiviä kuin hyvin elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä.

– Pelkästään se, että ihminen asuu yksin, ei luo ryhmäidentiteettiä. Se ei itsessään synnytä yhteistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tarvitaan muutakin, esimerkiksi yhtenäinen sosiaalinen tausta tai yhteiseksi koettu epäkohta, sanoo erikoistutkija Jenni Karimäki Eduskuntatutkimuksen keskuksesta.