yle.fi-etusivu

Kasvokkain: Kerro meille, professori Yrjänä Haahtela, kuinka pitää rakentamiskustannukset kurissa?

Vaikka rakentaminen on usein kaoottista, voivat hankkeet olla taloudellisesti hallittuja, luottaa pitävistä laskelmistaan tunnettu professori.

liiketoiminta
Professori Yrjänä Haahtelan kehittämillä malleilla on pystytty laskemaan talonrakennuksen kustannuksia jopa kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen tarkasti.
Professori Yrjänä Haahtelan kehittämillä malleilla on pystytty laskemaan talonrakennuksen kustannuksia jopa kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen tarkasti. Kristiina Lehto / Yle

Rakentaminen on toimialana ikivanha, mutta niin on myös siihen liittyvä kustannuslaskenta. Kehotus etukäteen tehtäviin laskuharjoituksiin on muun muassa Luukkaan evankeliumissa:

Jos joku teistä aikoo rakentaa tornin, niin kai hän ensin istuutuu arvioimaan kustannuksia nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi.

– Se on meillä tunnuslauseena, se on minulla huoneentauluna kotona, sanoo professori Yrjänä Haahtela.

Haahtela on istunut ja laskenut työkseen toisten puolesta vuosikymmeniä.

Ensin teekkarina, sittemmin rakennushallituksen ylitarkastajana ja nykyisin 150 henkeä työllistävän konsernin johtajana. Kuluvan vuoden alussa hän tosin siirtyi projektinjohtoyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi ja neuvonantajaksi, mutta jatkaa edelleen kehitysyhtiön johdossa.

Haahtelan toimistossa rakennuskustannusten arviointia varten on kehitetty tieteelliset mitat täyttävää mallintamista. Tuhansia algoritmeja sisältävällä ohjelmalla on onnistuttu laskemaan kustannuksia etukäteen jopa muutaman prosentin tarkkuudella.

Toimiston keskeinen osaamisalue on myös rakennuttaminen, eli projektin johtaminen ja rakennuksen tilaajan edustajana toimiminen työt käytännössä tekevien suuntaan.

Haahtelan vetämät hankkeet ovat tulleet tunnetuiksi siitä, että niissä kustannukset eivät ole karanneet käsistä. Näin vaikka kyse ei ole ollut mitenkään helpoista kohteista, pikemminkin päinvastoin.

Saneerausta ja uudiskohteita

Esimerkiksi Svenska Teaternin remonttityömaalla Helsingin Esplanadien päässä aikanaan paljastui, että talon alla oleva paalutus oli hapertunut niin heikoksi, että jopa pelkkä vesivahinko olisi voinut saada talon vajoamaan. Silti rakennus saatiin kunnostettua niin, että rahaa riitti vanhojen hienojen yksityiskohtienkin entisöintiin.

Toinen esimerkki on OP-ryhmän uusi toimitalo Helsingin Vallilassa. Vaikka rakennuksen julkisivussa on erikoisia arkkitehtonisia ratkaisuja, alittui hankkeen kustannusarvio.

Tuore tapaus on parhaillaan käynnissä oleva uuden lastensairaalan rakentaminen. Tähän Haahtelan toimisto pyydettiin mukaan vasta hankkeen käynnistyttyä, kun alkoi näyttää, että joitakin ratkaisuja pitää harkita uudelleen.

Haahtelan toimiston myllytyksessä sairaalan tiloja suunniteltiin uudelleen yhdessä henkilökunnan kanssa. Samalla rakennuksesta saatiin karsittua pois 5 000 neliömetriä ja kustannukset alenivat budjettiin mahtuviksi.

Mutta miksi sitten monissa, varsinkin julkisissa rakennushankkeissa kustannusarviot osoittautuvat alimitoitetuiksi?

On muun muassa kummeksuttu, miten Länsimetron rakentamisen tai Olympiastadionin remontin alkuperäiset hinta-arviot ovat ylittyneet rajusti. Näin vaikka, kustannusten kohoamisen syistä jätettäisiin pois aidot syyt kuten hintatason nousu, hyvin vaikeasti arvioitavat työt tai työnaikaiset yllätykset. Selvitysmies Erkki Virtasen tuoreen raportin mukaan ongelmia on etenkin valtion osittain rahoittamissa hankkeissa. Niitä vaivaa johtajuuden puute.

Johtajuuden puutteesta professori Haahtela on samaan mieltä. Toisaalta hän suhtautuu varoen Virtasen raportissaan väläyttämiin koviin keinoihin kustannusten kurissapitämiseksi. Virtanen muun muassa ehdotti, että tarvittaessa valtion edustajalla pitää olla oikeus keskeyttää hankeen rahoitus, jos suunnitelmista poiketaan. Toiveena tietenkin on, että ohjaaminen hoituisi neuvotellen, eikä raippaa tarvitsisi edes vetää esiin saappaanvarresta.

Vaikka Haahtela on tarkan taloudenpitäjän maineessa, näkee hän myös muita syitä, jotka ovat olleet omiaan vaikeuttamaan kustannusten arviointia.

Suunnitellaan ja rakennetaan samaan aikaan

Ensinnäkin, Haahtelan mukaan talonrakentaminen on etenkin kymmenen viime vuoden aikana muuttunut niin, että suunnittelua ja rakennustöitä tehdään yhä enemmän yhtä aikaa.

Käytännössä tämä on sekä tehostanut että nopeuttanut rakentamista, mutta samalla talouden hallintaa vaikeuttaen johtanut siihen, että työmaita aloitetaan yhä keskeneräisempien suunnitelmien kanssa.

Toiseksi, moneen muuhun teollisuudenalaan verrattuna rakentamisessa lopputuotteet ovat aina toisistaan poikkeavia. Varsinkin edustavammassa julkisessa rakentamisessa jokainen kohde on jopa tavallaan oma prototyyppinsä.

Kolmanneksi, rakentamisessa on aina mukana paljon erilaisia toimijoita. Tilaaja maksaa hankkeen ja määrittelee siihen käytettävissä olevan rahamäärän, suunnittelija suunnittelee, mutta lopullisen tuotoksen tekevät käytännön ammattilaiset: muurarit, timpurit, betonimiehet ja niin edelleen.

Heistä jokainen tekee työssään suuren määrän valintoja ja jokaisella on omat pyrkimyksensä.

Nämä pyrkimykset pitää sovittaa yhteen niin, ettei kukaan pääse liian helpolla. Budjetointi onkin taitolaji eikä onnistu ilman osaamista ja laskentamenetelmiä. Alibudjetointi tekee talouden ohjauksesta mahdottoman, ylibudjetointi taas ohjauksesta tarpeettoman ja johtaa lopulta taloudellisen moraalin rappeutumiseen.

– Budjettien pitää olla sellaisia, että ne pakottavat rakennushankkeen osapuolet pois mukavuusalueeltaan, Haahtela tiivistää.

Kustannusvaikutuksia kyettävä koko ajan mittaamaan

Lähtökohtana rakentamisessa pitää olla käyttäjän tarpeet. Seuraavaksi pitää alkaa pohtia, miten nämä saataisiin mahdollisimman hyvin toteutettua käytettävissä olevilla varoilla. Rakennuttajan pitää voida sanoa suunnittelijalle, että hänen ehdottamansa ratkaisu on liian kallis, ja että hänen on kehitettävä parempi.

Tai, jos tilaajaa haluaa jossain kohtaa pitää kalliista ratkaisusta kiinni, on toisaalla oltava valmis tyytymään edullisempaan vaihtoehtoon. Esimerkiksi juhlavaa julkisivua voidaan rahoittaa jättämällä vaikkapa alakatot pois toimistotiloista. Tärkeintä on, että informaatio ratkaisujen kalleudesta saadaan välittömästi. Eli et voi johtaa ellet koko ajan mittaa tehdyn työn tuloksia.

Entä sitten keskustelu rakentamisen laadusta, onko siihen syynä halvalla rakentaminen? Ja miksi jotkut rakennukset ovat homehtuneet terveydelle vaarallisiksi jo muutamassa vuodessa käyttöönotostaan?

Professori Haahtelan mukaan talouden hallinnalla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Ei myöskään sillä, onko rakennus halpa tai kallis. Huonoa työn jälkeä tai kiireestä johtuvaa hutilointia ei koskaan voi hyväksyä.

Hyvä laatu edellyttää aina ammattitaitoa ja valvontaa. Esimerkiksi jos muovimatto laitetaan liian kostean betonin päälle, se kyllä johtaa homeongelmaan, mutta maksaa aivan yhtä paljon kuin jos olisi ensin maltettu odottaa betonin kuivumista. Toinen asia on, että omistaja saattaa myöskin pilata rakennuksen jo muutamassa vuodessa jättämällä huollot ja korjaukset tekemättä ja antamalla korjausvelan kasvaa.

Haahtela myös korostaa, että kun rakennuttajalla on suora yhteys kaikkien eri työvaiheita tekevien ihmisten kanssa, pystytään laatukysymyksiin puuttumaan nopeasti.

Toisaalta hän muistuttaa, että rakenteiden pitäisi jo alun alkaen olla sellaisia, etteivät ihan pienet epäonnistumiset ole tuhoisia. Hyväksi esimerkiksi sopivat vanhat hengittävät rakenteet.

– Määräyksillä pitäisi luoda sellainen lopputulosvaatimus, että rakennukset olisivat myöskin hieman anteeksiantavia. Mikään kun ei ole täydellistä, professori sanoo.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Egyptin moskeijahyökkäys

Egyptin presidentti julisti suruajan: "Moskeijaisku kostetaan äärimmäisellä voimankäytöllä"

Egypti

Analyysi: Egyptin synkkä päivä

Orjuus

Libyan orjahuutokaupat: CNN:n kuvat paljastivat ongelman, josta kaikki tiesivät

Kaamos

Kaamos otti taas Suomen synkkään syleilyyn – Näillä vinkeillä jaksat pirteänä läpi pitkän pimeän