1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. elintarviketeollisuus

Lihan alkuperä pakko merkitä eineksiin jatkossa – uudistus otettu lihanjalostusyrityksissä ristiriitaisesti vastaan

Uusi asetus varmistaa sen, että kuluttaja saa tarkempaa tietoa liha- ja maitotuotteiden alkuperästä.

Kuva: Yle

Kesäkuun alussa voimaan astuva säädös velvoittaa valmistajia merkitsemään liha- ja maitotuotteiden alkuperämerkinnät aiempaa paremmin. Asetus koskee valmistuotteiden ainesosana käytettyä lihaa sekä maidon ja maitotuotteiden ainesosana käytettyä maitoa.

Uudistuksen ansiosta myös kuluttajat saavat entistä paremmin tietoa tuotteista, jotka sisältävät lihaa tai maitoa. 

Maa- ja metsätalousministeriöstä elintarvikejohtaja Sebastian Hielm kertoo, että asetusta on valmisteltu jo ennen maaliskuussa esiin tullutta Brasilian lihaskandaalia.

– Tämä asetus kyllä tulee kuin tilauksesta tähän tilanteeseen. Ennen asetusta kuluttajilla ei ole ollut mahdollisuutta arvioida, missä elintarvikkeissa käytetty liha on tullut.

Osa yrityksistä ilahtui, osa ei

Hielmin mukaan yrityksien vastaanotto on ollut iloista ja vähemmän iloista.

– Luonnollisesti ne firmat, jotka jo nyt käyttävät suomalaista lihaa, näkevät uudistuksessa pelkkää hyvää. Tietysti firmat jotka käyttävät tuontilihaa esimerkiksi makkaroissa ja eineksissä, eivät ymmärrettävistä syistä ole yhtä iloisia, koska he ovat olleet aikaisemmin ilmoittamisvelvollisuuden ulkopuolella ja kesäkuusta alkaen on pakko sanoa, mistä liha tulee.

Osalle yrityksistä asetus tietää pakkausmerkintöjen uudistamista ja lisäinformaation antamista.

– Se saattaa pitkässä juoksussa siirtyä myös myyntiin, jos kuluttajat lähtevät suosimaan nykyistä enemmän kotimaisia tuotteita.

Osassa tuotteissa on jo nyt Hyvää Suomesta -merkki, joka riittää asetuksen mukaan kertomaan tuotteen suomalaisuudesta.

Merkki kertoo siitä, että tuote on valmistettu ja pakattu Suomessa ja sen raaka-aineista vähintään 75 prosenttia on suomalaista. Lihaa sisältävän elintarvikkeen lihan ja maitoa sisältävän elintarvikkeen maidon tulee kuitenkin olla sataprosenttisesti suomalaista.

Siirtymäaikoja pidettiin tiukkoina

Asetuksen valmistelussa on kuultu myös lihanjalostusyrityksiä edustavaa Elintarviketeollisuusliittoa. Toimialapäällikkö Marika Säynevirran mukaan jäsenyritykset, joihin kuuluu muun muassa suuria suomalaisia lihanjalostusyrityksiä, olivat asetuksesta erimielisiä. Säynevirta ei mainitse yrityksiä nimeltä.

– Yritykset, jotka käyttävät kotimaisia liharaaka-aineita, ovat kannattaneet merkintäpakkoa. Osa yrityksistä taas ei ole ollut asetuksen kannalla.

Säynevirran mukaan yritykset ovat eri asemassa pakkausmerkintöjen muuttamisessa, koska isommat muutokset pakkausmerkinnöissä aiheuttavat luonnollisesti enemmän kustannuksia.

Yritykset saavat pakkausmerkintöjen muuttamiseen siirtymäajan niin, että ennen 1.6.2017 pakatut ja markkinoille tulleet tuotteet voidaan myydä loppuun, eikä niitä tarvitse poistaa kaupoista pakkausmerkintöjen vuoksi. Lisäksi ennen asetuksen antamista hankittuja pakkauksia saa käyttää elokuun loppuun asti ja näin pakatut elintarvikkeet saa myydä loppuun.

Asetuksen mukaisia merkintöjä edellytetään vasta syyskuusta 2017 alkaen pakatuilta ja myyntiin tulevilta tuotteilta.

Säynevirran mukaan monet yritykset ovat pitäneet siirtymäaikoja tiukkana.

– Asetuksen yksityiskohdat tarkentuivat vasta nyt ja uusia pakkauksia ei ole voinut tilata, ennen kuin asetuksen sisältö on päätetty loppuun asti.

Valio kannattaa alkuperän merkitsemistä

Meijeriyhtiö Valio pitää asetusta hyvänä asiana.

– Valiolla on ennen asetustakin ollut käytössä Hyvää Suomesta –merkki, joka kertoo tuotteen raaka-aineiden kotimaisuudesta, joten ei aiheuta juurikaan muutoksia. Valio-brändillä Suomessa myytävien tuotteiden maito on aina kotimaista, kertoo Valion viestintäjohtaja Pia Kontunen.

Näin ollen Valion ei tarvitse juurikaan tehdä muutoksia pakkausmerkintöihin.

– Valio kannattaa raaka-aineiden alkuperän merkitsemistä, sillä elintarvikkeet liikkuvat rajojen yli, ja kuluttajilla tulee olla oikeus tietää valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden alkuperä.