Viisi mämmifaktaa, joiden avulla voit päteä pääsiäispöydässä

Ruisjauhosta, maltaista ja vedestä valmistetulla mämmillä on herkuteltu Suomessa jo satojen vuosien ajan.

mämmi
Mämmiä ja kermaa kulhossa.
Toni Pitkänen / Yle

1. Mämmin historia ulottuu satojen vuosien päähän

Täsmällisesti ei tiedetä millä vuosisadalla mämmi on varsinaisesti "keksitty". Varmaa on, että mämmiä on Suomessa syöty vuosisatoja. Edesmenneen kemistin ja VTT:n professorin Tor-Magnus Enarin kirjoittaman mämmitietoiskun (siirryt toiseen palveluun) mukaan herkkua on saatettu syödä täällä jo 1100–1200-luvuilta lähtien. Noihin aikoihin Suomessa alettiin nimittäin käyttää uuneja, jotka ovat välttämättömiä mämmin valmistuksessa.

Ensimmäiset kirjalliset maininnat mämmistä on tehty 1700-luvulla. Samalta vuosisadalta on löydetty myös mämmin valmistuohjeet kirjallisena. Mämmin päätyminen pääsiäisen juhlaruoaksi liittyy uskontoon. Katolisen kirkon paasto päättyi pääsiäisenä, jollain saatiin taas herkutella. Pitkäperjantai oli päivänä kuitenkin niin pyhä, ettei tulenteko tai ruoanlaitto ollut sallittua. Silloin syötiin kylmiä ja hyvin säilyviä ruokia, kuten mämmiä.

Ruisviljasta, maltaasta ja vedestä imelletettyä mämmiä on nautittu erityisesti Lounais-Suomessa. Muualle Suomeen sen on arvioitu levinneen 1900-luvulla. Mämmin teollinen tuotanto alkoi tiettävästi ensimmäisen kerran 1960-luvulla.

2. Reseptin muuttunut vain vähän

Alkuperäinen satoja vuosia vanha mämmi on ollut rakenteeltaan huomattavasti karkeampaa ja vähemmän makeaa kuin nykyherkku. Nykyään makeuden tasaamiseksi mämmiin lisätään siirappia ja mausteeksi pomeranssia tai appelsiinihilloa. Entisaikoihin kaikki mämmin makeus saatiin ruista imellyttämällä, jolloin rukiin tärkkelys muuttuu sokeriksi.

Mämmin syöntiin on jo vuosikymmenien ajan kuuluneet höysteet, joilla makua on makeutettu. Perinteisesti mämmiä on syöty kerman ja sokerin tai maidon kera, mutta viime vuosina uusina höystetrendeinä ovat nousseet vaniljakastike ja jäätelö. Kauppoihin on myös tullut täysin uusia mämmituotteita, kuten esimerkiksi mämmijäätelöä ja kerrosmämmejä. Mämmiä käytetään nykyisin myös raaka-aineena leivonnassa ja leivän valmistuksessa.

3. Mämmin nimi

Mämmi on suomenkielinen sana, mutta Kotimaisten kielten keskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) se tunnetaan myös läheisissä sukukielissä karjalassa, vatjassa sekä viron murteissa. Myös pohjoissaamessa on Kotuksen mukaan samaa alkuperää oleva sana meađmma, jonka merkitys on ’raaka’ leivästä tai puurosta puhuttaessa.

Mämmiä.
Mämmi kuuluu läntiseen perinteeseen.Yle / Henri Kirkanen

4. Mämmi ei ole levinnyt maailmalle

Mämmi on suomalainen keksintö, eikä täysin samanlaista herkkua tunneta muualla. Mämmiä tosin myydään myös Ruotsissa, mutta se liittynee siihen, että maassa asuu runsaasti suomalaistaustaisia ihmisiä.

Lähi-idässä on valmistettu sämänu-nimistä ruokaa, jota valmistetaan samalla tekniikalla kuin mämmiä. Sitä ei tosin tehdä rukiista, vaan vehnästä.

5. Pääsiäisen tienoilla syödään yli miljoona kiloa mämmiä

Suuri mämmisesonki alkaa tyypillisesti noin kolme viikkoa ennen pääsiäistä ja huipentuu pääsiäisviikolla. Noin 80 prosenttia koko vuoden mämmin myynnistä tehdään noiden neljän viikon aikana. Tämä tarkoittaa jopa 1,4 miljoonaa kiloa mämmiä.

Mämmimäärän arvio perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2014 myyntilukemiin (siirryt toiseen palveluun), jolloin Suomen elintarviketeollisuus myi mämmiä koko vuoden aikana yli 1,7 miljoonaa kiloa.

Juttua varten on haastateltu Kymppi-maukkaat-yrityksen tuotekehittäjää Pasi Alankoa ja Suomen Mämmiseuran puheenjohtajaa Ahmed Ladarsia.

Lähteet: Kymppi-Maukkaat: Mämmitietoisku, Kotus