1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. saamelaiset

Saamelaislapset opiskelevat omaa kieltään takkuilevien nettiyhteyksien päässä – "Tämä on suuri järkytys", hämmästelee virkamies

Monet saamelaislasten vanhemmat ovat hyvin turhautuneita siitä, että Rovaniemen kaupunki ei järjestä tänä vuonna saamen kielen lähiopetusta lainkaan.

saamelaiset
Rovaniemen saamenkielisessä päiväkodissa on sonnustauduttu saamenpukuun juhlapäivän kunniaksi.
Rovaniemen saamenkielisessä päiväkodissa on sonnustauduttu saamenpukuun juhlapäivän kunniaksi.Antti Mikkola / Yle

Neljäsluokkalaisella Mihku Näkkäläjärvellä on alkamassa pohjoissaamen tunti. Kotona Rovaniemellä ruokapöydälle on nostettu kirjojen lisäksi tietokone ja kuulokkeet. Etätunnilla opettaja on toisella puolen Suomea, ja pitkin maata ovat myös oppilaat.

– Mä oikeastaan tykkään tästä enemmän kuin istumisesta jossain ahtaassa luokassa, jossa kirjoittaisin kynällä. Nyt voin näppäillä tietokoneella ja se on musta ihan kivaa hommaa, Mihku esittelee etäopetuksen etuja.

Koululaisen näkökulmasta plussaa on sekin, että tunnin loputtua pääsee nopeasti kotiovesta pihalle kavereiden luokse, eikä aikaa tuhraannu kotimatkaan.

Karoliina Juhola auttaa poikaansa Mihku Näkkäläjärveä etätunnilla ilmaantuneissa teknisissä ongelmissa.
Karoliina Juhola auttaa poikaansa Mihku Näkkäläjärveä etätunnilla ilmaantuneissa teknisissä ongelmissa.Antti Mikkola / Yle

Mihkun eno on hankkinut tietokoneen, jotta kolmilapsisen perheen esikoinen voi opetella kirjoittamaan pohjoissaamea, jota hän puhuu isän ja isänpuolen sukulaisten kanssa.

Tällä kertaa tunti uhkaa tyssätä takkuilevaan nettiyhteyteen. Vakituinen etäopettaja ei ole paikalla, eivätkä tiedostot harjoitustehtävineen avaudu.

– Mihku on jo niin iso, että osaa käyttää tietokonetta, mutta kyllä se on vaatinut tosi paljon silloin, kun hän oli kakkosluokkalaisena etäopetuksessa. Ei hän pärjännyt juurikaan yksin, vaan minun piti olla siinä auttamassa, kertoo ATK-tukihenkilöksi monet kerrat joutunut äiti Karoliina Juhola.

Hän valitsisi mieluusti lapselleen lähiopetuksen, jos sellainen mahdollisuus vain olisi.

– Kyse ei ole pelkästään kielenopetuksesta vaan siitäkin, että pääsee tapaamaan muita saamelaisia lapsia ja nuoria. Ryhmään kuuluminenkin on tärkeää.

Kaksikielinen Mihku Näkkäläjärvi opiskelee pohjoissaamea kerran viikossa kotitietokoneella.
Kaksikielinen Mihku Näkkäläjärvi opiskelee pohjoissaamea kerran viikossa kotitietokoneella. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetus luokitellaan kerhotoiminnaksi, koska koulutuskeskuksella ei ole perusopetuslupaa. Opiskelusta ei saa sen vuoksi todistusta.Antti Mikkola / Yle

Kaupunki ei löydä saamen kielen opettajaa

Monet saamelaislasten vanhemmat ovat suorastaan raivoissaan siitä, että Rovaniemen kaupunki ei järjestä tänä vuonna lähiopetusta lainkaan. Kaupunki perustelee etäopetusta sillä, että opettajaa lähiopetukseen ei löytynyt. Koululaisten vanhemmat puolestaan ihmettelevät, miksi opetuksen järjestämiseen ja opettajan etsimiseen havahdutaan vasta syyslukukauden alussa, koulujen jo alettua.

Saamen opetuksen kehittämisestä vastaava virkamies pudistelee hänkin päätään.

– Tämä oli minulle suuri järkytys, ettei saamen kielen opetusta ole pystytty järjestämään lähiopetuksena Rovaniemellä. Tämä on kuitenkin Inarin jälkeen selkeästi suurin yksittäinen kaupunki jossa asuu saamelaisia, hämmästelee opetustoimen ylitarkastaja Kari Torikka Lapin aluehallintovirastosta.

Minulle on suuri järkytys, että saamen opetusta ei järjestetä Rovaniemellä lähiopetuksena lainkaan.

opetustoimen ylitarkastaja Kari Torikka, Lapin AVI

Saamelaisten kotiseutualueella tilanne on paljon valoisampi. Perinteiset asuinalueet Inari, Utsjoki ja Enontekiö sekä Sodankylän pohjoisosa on laissa määritelty kotiseutualueeksi, jossa saamelaisilla on itsehallinto kieleen ja kulttuuriin liittyvissä asioissa. Siellä perusopetuslaki on vuodesta 1999 velvoittanut järjestämään pääosan perusopetuksesta saamen kielellä. Mitä enemmän kunta sitä järjestää, sitä suurempi on valtion rahallinen tuki.

– Kokonaisuutena tuntimäärät ovat tuplaantuneet kymmenessä vuodessa. Tänä vuonna järjestetään saamenkielistä opetusta vajaat 40 000 opetustuntia ja oppilaita on noin 600, Torikka kertoo kehityksestä saamelaisten kotiseutualueella.

Utsjoella voi opiskella kaikkia aineita saameksi, ja koululaisista 90 prosenttia onkin saamenkielisessä opetuksessa. Inarissa ja Enontekiöllä joitakin biologian ja maantiedon kursseja on tarjolla vain suomeksi, mutta muuten koulunsa voi käydä saameksi.

saamenkielistä luokkaopetusta
Saamelaisten kotiseutualueella voi opiskella kaikkia peruskoulun aineita saamen kielellä. Yle

"Koltansaamen tilanne äärimmäisen huolestuttava"

Tilanne kotiseutualueella Ylä-Lapissa on nykyään aivan toinen kuin Inarin Angelin kylästä lähteneen saamelaisen Torikan lapsuudessa.

Silloin saamen kieltä ei opetettu lainkaan, eikä sitä ollut lupa edes puhua suomalaisopettajien kuullen.

– Asuntolakoulussa ei saamea saanut puhua silloin kun oli paikalla sellaisia, jotka eivät osanneet saamea.

Torikka oli lukioikäinen opiskellessaan ensi kerran omaa kieltään. Kun hän aloitti opettajana Inarin kirkonkylällä, saameksi opiskelevia oppilaita oli koulussa kaksi. Nyt heitä on 80.

Pohjoissaamenkielisiä opettajia on hyvin saatavilla ja inarinsaamenkielisiäkin kohtuullisesti. Kolmesta saamenkielestä pienimmän eli koltansaamen tilanne on kuitenkin sellainen, että Torikka haluaa nostaa sen erikseen esille.

– Koltansaamenkielistä opetusta järjestetään vain kolme tuntia viikossa, kun inarinsaamella ja pohjoissaamella järjestetään enemmistö opetuksesta. Koltansaamen osalta tilanne on äärimmäisen huolestuttava ja herääminen kielen arvoon on tapahtunut aivan liian myöhään.

Koltansaame on murheenkryyni, mutta kokonaisuutena saamelaisten mahdollisuudet opiskella omaa kieltään ja omalla kielellään ovat menneet niin paljon eteenpäin, että ylitarkastaja sanoo olevansa tyytyväinen.

Hyvä kehitys kotiseutualueella ei kuitenkaan auta poismuuttanutta saamelaisten enemmistöä. Saamelaisista peruskoululaisista jo 70 prosenttia asuu kotiseutualueen ulkopuolella, useimmat Rovaniemellä ja Helsingissä.

Lastentarhanopettaja Sari Niemelä opettaa esikoululaisia saamenkielisessä Galdazat-päiväkotiryhmässä Rovaniemellä.
Lastentarhanopettaja Sari Niemelä opettaa esikoululaisia saamenkielisessä Galdazat-päiväkotiryhmässä Rovaniemellä.Antti Mikkola / Yle

Saamen lähiopetus päättyy päiväkotiin

Saamenkielinen opetus on monissa tapauksissa ponnistanut liikkeelle leikki-ikäisistä ja niin toivotaan käyvän myös Rovaniemellä.

Pohjoissaamenkielisessä päiväkotiryhmässä pulputus käy valtakielellä, kun leikki-ikäiset poliisit suunnittelevat vankikarkurien jallitusta. Kieli vaihtuu suomesta saameen, kun parinkymmenen saamelaislapsen ryhmä nimeltä Galddazat _(Pikku pölkyt) _rauhoittuu piiriin laulamaan.

Piirissä istuu myös Mihkun pikkuveli Alvar Näkkäläjärvi.

Laululeikin jälkeen lastentarhanopettaja Sari Niemelä siirtyy opettamaan neljää esikouluikäistä saamen kielellä.

– On aika hassua, jos saamen kielen opetus päättyy siihen, kun siirryt perusopetukseen, ylitarkastaja Kari Torikka sanoo Rovaniemen tilanteesta.

Lapin pääkaupungissa 1. ja 2. luokan oppilaille ei ole tänä vuonna järjestetty edes etäopetusta. Oulussa saamelaisoppilaita on paljon vähemmän, mutta pohjoissaamen kielen lähiopetusta järjestetään kaikille peruskouluikäisille.

Lapin yliopisto onkin luvannut järjestää Rovaniemelle ensi vuodeksi opettajan ja tilat saamen kielen lähiopetukseen. Kaupungin toivotaan järjestävän kuljetukset, mitä koulutuspalveluiden päällikkö Leila Alaraudanjoki ei kuitenkaan lupaa.

Laki ei toistaiseksi velvoita kaupunkia mihinkään, joten vanhempien aikaa ja viitseliäisyyttä kysytään jälleen.

pohjoissaamenkielinen äidinkielen kirja
Antti Mikkola / Yle
Lue seuraavaksi