Vihreät yllätti Jyväskylässä kaikki – myös itsensä

Vihreillä on yliopistokaupunki Jyväskylässä varsin pitkä historia, mutta puolueen menestys kuntavaaleissa ylitti kaikki odotukset. Vihreät hyppäsivät kaupungin suurimmaksi puolueeksi edellisten vaalien viidenneltä sijalta.

Vihreä liitto
Vihreiden vaalivalvojaiset Jyväskylässä 2017 kuntavaaleissa.
Jarkko Riikonen / Yle

Lähes 140 000 asukkaan Jyväskylän muuttuminen maan vihreimmäksi on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilän mielestä kuntavaalien suurin yksittäinen yllätys. Puolueella oli peräti 19,8 prosentin kannatus.

– En muista, olisiko esimerkiksi Ville Niinistö osannut ennakoida, että vihreät tulevat ponnahtamaan Jyväskylässä kaikkein suurimmaksi valtuustoryhmäksi. Tämä kuvastaa puolueen hyvää kokonaismenestystä laajalla rintamalla vähän Helsinkiä pienemmissä kaupungeissa. Vihreät onnistuivat parantamaan asemiaan todella huimalla tavalla.

Vihreät sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa maakuntaan ensimmäistä kertaa kansanedustajan, nykyisen puolueen varapuheenjohtajan Touko Aallon, joka oli kuntavaalien koko Jyväskylän ääniharava 2364:llä äänellä.

Vihreiden Touko Aallolla piti kiirettä kunnallisvaalien jälkeisenä päivänä.
Touko Aalto riensi maanantaina polkupyörällä haastattelusta toiseen.Yle

Aalto myöntää, että iso vaalivoitto vetää häkeltyneeksi. Hänen mielestään menestyksen kiteyttää yksi sana: työ.

– Politiikka on maratonjuoksua. Itsekin olen ollut pesistermein räpsä kädessä ulkovuorossa ottamassa muiden palloja vastaan, mutta nyt jyväskyläläiset äänestivät vihreät sisävuorolle, mailan varteen, lyömään omia poliittisia palloja eteenpäin.

Aalto uskoo, että puolueen viesti oli positiivinen ja se tavoitti tavallisten ihmisten arjen. Aallon mukaan työtä ei kuitenkaan tehty vain näiden vaalien alla, vaan ainakin hänen oma jalkatyönsä kaupunkilaisten parissa on kestänyt jo kymmenen vuotta.

Nyt on nöyrästi työn ja näytön paikka.

Vihreiden ääniharava Touko Aalto

– Siihen mahtuu todella paljon kohtaamisia. Pyrin aina viemään keskusteluissa nousevia asioita politiikan käytäntöön.

Aalto näkee kuntavaalien menestyksessä paljon samaa, mitä tapahtui vuosikymmen sitten Jyväskylän yliopiston edustajistovaaleissa: sielläkin kahta paikkaa pitänyt puolue nousi yksissä vaaleissa suurimmaksi.

Vihreiden vaali-illan tunnelmaa.
Vihreiden vaalijuhlan tunnelmia.Jarkko Riikonen / Yle

– Silloinkin se perustui siihen, että tehtiin töitä yhdessä, joukkueena. Sama oli nyt: emme olleet vain ehdokkaita listalla, vaan ystäviä ja kavereita. Nyt on nöyrästi työn ja näytön paikka.

Ajatuspaja e2:n vaalitutkija Jussi Westinen näkee SDP:n vaalitappion pitkässä katsannossa poikkeukselliselta.

– Kertaakaan aikaisemmin toisen maailmansodan jälkeen ei ole käynyt niin, että kaikki muut oppositiopuolueet pääoppositiopuoluetta lukuun ottamatta lisäävät kannatustaan.

Westinen ei tunne Jyväskylän erityispiirteitä, mutta hän näkee menestyksen taustalla yleisesti suurten kaupunkien äänestysaktiivisuuden kasvun näissä vaaleissa.

– Vihreillä on ollut krooninen ongelma: imago on hyvä ja puolueeseen liitetään esimerkiksi puoluebarometreissa positiivinen mielikuva, mutta silti aikomukset eivät ole vaaleissa konkretisoituneet. Vihreiden äänestysvarmuus on ollut alhaisella tasolla.

Kertaakaan aikaisemmin toisen maailmansodan jälkeen ei ole käynyt niin, että kaikki muut oppositiopuolueet pääoppositiopuoluetta lukuun ottamatta lisäävät kannatustaan.

Vaalitutkija Jussi Westinen

Westisestä olisikin mielenkiintoista tietää, syntyikö historiallinen tulos alle 30-vuotiaiden aktivoitumisen seurauksena vai siksi, että keski-ikäiset kääntyivät puolueen kannalle.

Sen ohella, miten saada "vihreitä symppaavat äänestämään", puolueella on ollut Westisen mielestä toinenkin ongelma: miten saada muu Suomi äänestämään kasvukeskusten ja yliopistokaupunkien edustajana pidettyä puoluetta.

– Ilmeisesti nyt ehdokasasettelu kohtasi äänestäjät. Menestys voi ruokkia itseään. Aika näyttää, mutta perinteisesti ei niin vihreissä kunnissa voidaan innostua lisää.

Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen uskoo myös ehdokasasettelun onnistumiseen. Hän luonnehtii sitä esimerkiksi Jyväskylässä "mielettömäksi ehdokasennätykseksi", jonka ansiosta yhä useampi äänestäjä löysi omansa.

– Ei ole taikatemppuja, eikä ihmetekoja. Pitkä, vahva työ kantaa hedelmää.

Isot arvokysymykset ovat pinnalla kaikissa Pohjoismaissa.

Puoluesihteeri Lasse Miettinen

Miettisen mukaan "istuva hallitus on politiikallaan alleviivannut, etteivät kaikki puolueet ole yhtä ja samaa".

– Isot arvokysymykset ovat pinnalla kaikissa Pohjoismaissa. Tosi moni on kokenut, että Suomea viedään kohti entistä kovempia ja kylmempiä arvoja, ja ihmiset ovat pohtineet, voisiko jostain löytyä tätä enemmän inhimillisyyttä ja tasa-arvoa.

Miettinen sekä Aalto näkevät vaalituloksen taustalla ainakin yhden konkreettisen asian: koulutuksen, joka oli myös puolueen keskeisin vaaliteema. Jyväskylässä etenkin lukiokoulutukseen kohdistuva säästöt ovat herättäneet närkästystä.

– Vaaliteemamme herätti positiivisen vastakaiun, Miettinen arvioi.

Jyväskylän valtuustossa on jatkossa kolme melko tasavahvaa ryhmää: Vihreillä on Jyväskylässä 14, SDP:llä 13 ja Kokoomuksella 12 valtuutettua.

Silloin neuvottelu on avainsana, Touko Aallon mielestä se on myös aikaisemmin ollut sitä.

– Jotain siitä kertoo, että kuluvan vuoden budjetti pystyttiin valtuustossa kymmenessä minuutissa ratkaisemaan, koska on tehty hyvä pohjatyö.