Toimittajalta: Ropposen kynä ja Sami Borgin kravatti

Tuloslähetys on toimittajan juhlailta työssä. Omaan muistiin jää hajanaisia faktoja ja satunnaisia koskettavia hetkiä, kirjoittaa Ylen uutisankkuri Matti Rönkä.

kuntavaalit
Matti Rönkä
Matti RönkäJyrki Valkama / Yle

*Kollega teki valmistelujuttua *vaalituloslähetyksestä, kysyi monennetko. Piti laskea. Arvelin, että rätinki on toisella kymmenellä, 90-luvun alusta alkaen. Siihen mahtuu kaikensorttisia vaaleja, tuottajana ja juontajana, jopa ainutkertaiset EU-kansanäänestykset, ellei joskus vastaan tule vielä Fixit.

Ensimmäinen journalistinen työni vaaleissa tosin oli jo 1984. Olin Helsingin Sanomien toimittajakoulussa, ja meidät harjoittelijat värvättiin toimitukseen kaikenlaisiin apuhommiin. Minulle annettiin Polaroid-kamera, jolla piti ottaa kuva aina kun uutta tulosta ilmestyi tv-ruutuun, ja sitten kiikuttaa otos politiikan toimittajille. Taisi olla enne tulevasta.

Tarkistin noiden kuntavaalien tuloksen. Ykkönen oli SDP ja suurin häviäjä SKDL. SMP kaksinkertaisti valtuutettujensa määrän, ja ”Vihreät valitsijayhdistykset” pinnistivät näkyviin, saivat paikkoja kymmeniin kuntiin. Jälkikäteen tuloksista voi ennustaa niin vakiintuneiden voimien aaltoliikettä kuin politiikan megatrendejäkin.

Tuloslähetys on toimittajan juhlailta työssä.

Matti Rönkä

Asiallista muistijälkeä nuo vaalit eivät mieleeni jättäneet – ehkä jonkun aistimuksen kiihkosta ja kohinasta, uutiskiiman tuoksusta lehtitalossa.

Vaalit ovat aina iso juttu uutis- ja ajankohtaistoimitukselle. Politiikan pata alkaa porista, siitä kuplii spekulaatioita, huhuja ja syytöksiä, tentit hämmentävät soppaa ja joskus keitos kuohuu yli, liedelle palaessaan haisee pahalle. Vaalikeittiön kuumuus hiostaa myös tarkkailijoita, toimittajiakin.

Minulle tunnetta kasvattaa vähin erin myös vaali-illan tuloslähetyksen valmistelu. Sen tekeminen on työtä hienoimmillaan. Eri ammattiryhmiä, ammatti-ihmisiä yli rajojen, yhdessä. Se ihme, kun irralliset elementit yhdistyvät lavastukseksi, kuvien maisemiksi. Ison studion äänet ja valot, lattia, jolla on astellut suuri joukko viihdeihmisiä ja muita esiintyjiä.

Vaali-ilta on häkellyttävän monimutkainen ohjelma – ja suora lähetys. Vain yksi tunnusluku – kuvaa on tekemässä 70 kameraa – enemmän kuin MM-hiihtojen viidelläkympillä.

Sami Borg ja Tarmo Ropponen.
Dosentti Sami Borg ja toimittaja Tarmo Ropponen Eduskuntavaalien tulosillassa 1999.Yle

Tuloslähetys on toimittajan juhlailta työssä… Omaan muistiin jää hajanaisia faktoja ja satunnaisia koskettavia hetkiä. Tarmo Ropposen keltainen lyijykynä. Sami Borgin kravattisolmu ja taskuliina, jotka sidon ja asettelen. Jälkikäteen hymyiltävät vähältä piti -tilanteet, vastentahtoisen poliitikon perässä juokseminen, mykistynyt mikrofoni tai juuri ennen lähetystä katkennut yhteys. Lavastepatsaiden mallikappaleiden sulaminen ja jälkikäteisriita siitä, miten pakastimien vuokraaminen Jalasjärvellä kuuluu vaalibudjettiin.

Vaali-ilta on häkellyttävän monimutkainen ohjelma.

Matti Rönkä

Ja lopuksi, urakan jälkeinen huokaisu, lämmin typertynyt hymyily studiossa yhdessä olleiden kesken.

Kollegan lyhyt haastattelu jäi mieleen muustakin syystä. Sanoin hänelle, että harvoin pääsee kertomaan oikeaa suurta uutista, jossa ei ole kuolemaa tai hätää, väkivaltaa, surua, onnettomuutta.

Vaalistudion harjoituksista menin toimitukseen. Terroristi oli juuri ajanut kuorma-autolla ihmisten päälle Tukholmassa.