Mikkelin sairaalan takorauta-aita on nähnyt 120 vuoden aikana laulujuhlat ja kylpyläkonsertit

Mikkelin Porrassalmenkadun vanha valurauta-aita rakennettiin Venäjän vallan aikana. Nyt se irrotetaan toista kertaa puhdistettavaksi.

Mikkeli
Rakennusmiehet irrottavat Porrassalmen valurauta-aitaa puhdistettavaksi Mikkelissä.
Yli-insinööri Juhani Nummela seuraa mielenkiinnolla, miten rakennusmiehet Lauri Lipsanen ja Janne Kamunen irrottavat Porrassalmenkadun valurauta-aitaa puhdistettavaksi.Yle

Mikkelin Porrassalmenkadun vanha valurauta-aita kirskuu, kun rakennusmiehet Lauri Lipsanen ja Janne Kamunen vääntävät aitaa irti rälläkällä ja puukkosahalla. Suojellun aidan palat on numeroitu kuin hirsitalojen siirrossa ikään, että ne osattaisiin laittaa takaisin samalla paikalleen Porrassalmenkadulle ja Pirttiniemenkadulle.

Koristeellinen aita on 120 vuotta vanha ja tämä on ainakin toinen kerta, kun kulttuurihistoriallisesti arvokas aita irrotetaan ja puhdistetaan. Viimeksi näin tapahtui vuonna 1983, kun sairaalan suurta laajennusosaa alettiin rakentaa.

Eläkkeellä oleva rakennusinsinööri, yli-insinööri Juhani Nummela muistaa viime kerran elävästi, koska oli silloin sairaalalaajennuksen päävalvojana. Nummela on ollut rakennuttamassa Mikkelin sairaalan lisäksi Oulun ja Vaasan sairaaloita.

Alun perin puisto sijaitsi rannan tuntumassa

Yli-insinööri Juhani Nummela tietää aidasta paljon. Kun aitaa 120 vuotta sitten rakennettiin, oli Suomi ja Mikkeli Venäjän vallan alla. Porrassalmenkatu oli silloin Nikolainkatu. Kaksisataa metriä valurauta-aitaa rakennettiin sairaalanpuiston eli Pirttiniemen puiston ympärille.

Siihen aikaan Pirttiniemen puistossa oli laulu- ja soittolava, samantapainen kuin nyt Kirkkopuistossa. Siellä järjestettiin joka viikko konsertteja. Lava tuhoutui tulipalossa paljon myöhemmin.

Aidan perustamisvuonna 1897 järjestettiin puistossa laulujuhlat. Saimaan ranta oli silloin paljon lähempänä kuin nykyisin. Mannerheimintie oli silloin sairaalan kohdalla rantatie.

Aita oli tarkoitettu suojelemaan puistoa, joten ylipääseminen oli tehty mahdollisimman hankalaksi.

Nummela esittelee aidan yläosan sepän takomia piikkejä. Aita oli tarkoitettu suojelemaan puistoa, joten ylipääseminen oli tehty mahdollisimman hankalaksi.

Aidan pylvään juuressa lukee aidan tekijän logo: KSA. Sen valmisti todennäköisesti mikkeliläinen valimo K.A. Sjöström. Nummela pohtii, valmistiko valimo tuohon aikaan myös laivoja, Mikkelihän oli silloinkin satamakaupunki.

Porrassalmenkadun valurauta-aitaa irrotetaan puhdistusta varten.
Yle

Mikkelissä näkyy Carl Ludwig Engelin kädenjälki

Aidan tarina nivoutuu myös 170-vuotisen Mikkelin sairaalan tarinaan. Kun Mikkeli sai kaupunkioikeudet ja oli silloin uuden läänin pääkaupunki, arkkitehti Carl Ludwig Engel määrättiin suunnittelemaan Mikkeliin sairaala, vankila ja lääninhallitus. Mikkeliin tuli myös uusi asemakaava.

Mikkelin kaupunki oli paljon nykyistä pienempi. Nykyinen Maunukselankatu oli kaupungin rajalla ja lehmät laidunsivat Maunukselan pelloilla, joista tuli Pirttiniemen puisto eli sairaalanpuisto.

Aikakirjojen mukaan kylpylässä järjestettiin usein myös konsertteja.

Puiston kohdalla Saimaaseen työntyi kallioinen Pirttiniemi, jossa oli Maunukselan lähde. Niemeen rakennettiin vuonna 1864 kylpylä, joka tuhoutui tulipalossa lopullisesti vuonna 1905. Kylpylän perustajana toimi Mikkelin linnan- ja lääninlasaretin lääkäri J.I. Björksten. Aikakirjojen mukaan kylpylässä järjestettiin usein myös konsertteja.

Kaupunki myi kuntainliitolle Pirttiniemen puiston vuonna 1975 ja siihen rakennettiin sairaalan laajennusosa.

Sairaala on toiminut samalla paikalla vuodesta 1845

Mikkelin sairaala rakennettiin aikoinaan Maunukselan tilan paikalle, jossa sijaitsi myös Porrassalmen taistelujen haavojensidontapaikka.

Yli-insinööri Juha Nummela esittelee sairaala-alueen historiallisia kerrostumia. Ensin on valkoinen Engelin lasaretin pihapiiri vuodelta 1845. Sen jälkeen tulee punertavanruskea lääninsairaala vuodelta 1935. Sen jälkeen valkoinen osa 1960-luvulta ja sairaalan suuri laajennus ja modernisointi 1984.

Suuremmin sairaalaa on laajennettu ja remontoitu aikaisemmin kuusi kertaa. Tämä nykyinen on seitsemäs laajennusosa. Nummela arvelee, että Mikkelin sairaala on tiettävästi Suomen vanhin sairaala, joka on toiminut yhtäjaksoisesti samalla paikalla.

MINNA-LIISA RIESTOLA

Hän toimii Yle Mikkelissä harjoittelijana.