Viisi syytä, miksi kemiallisten aseiden käyttö saa maailman sekaisin

Viattomia uhreja kuolee niin pommi-iskuissa kuin kaasuiskussakin, mutta kemiallisten aineiden käyttö herättää paavin ja Donalnd Trumpin. Miksi?

kemialliset aseet
Haavoittunutta miestä hoidetaan sairaalassa väitetyn kemiallisen iskun jälkeen Idlibin maakunnassa.
Tiistaina Syyriassa tehdyssä iskussa haavoittunutta miestä hoidettiin sairaalassa. Monet haavoittuneista saivat hengitysoireita. EPA / Stringer

1. Kemialliset aseet ovat kauheita aseita

Kemialliset aseet lasketaan samaan joukkoon biologisten aseiden ja ydinaseiden kanssa. Niiden käyttäjä ei pysty kontrolloimaan, kuka iskussa lopulta kuolee.

Jos ase laukaistaan kaupungissa, uhreja voivat olla päiväkotilapset tai vanhukset yhtä hyvin kuin kaupungissa olevat sotilaatkin.

Lisäksi kemiallinen myrkkykaasu on usein näkymätöntä, ja uhrien on vaikea puolustautua siltä. Myrkyt aiheuttavat rajuja oireita, kuten veren oksentamista ja tukehtumista. Kuolema on tuskallinen.

2. Kemiallisilla aseilla on synkkääkin synkempi historia

Kemiallisten aseiden käytöstä on merkkejä jo antiikin Rooman ajoilta. Persia käytti rikin ja bitumin yhdistelmää Rooman armeijan tukehduttamiseen nykyisen Syyrian alueella.

Koko maailman tietoisuuteen ne toi ensimmäinen maailmansota. Kemiallisten aseiden käyttöön syyllistyivät kaikki sodan osapuolet. Myrkyt tappoivat yhteensä 90 000–100 000 ihmistä, ja yli miljoona loukkaantui. Myös sotilas Adolf Hitler loukkaantui kaasuhyökkäyksessä Belgiassa.

Aseina käytettiin etupäässä klooria, sinappikaasua ja fosgeenia.

Kaasuiskussa sokeutuneita brittisotilaita 10. huhtikuuta 1918.
Kaasuiskussa sokeutuneita brittisotilaita 10. huhtikuuta 1918.AOP

Vieläkin pahempaa oli tulossa. Natsit käyttivät toisessa maailmasodassa zyklon B –nimistä kaasua juutalaisten ja muiden uhriensa tappamiseen keskitysleireillä.

3. Kemiallisten aseiden kielto oli vuosikymmenten työn tulos

Kamppailu kemiallisten aseiden kieltämiseksi alkoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Sodan kauhujen uskottiin opettavan, että ”ei enää koskaan”. Kemiallisten aseiden käyttö kiellettiin vuonna 1925. Sopimus ei kuitenkaan kieltänyt aseiden kehittämistä tai valmistamista.

Sopimuksen solmimisen jälkeenkin Britannia hyväksyi kemiallisten aseiden käytön Afganistanissa ja Irakissa 1920-luvulla. Japani puolestaan turvautui niihin kiinalaisia vastaan 1930-luvulla.

Työ kemiallisten aseiden kieltämiseksi kaikissa muodoissaan alkoi vuonna 1962, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto laativat suunnitelmat, joiden avulla kaikista kaasuaseista oli tarkoitus päästä eroon. Varsinainen kieltosopimus tuli voimaan 35 vuotta myöhemmin. Tätä saavutusta halutaan suojella.

4. Syyrian pelätään rapauttavan asekieltosopimusta

Syyria on allekirjoittanut kemiallisten aseiden kieltosopimuksen. Siksi juuri sen tekemiä kaasuiskuja pidetään jopa vaarallisempina kuin vaikkapa terroristijärjestö Isisin tekemiä kaasuiskuja. Jos sopimuksen allekirjoittanut ja ratifioinut maa rikkoo sopimusta vailla seuraamuksia, koko sopimus on vaarassa.

Syyria epäillään käyttäneen kemiallisia aseita siviilejä vastaan jo vuonna 2013. Silloin jopa yli tuhat ihmistä kuoli. Viime marraskuussa se käytti kloorikaasua. Syyrian sääntörikkomukset ovat uhka koko sopimuksen tulevaisuudelle.

Hautausmaan työntekijä hoitamassa elokuun 2013 kaasuiskussa kuolleen vapaaehtoistyöntekijän hautaa Douman hautausmaalla Damaskoksessa iskun kolmantena vuosipäivänä 22. elokuuta 2016.
Hautausmaan työntekijä hoitamassa elokuun 2013 kaasuiskussa kuolleen vapaaehtoistyöntekijän hautaa Douman hautausmaalla Damaskoksessa iskun kolmantena vuosipäivänä 22. elokuuta 2016.Mohammed Badra / EPA

5. Kieltosopimuksesta halutaan pitää kiinni tulevaisuudessakin

Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen ulkopuolella on vain muutama maa Pohjois-Korean johdolla. Syyrian ulkopuolella kemiallisia aseita ei ole juuri käytetty sopimuksen voimassaoloaikana.

Ennen Syyriassa tapahtuneita kemiallisia iskuja kuviteltiin jopa, että kemiallisten aseiden kieltojärjestöä ei ehkä lähitulevaisuudessa enää tarvita.

Nykyään kukaan ei enää esitä tällaisia ajatuksia.

Lue myös analyysi: Trump halusi viestiä johtajuutta - Näin suomalaistutkijat kommentoivat Yhdysvaltain ohjusiskua Syyriaan

Juttua varten on haastateltu ulkoministeriön vastaavaa virkamiestä Mikael Långströmiä. Lähteenä on lisäksi käytetty muun muassa Chemical & Engineering News -palvelua (siirryt toiseen palveluun) sekä Federation of American Scientistsin kemiallisten aseiden kieltosopimusta käsittelevää sivustoa (siirryt toiseen palveluun).

Korjattu 7.4.2017. Muutettu sanamuotoa "Syyrian epäillään käyttäneen kemiallisia aseita siviilejä vastaan".