Analyysi: Kaksi viikkoa Ranskan vaaleihin – Kärkinelikon väliset erot tiivistyvät

Mielipidetiedustelujen mukaan liberaali ennakkosuosikki Emmanuel Macron on menettänyt etumatkaansa. Pääsystä Ranskan presidentinvaalien toiselle kierrokselle tullaan käymään tiukka kisa, kirjoittaa toimittaja Annastiina Heikkilä Pariisista.

Ranska
Äärioikeiston presidenttiehdokkaan Marine Le Penin vaalitilaisuus Monswillerin kaupungissa 5. huhtikuuta 2017.
Äärioikeiston presidenttiehdokkaan Marine Le Penin vaalitilaisuus Monswillerin kaupungissa 5. huhtikuuta 2017.Patrick Seeger / EPA

PariisiSitoutumaton ex-talousministeri Emmanuel Macron hahmotteli sunnuntain Le Journal du Dimanche -sanomalehdessä ensimmäistä sataa päiväänsä presidenttinä. Macron lupasi ensi töikseen kieltää sukulaisten nimittämisen poliittisiksi avustajiksi, perustaa islamistiterrorismia vastaan toimivan erikoisyksikön sekä kiertää kaikissa Euroopan pääkaupungeissa hahmotellakseen suunnitelman EU-yhteistyön tiivistämiseksi.

Tällaiset haastattelut, kuten ennakkosuosikin asema muutenkin, ovat kuitenkin täynnä miinoja. Ranskalaiset kavahtavat vaalivoittajan julistamista etukäteen ja ovat pudottaneet gallupsuosikit pois pelistä niin oikeiston kuin vasemmiston esivaaleissakin.

Macron onkin pyrkinyt korostamaan olevansa yhä presidentinvaalien musta hevonen, suurten puolueiden ulkopuolelta tuleva uudistaja. Hänen vastustajansa ovat puolestaan leimanneet keskustalaista En Marche! -liikettään edustavan ehdokkaan epäsuositun presidentin François Hollanden politiikan jatkajaksi, Emmanuel Hollandeksi.

Taktiikka on toiminut siinä mielessä, että presidenttikisan kärkinelikon väliset erot ovat viime viikkoina jatkuvasti tasoittuneet. Le Figaro -sanomalehden sunnuntaina julkaiseman gallup-kyselyn mukaan kärjessä ovat edelleen ex-talousministeri Macron ja oikeistopopulisti Marine Le Pen. Molempien kannatus (24 prosenttia) on kuitenkin laskussa.

TV-väittelyissä hyvin pärjännyt laitavasemmiston Jean-Luc Mélenchon on puolestaan noussut oikeiston François Fillonin edelle. Gallup-kyselyn mukaan hän saisi äänistä 18 prosenttia ja Fillon 17 prosenttia. Sosialistipuolueen ehdokas Benoît Hamon näyttää puolestaan jääneen kauas taakse ja vaivaiseen yhdeksän prosentin kannatukseen.

Merkillepantavaa on äänestäjien epävarmuus. Iso osa ranskalaisista ei ole edelleenkään päättänyt, ketä vaaleissa äänestää. Erityisen empiviä ovat liberaalin Macronin kannattajat, joista jopa joka toinen arpoo yhä valintaansa. Le Penillä ja Fillonilla varmojen äänestäjien osuus on selvästi suurempi.

Macronin vaalipäivän kannatus on siis edelleen iso kysymysmerkki. Hänellä ei ole takanaan suuren puolueen tukea ja äänestäjien uskollisuus on vähäistä.

Macronin heikko kohta on paitsi hänen poliittinen historiansa François Hollanden ministerinä, myös kokemattomuus erityisesti ulkopolitiikassa. Viime viikon terrori-iskut ja Yhdysvaltain sotatoimet Syyriassa ovat siirtäneet ranskalaista keskustelua tulevan presidentin kriisi- ja sotilasjohtajuuteen, missä 39-vuotias Macron ei ole vahvimmillaan.

Verrattain tuntemattoman Macronin rakettimaista nousua presidenttikisan kärkeen on selittänyt muiden pääehdokkaiden kompurointi ja niin sanottu vote utile eli äänestyspäätöksen taktikoiminen. Moni ranskalainen kammoaa ajatusta äärioikeiston Le Penin pääsystä toiselle kierrokselle, saati nyt presidentiksi, ja Macronin on laskettu olevan hänelle pahin vastus.

Moni ranskalainen ei siis aio äänestää niinkään Macronin puolesta kuin Le Peniä vastaan. Nämä taktiset äänestäjät ovat myös valmiita muuttamaan päästöstään aivan viime hetkillä.