Koe uusi yle.fi

Mitä järkeä on vauvojen uimavaipoissa? Vaippa sieppaa kakan – mutta bakteerit leviävät silti veteen

Uimahalleilla on erilaisia käytäntöjä siihen, miten vesi pidetään mahdollisimman puhtaana pienten lasten uimakouluissa.

vauvat
Vauvauintia.
Yle / Simo Pitkänen

Helsingissä on uimakouluja, joissa vaaditaan uimavaipan käyttöä kaikilta alle 3-vuotiailta uimareilta. Vaipan lisäksi vauvalla on oltava päällä tarpeeksi tiukka, lahkeellinen uima-asu. Uimavaipan käyttöä perustellaan sillä, että vahinko ei pääse suoraan altaaseen ja sotke näkyvästi altaan vettä.

– Jos niin käy, loppuvat uinnit siltä illalta. Edessä on veden tehokierrätys puhdistusjärjestelmän läpi ja kloorin lisääminen. Se maksaa altaasta riippuen noin 400 euroa kerralta, sanoo useassa paikassa vauvauinteja järjestävän Pikku Delfiinin toimitusjohtaja Kata Heino.

Uimavaippa on vaadittu noin kahdeksan vuoden ajan. Tänä aikana on saatu pudotettua kakkavahinkojen vuoksi perutut uinnit minimiin. Kun peruutuksia saattoi tulla aiemmin yli kymmenen kertaa, nykyään niitä tulee keskimäärin kolme vuodessa.

Jos allasvedestä ei havaitse ulostetta silmällä, vedessä oleva kloori tappaa siitä tulleet pöpöt.

Kata Heino

Jos mitään näkyvää epäpuhtautta ei ole, uinnit jatkuvat normaalisti. Vaippaan tulleesta yllätyksestä on kuitenkin ilmoitettava uinnin ohjaajille tai uimavalvojille. Ohjaaja tarkastaa tämän perusteella veden.

– Jos allasvedestä ei havaitse ulostetta silmämääräisesti, kyse on niin pienestä määrästä, että vedessä oleva kloori tappaa siitä tulleet pöpöt, sanoo Heino.

Myös esimerkiksi Kotkan uimahalleissa vaaditaan uimavaippojen käyttöä pienillä lapsilla. Kotkassakin oletetaan, että allasveden normaali kemikaalimäärä pystyy poistamaan mahdolliset bakteerit.

Näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

Vaippa rajoittaa vauvan liikkeitä

Vaikka uimavaippa pitäisikin näkyvän kakan sisällään, se ei estä suolistobakteerien leviämistä veteen.

– Jos uloste on uimaveteen kosketuksissa ulosteperäiset bakteerit kuten E.coli pääsee veteen. Todellista riskiä on vaikea arvioida, mutta ne voivat aiheuttaa esimerkiksi vatsatautia ja silmätulehduksia, kertoo Kouvolan kaupungin terveystarkastaja Mari Järvinen.

Jos vesi pääsee vaippaan, pääsee pöpökin veteen.

Anneli Toivonen

Allasveden puhtauteen liittyvässä Valviran ohjeistuksessa (siirryt toiseen palveluun) shokkikloorausta ja veden kierrättämistä puhdistusjärjestelmän läpi ei vaadita, jos vedessä ei ole näkyviä epäpuhtauksia.Vedessä olevassa kloorissa on taisteluvalmius uimarien tuomia bakteereita vastaan. Käytännössä vesi kuitenkin puhdistetaan Kouvolassa joka kerta, kun vahinko tapahtuu.

– Altaan kloori saattaisi riittää tuhoamaan ulosteperäiset bakteerin vedestä, mutta shokkiklooraus ja tehopuhdistus on nopeampi ja varmempi keino saada vesi taatusti uimakelpoiseksi, sanoo Järvinen.

Kouvolan uimahalleissa ei velvoiteta uimavaipan käyttämistä pienillä lapsilla. Kuusankoskella vauva- ja perheuintia järjestävän Pärskyn Anneli Toivonen pitää uimavaippaa turhakkeena, joka rajoittaa vauvan liikkeitä.

– Kaupasta ostettava uimavaippa ei ole 100-prosenttisesti vesitiivis. Jos vesi pääsee vaippaan, pääsee pöpökin veteen. Syöntirytmi ja vauvan tarkkailu on parempi kakkavahingon ennataehkäisijä, sanoo Pärskyn Toivonen.

Voi jopa haitata kakkavahingon havaitsemista

Tampereella on tutkittu uimavaipan hyötyjä joitakin vuosia sitten ja todettu ne tarpeettomiksi. Siksi uimavaippoja ei ohjausryhmissä käytetä.

– Vaippa ei anna uidessa suojaa. Se pikemminkin haittaa kakkavahingon havaitsemista ja lilluu vaipan sisällä likaamassa vettä, sanoo liikuntakoordinaattori Tommi Liimatta Tampereen kaupungilta.

Todellista riskiä on vaikea arvioida, mutta ne voivat aiheuttaa esimerkiksi vatsatautia ja silmätulehduksia.

Mari Järvinen

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto kouluttaa vauva- ja perheuinnin ohjaajia, mutta ei anna ohjeita uimavaipan käytöstä. Ohjeistukset ovat aina hallikohtaisia.

Pissaa vaippa ei pidä, eikä vauvan pissaamista uima-altaaseen voi välttää. Pissasta ei kuitenkaan aiheudu vaaraa.