Henrietta Lacksin syöpäsolut elävät ikuisesti

Vuonna 1951 kuolleen amerikkalaisen Henrietta Lacksin syöpäsolut elävät ja jakaantuvat laboratorioissa ympäri maailmaa. Syöpäsolujen "äidiksi" kutsuttu Lacks on siis tavallaan kuolematon.

tiede
HeLa-soluja
Taiteilija ja tutkija Maija Tammi tekee taidetta muun muassa syöpäsoluista, jotka ovat peräisin HeLa- ja PaJu-linjoista.

Henrietta Lacks kuoli 31-vuotiaana kohdunkaulan syöpään Baltimoressa Yhdysvalloissa. Johns Hopkinsin sairaalan lääkärit ottivat Lacksin syöpäkasvaimesta soluja talteen. Elettiin vuotta 1951 ja lääketieteen historiassa kääntyi uusi sivu.

Turun yliopiston professori Johanna Ivaska kertoo, että syöpäsolut otettiin talteen epäeettisesti salaa Lacksilta ja hänen suvultaan. Lacks on siis tietämättään tehnyt ihmiskunnalle ison palveluksen. Lacksista otettu solulinja nimettiin HeLa-soluiksi hänen nimensä mukaan.

– HeLa-solut ovat olleet solubiologiassa valtavan tärkeä työkalu. Ne ovat yksi eniten käytetty solulinja hyvin monenlaisessa solubiologisessa tutkimuksessa, ei pelkästään syöpätutkimuksessa. Hela-soluja on vuosien saatossa kasvatettu tonneittain, kertoo biokemian akatemiaprofessori Johanna Ivaska.

Johanna Ivaska
Johanna IvaskaYle

HeLa-soluja on käytetty arviolta yli 75 000 tukimuksessa. Niiden avulla on saatu kehitettyä esimerkiksi poliorokote sekä menetelmä, jolla ensimmäinen koeputkilapsi syntyi. HeLa-solulinja on vieraillut myös avaruudessa.

Hyksin Kliinisen tutkimusyksikön lääkäri Katriina Peltola muistuttaa, että HeLa-solut ovat ihmiselimistön ulkopuolella oleva koemalli, eikä siten vastaa todellisuutta.

– Hyvä alku siis, mutta syövän kehittymisen ja sen kasvun eston ymmärtäminen vaatii myös solun luontaisen ympäristön ja sen toiminnan ymmärtämisen, toteaa syöpätautien erikoislääkäri Katriina Peltola.

Syöpäsolut ovat periaatteessa kuolemattomia eli oikeanlaisissa olosuhteissa niitä voi kasvattaa jatkuvasti lisää. HeLa-solujen on sanottu olevan selvä esimerkki ikuisesta elämästä.

Katriina Peltola.
Hyksin Kliinisen tutkimusyksikön lääkäri Katriina PeltolaMikko Hinkkanen / HUS

Ivaska kertoo, että syövän perimmäinen syy on se, että elämän ja kuoleman välinen tasapaino häiriintyy solussa. Normaaleissa soluissa jakautumiskertojen lukumäärä on rajattu ja kromosomien päissä olevat rakenteet eli telomeerit pitävät tästä "lukua".

Normaaleissa soluissa telomeerit lyhenevät jakautumiskertojen myötä, kunnes lopulta niitä ei enää toiminnallisesti ole ja solujen jakautuminen loppuu.

Syöpäsoluissa on usein yliaktiivisena tekijä, joka uudistaa telomeerejä koko ajan ja näin ollen telomeerit eivät lyhene. Tämän lisäksi syöpäsoluissa on aktiivisina useita solun kasvua lisääviä tekijöitä, joita kutsutaan onkogeeneiksi.

Nämä kaksi tekijää yhdessä tekevät soluista kuolemattomia. Maailmassa on tuhansia muitakin kuolemattomia potilaista peräisin olevia solulinjoja, mutta HeLa oli niistä ensimmäinen.

Syöpäsolut eivät vanhene

Syöpätautien erikoislääkäri Katriina Peltolan mielestä HeLa-solut eivät ole ikuisia, koska niitä täytyy kasvattaa soluviljelyssä. Solut tarvitsevat ravinteita ja kasvutekijöitä.

– Lisäksi solut muuntautuvat eri olosuhteissa eli todennäköisesti HeLa solut ovat paikasta riippuen ja viljelytavasta riippuen eriäviä, toteaa Peltola.

Peltola muistuttaa myös, että solumallit kuten HeLa-solut ovat hyvä alku, mutta ne ovat vasta ensimmäisen vaiheen kokeita. On kuljettava pitkä taival ennen kuin päästään vaiheeseen, jossa lääkettä voidaan antaa ensimmäistä kertaa ihmiselle.

– Lupaavat lääkeaihiot etenevät kohti eläinkokeita. Mikäli kaksi eläinmallia näyttää lupaavalta eikä turvallisuuden kannalta ilmene hälyttävää, edetään vasta ensi kertaa ihmiselle annettavaan vaiheeseen, kertoo Peltola.

syöpäsuluja.
Shutterstock

Henrietta Lacksin perhe ja suku eivät ole koskaan saaneet eivätkä halunneet HeLa-soluista rahaa. Suku sai tietää vasta vuonna 1973, että soluja käytetään laboratorioissa ympäri maailmaa. Tosin vuonna 2013 suku sai neuvoteltua Yhdysvaltain terveysviraston kanssa, että HeLa-soluja saa käyttää vain sukulaisten luvalla.

Erikoislääkäri Peltola kertoo, että Suomessa ihmisestä otettaviin näytteisiin tarvitaan aina potilaan suostumus ja tutkimuslupa eettiseltä toimikunnalta. Lääkeviranomainen ja tietosuojeluvaltuutettu valvovat jokaista tutkimusta.

– Potilasta ei ole mahdollista tunnistaa tutkimusnäytteistä. Lääketutkimusten osana otetuista näytteistä ei voi jälkikäteen selvittää, mihin niitä on käytetty. Mikäli näytteistä kuitenkin löydetään jotain merkittävää, on luvan antaneella henkilöllä oikeus tietää asiasta. Omaisille sen sijaan tietoja ei ole lupaa antaa.

syöpäsuluja.
Shutterstock

– Tähän ei liity liiketoimintaa eli ihmisestä otettuja näytteitä ei voi suoraan myydä, kertoo erikoislääkäri Katriina Peltola.

– Yleisesti ottaen syöpään sairastuneet ihmiset ovat hyvin tutkimusmyönteisiä, sillä onhan mahdollista, että juuri heidän soluillan tehdyt kokeet johtavat uuden lääkehoidon kehittämiseen, sanoo puolestaan professori Johanna Ivaska.