Ruuhkavuosia elävä mies ei paina jarrua: "Joskus voi mennä siitä, mistä aita on matalin"

Pienet lapset, kiihkeä työelämä, parisuhde, kodin rakentaminen, harrastukset ja kaverit. Miten mies selviää, kun kiire kirittää kantapäitä?

Ruuhkavuodet
Ilkka Halunen opastaa hämmaslääkäriopiskelija Marja Veteläistä luennolla Oulun Dentopoliksessa.
Erikoistuva hammaslääkäri Ilkka Halunen opastaa hämmaslääkäriopiskelija Marja Veteläistä luennolla Oulun Dentopoliksessa.Timo Sipola / Yle

Eino on kuusivuotias ja Veera kolme vuotta. Viikonloppuna juhlitaan Einon synttäreitä. Se edellyttää leipomista, muita valmisteluja, siivousta, kaikenlaista hässäkkää ja tiskausta. Ja sitten onkin siivottava jo uudelleen.

– Perheestähän kaikki lähtee. Sen mukaan sovitellaan kuviot. Kun kotona on kaikki hyvin, niin jaksaa tehdä töitäkin paremmin, sanoo ruuhkavuosiaan elävä erikoistuva hammaslääkäri Ilkka Halunen.

– Joskus voi mennä siitä, mistä aita on matalin ja joskus jopa sen ali. Sillähän siitä selviää. On tässä oppinut priorisoimaan, mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä asiat voivat vähän odottaa, hymyilee Halunen.

Yhdessä ruuhkassa

Puoliso Viivi tekee väitöskirjaa samalta alalta, eli ruuhka-aika on molemmilla yhteinen.

– Se auttaa varmasti selviytymisessä, kun molemmat ymmärtävät toisen kiireitä.

Kotona asiat hoidetaan yhdessä, sillä molemmat laittavat ruokaa ja hoitavat lapsia.

– Monesti yhdellä autolla kuskataan yhdessä lapset hoitoon ja haetaan sieltä pois. Pieniä juttuja jotka helpottavat arkea.

Ruuhkavuodet ovat ajanjakso, jolloin lapset ovat pieniä, työelämä kiihkeimmillään, kodin rakentaminen, remontoiminen tai vähintäänkin sisustaminen meneillään ja myös harrastuksiin pitäisi löytää aikaa.

Päivä täynnä tavaraa

Uraan pitäisi panostaa, lasten kanssa ehtiä olla, omasta hyvinvoinnista huolehtia ja parisuhdettakin vaalia. Halusen päivä on niin kuin ruuhkavuosia elävän ihmisen arki on. Täynnä tavaraa.

– Aamulla laitoin yhdelle asiakkaalle proteesit suuhun ja vähän kevensin toista proteesia. Sitten juoksin tänne alas opettamaan hammaslääketieteen opiskelijoita. Ruuan jälkeen palaan potilastöihin yläkertaan. Sitten mennään kohta taas hirveää juoksua autolle hakemaan lapset päivähoidosta ja laittamaan heille ruokaa, kertoo Halunen.

Sitten mennään kohta taas hirveää juoksua autolle hakemaan lapset päivähoidosta.

Ilkka Halunen

Ilkka Halunen myöntää, että on joutunut luopumaan monista asioista.

– Kavereitten näkemiseen on hankala löytää aikaa. Toinen, joka kärsii, on liikunta, naurahtaa Halunen.

Ikäkausisidonnaisessa ruuhkavuosi-ilmiössä kaveripiiri jää välillä paitsioon, mutta sieltä löytyy myös ymmärrystä.

– Ei tarvitse paljon selitellä, kun samassa elämäntilanteessa oleville sulkapallokavereille joutuu sanomaan, että nyt ei vaan pääse.

Liikunta on tärkeää paitsi liikunnan ilon itsensä takia myös siksi, että se auttaa jaksamaan. Sulkapallo on monesti vaihtunut Halusella hiihdoksi tai juoksulenkiksi, koska baana lähtee lähes kotiovelta. Aika on kortilla, kun suma seisoo.

Mitä oli ennen ruuhkavuosia?  

Ruuhka tarkoittaa alun perin irtouitossa jokeen jumiutunutta tukkikasaa. Samaa tarkoittaa myös sana suma. Perheellisten ihmisten kiireisimmästä ja paineisimmasta ajasta voitaisiin siis puhua myös sumavuosina.

Ruuhkavuosista ei menneinä vuosikymmeninä juuri puhuttu. Ehkä suhtautuminen lapsiin oli aikaisemmin myös vähemmän projektinomaista. Harrastuksiinkaan ei lapsia autolla kuskattu, kuten nykyisin.

– Olen kyllä miettinyt, että mitä ne nämä ruuhkavuodet oikein ovat. Ehkä se on vain tällainen trendisana. Ainahan lapsiperheillä on ollut kiirettä ja se on vaatinut paljon järjestelyjä. Ehkä se nyt vaan on otettu enemmän puheeksi.

Halusen mukaan myös vanhempien tasa-arvoisuus on varmasti lisääntynyt. Molemmat vanhemmat ovat töissä ja tekevät yhtä lailla kotihommia.

– Aika on muuttunut omien isovanhempien päivistä melkoisen reilusti, Halunen tuumaa.