Yli vuoden yritetyt sakkokorotukset peruuntuvat – lakiesitys törmäsi perustuslakiin

Hallituksen lakiesitys jätettiin reilu vuosi sitten helmikuussa 2016. Sitä yritettiin sorvata hyväksyttävään muotoon yli vuoden.

rangaistukset
Kari Tolvanen
Kari TolvanenPetteri Paalasmaa / AOP

Hallituksen lakiesitys sakkojen roimasta korotuksesta on kaatunut lopullisesti perustuslaillisiin ongelmiin. Lakivaliokunta ja hallituspuolueet yrittivät muotoilla esitystä hyväksyttävään muotoon yli vuoden ajan, mutta lopulta oli edessä umpikuja. Edes joulun alla aikaan saatu sopu esitettyä lievemmistä korotuksista ei riittänyt.

– Olen keskustellut asiasta oikeusministerin kanssa, ja olemme lakivaliokunnassa yhdessä oikeusministerin kanssa päättäneet, että esitystä ei viedä eteenpäin. Sakkokorotuksia ei tule, ja ainakin niin kauan kuin minä olen puheenjohtajana lakivaliokunnassa, en sitä esille uudestaan ota, sanoo eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Tolvanen (kok.).

Tolvasen mukaan esitys kaatui lopulta samoihin syihin, joista sitä on moitittu jo yli vuoden ajan.

– Se on se alkuperäinen kompastuskivi, eli sakkoja ei voi korottaa pelkästään fiskaalisilla syillä (lisää rahaa valtiolle). Mukana pitää olla joku muu intressi, esimerkiksi että sakkokorotuksilla parannettaisiin liikenneturvallisuutta tai vähennettäisiin rikollisuutta ylipäätään. Emme lakivaliokunnassa löytäneet sellaista elementtiä, vaikka kuulimme asiantuntijoita hyvin laajaltikin, Tolvanen kertoo.

Päiväsakot piti tuplata

Hallituksen alkuperäisen lakiesityksen mukaan päiväsakot oli määrä tuplata nykyisestä ja rikesakkohaarukan piti hypätä 140–200 eurosta 175–285 euroon, korotusta noin 25 prosenttia. Vielä kesällä 2015 ylinopeuden rikesakosta selvisi 70–115 eurolla. Rikesakot tuplattiin syyskuussa 2015.

Joulun alla oli päästy sopuun lievemmistä korotuksista. Sen linjauksen mukaan päiväsakkoja ja rikesakkoja olisi molempia korotettu 20 prosenttia nykyisestä. Lopulta sekään ei läpäissyt perustuslain seulaa.

Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti sakkokorotuksilla tavoiteltiin 53–56 miljoonan euron vuosittaisia lisätuloja. Niistä jäädään nyt, mutta jo päätetyt rikesakkokorotukset ja toisaalta tehostunut ylinopeusvalvonta ovat kasvattaneet valtion saamaa tuottoa selvästi aiemmasta.