Suomesta Kiinaan ja Kiinasta Suomeen – eläintenhoitajat opettelevat nyt pandan tavoille

Pandojen tuloon valmistaudutaan kouluttamalla Ähtärin eläinpuiston henkilökuntaa ja eläinlääkäri Kiinassa. Pandojen mukana Suomessa ovat totutteluvaiheessa niiden omat kiinalaiset hoitajat.

pandat
Pandat jotka mahdollisesti tulevat Suomeen asumaan.
Bi Feng Xia Panda Base / Ähtäri Zoo

Isopandojen odotetaan saapuvan Suomeen joulukuun alussa.

Ähtärin eläinpuiston henkilökunnalle kuukaudet ennen h-hetkeä ovat - jos mahdollista - vielä kiireisemmät kuin pandaprojektissa tähän asti kuluneet pari vuotta.

– Ei voi sanoa, että tämä on odottelua, vaan on valtavan paljon sopimisia, tekemisiä ja menemisiä, sanoo eläinpuiston intendentti Mauno Seppäkoski.

Hyvinvointia ja hyvinvointiosaamista

Jo tähän mennessä eläinpuiston työntekijät ovat perehtyneet muun muassa pandan elämään ja lisääntymiseen sekä valon ja vuodenaikojen vaihteluun pandan näkökulmasta.

– Nyt työ tuntuu kiihtyvän ja kohdistuvan konkreettisesti pandan hyvinvointiin ja sen osaamiseen, Seppäkoski sanoo. Tulemisia ja menemisiä on Suomesta Kiinaan ja Kiinasta Suomeen.

Konkreettista valmistautumista on Ähtäri Zoon aluelle nouseva Pandatalo. Sen suunnittelussa ovat kiinalaiset asiantuntijat vahvasti mukana. Talon sisä- ja ulkotilat suunnitellaan vastaamaan mahdollisimman tarkasti isopandan luonnollista ympäristöä ja elinolosuhteita.

– Sisätilojen pitää olla valon, kosteuden ja viihtyvyyden kannalta sellaiset, että ne viihtyvät siellä. Monista asioista on pitänyt päästä selville, ennen kuin rakennusta on alettu suunnitella, Seppäkoski sanoo.

Ähtärin Pandatalon julkisivu pohjoiseen. Ähtäri Zoon havainnekuva.
Havainnekuva Ähtäri Zoon PandatalostaÄhtäri Zoo

Henkilökunta kouluttautuu Kiinassa ja Suomessa

Yksi merkittävä osa pandojen tulevaisuutta Ähtärissä on osaava henkilökunta. Sekä eläinpuiston eläinlääkäri että hoitohenkillökunta ovat jo perehtyneet pandaan ja koulutusta on luvassa lisää. Myös Kiinassa.

– Se voi kestää viikoista useampaan kuukauteen, ja tänne tulee pandojen mukana myös henkilökuntaa Kiinasta auttamaan meitä alkuun, Seppäkoski sanoo.

Odotuksissa on, että myös kiinalainen eläinlääkäri tulee aluksi pandojen mukana Suomeen.

Kiinalaisten apu totutteluvaiheessa kestänee muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Sen jälkeen Kiinaan ja muihin eläintarhoihin, joissa on pandoja ja pandaosaamista, ollaan kiinteästi yhteydessä. Erityisesti silloin, jos sattuu jotain odottamatonta.

– Nykyaikana tieto kulkee hyvin nopeasti. Meillä on Euroopassa pandatarhoja ja useita kollegoita, joiden kanssa vaihdetaan tietoa. Mutta tokihan me Kiinaan otetaan aina ensin yhteyttä, Seppäkoski sanoo.

Mauno Seppäkoski muistuttaa, että vaikka isopanda on Suomessa eksoottinen eläin, sekin on itse asiassa karhu. Tosin ainutlaatuisella bambu-ruokavaliolla.

– Muut karhut, mitä me tunnemme ja mitä me olemme hoitaneet, nukkuvat talviunta – panda ei. Mutta suurin poikkeus on ravinto, Seppäkoski sanoo.

Ähtärin eläinpuisto.
Ähtärin eläinpuiston alueella rakennetaan uutta Pandataloa.Antti Kettumäki/Yle

Haaveena pandavauvat

Suomeen muuttavia pandoja odottaa karanteeni sekä Kiinassa että Suomessa.

– Karanteeniaikana niihin eivät pääse kosketuksiin muut kuin hoitajat, Seppäkoski sanoo.

Eläimille tehdään säädetyt tutkimukset sekä lähettäjä- että vastaanottajamaassa. Karanteeniaikana eläimiä seurataan tarkasti.

– Sen aikana saadaan tarttuvat taudit esiin, jos sellaisia on.

Kun aikanaan saadaan sopiva pandapari, toivottavasti saadaan sellainen, joka ystävystyy ja rakastuu meillä täällä.

Mauno Seppäkoski

Karanteeni kestänee kuukausia ja vasta sen jälkeen yleisö pääsee näkemään nuoren pandapariskunnan.

– Kun aikanaan saadaan sopiva pandapari, toivottavasti saadaan sellainen, joka ystävystyy ja rakastuu meillä täällä. Ja sitä myöten on sitten pikku-pandojen syntyminen mahdollista, Seppäkoski sanoo.

Uskotko todella siihen, että pandat lisääntyvät Ähtärissä?

– Uskon. Kyllä siitä on lähdetty ja uskotaan näin.