Jäljelle jäi vain lautakasa – koko Suomea puhuttanut talo sortui yllättäen 54 vuotta sitten

Lahdessa rakenteilla ollut 9-kerroksinen talo romahti parin sekunnin aikana vuonna 1963. Moni muistaa pitkäperjantain karun onnettomuuden yhä.

sortumisonnettomuudet
Yle Uutiset Lahti: Kerrostalo romahti Lahdessa pääsiäisenä vuonna 1963
Yle Uutiset Lahti: Kerrostalo romahti Lahdessa pääsiäisenä vuonna 1963

Yllätys oli melkoinen, kun rakenteilla ollut kerrostalo Lahden Säästöhuippu luhistui kymmenen metrin lautakasaksi parissa sekunnissa pitkäperjantaina vuonna 1963.

Onni onnettomuudessa, sillä talon sortumisen aikaan talossa ei asunut vielä ketään, eikä myöskään työntekijöitä ollut tuolloin paikalla. Ylen televisiouutinen kertoo, että työmaalla työskennellyt lämmittäjä oli poistunut talosta kymmenen minuuttia ennen rysähdystä ja hänen henkensä pelastui.

Jos sortumahetkellä olisi ollut työvuoro, onnettomuus olisi vaatinut kymmenien ihmisten hengen.

Talon asukas: "Kyllä tuollaiset uutiset muistaa"

Asunto Oy Lahden Säästöhuipun hallituksen puheenjohtaja Markku Palmu asuu tällä hetkellä legendaarisessa talossa Lahdessa Mustakallionmäellä, jonka paikalla kerrostalo sortui 54 vuotta sitten pitkänäperjantaina.

Palmun mukaan Juustilankatu 9 ei tänä päivänä sano vanhemmille ihmisille vielä mitään.

– Mutta jos sanoo, että "talo, joka sortui", se tiedetään heti. Asia säilyy mielessä varmasti hyvin pitkään.

Tietenkin siitä kirjoitettiin lehdessä seuraavana päivänä. Muistan yhä uutisen ja sen, että Helsingistä asti tuli katsojia.

Markku Palmu

Palmu asui tapahtuma-aikaan Orimattilassa.

– Tietenkin siitä kirjoitettiin lehdessä seuraavana päivänä. Muistan yhä uutisen ja sen, että Helsingistä asti tuli katsojia.

72-vuotias Palmu kertoo, että talvi oli tuolloin erittäin kylmä. Juustilankadulla pakkasen purevuutta lisää se, että alueella tuulee Palmun mukaan enemmän kuin muissa kohdissa.

Markku Palmu
Lahden Säästöhuipun asukas ja hallituksen puheenjohtaja Markku Palmu tilalle rakennetun kerrostalon edustalla. Palmulla on tallessa Etelä-Suomen Sanomien vanha uutinen, jossa kerrottiin onnettomuudesta. Tanja Kröger / Yle

Syynä betonin jäätyminen

Talon valutyöt aloitettiin onnettomuutta edeltävänä marraskuuna, ja yhdeksäs kerros oli valettu runsas viikko ennen sortumista. Juuri ennen pääsiäistä oli luvassa katon tekovaihe. Talon piti valmistua saman vuoden syksynä.

Talon sortumisen syyksi paljastuivat virheet, joita tehtiin rakennuksen talvibetonoinnissa. Rakennusvaiheessa betoni oli jäätynyt ja keväällä sään lämmetessä betoni alkoi sulaa. Arvioiden mukaan onnettomuus johtui heikoksi jääneestä betonista.

– Se oli ainoa rakennusvirhe, että lämpöä ei olllut tarpeeksi. Kun lämpöä pyrki ylöspäin alakerroksesta, sitä olisi pitänyt olla enemmän. Lämmityslaitteet eivät myöskään olleet sellaisia kuin tänä päivänä, Palmu sanoo.

Varmasti puhutaan, että se on nyt Lahden vahvin talo. Jos ei maanjäristystä tule, niin kyllä tämä talo varmaan pysyy pystyssä.

Markku Palmu

On kerrottu, että talon urakoitsija olisi riistänyt henkensä myöhemmin onnettomuuden jälkeen.

– Se oli vielä silloin, kun ihmiset olivat vastuussa töistänsä. Se oli tietenkin ikävä asia, jos verrataan tänä päivänä, että melkein kaikki pääsevät pälkähästä, Palmu sanoo.

Palmu ei muista, että koko Suomessa olisi tapahtunut vastaavaa. Myös Turun Sanomat (siirryt toiseen palveluun) uutisoi, että rakennussortuma oli suurin, mitä maassa on koskaan tapahtunut.

Talo raivattiin onnettomuuden jälkeen nopeasti ja väestösuoja jäi ehjäksi. Jo seuraavana vuonna huhtikuussa 1964 uudet asukkaat muuttivat taloon.

– Se kyllä nousi nopeasti. Varmasti puhutaan, että se on nyt Lahden vahvin talo. Jos ei maanjäristystä tule, niin kyllä tämä talo varmaan pysyy pystyssä, Palmu sanoo.

Lähde: Ylen televisiouutinen, 13.4.1963