Yle haastoi "Elmon" kisaamaan nuoruuden tuloksiaan vastaan

Keskitalo kokeili 22 vuotta kilpauransa jälkeen, paljonko kremppaisesta kehosta vielä irtoaa.

fyysinen kunto
Uutisvideot: Petri Keskitalo kamppailee itseään vastaan
Uutisvideot: Petri Keskitalo kamppailee itseään vastaan

Millaisena säilyy kunto, jos panee ikääntymiselle hanttiin oikein urakalla? Selvitimme asiaa koehenkilömme, 50-vuotiaan entisen moniottelijan, Petri Keskitalon (siirryt toiseen palveluun) kanssa.

Takavuosien huippu-urheilija hyppäsi pituutta ja nosti painoja nuoruuden tuloksiaan vastaan. Lisäksi Keskitalo suoritti kuntotestin, jolla tutkitaan kestävyyttä, tasapainoa ja voimaa. Lue täältä testin tarkempi toteutus.

– Vanheneminen tuntuu hyvältä. Mutta poikamainen into johtaa siihen, etten enää muista, minkä ikäinen olen.

Ensimmäinen koitos: Nuoruuden lajit

Kymmenottelussa lajeihin kuuluvat muun muassa pikajuoksu ja seiväshyppy. Petri Keskitalon nykyinen fysiikka ei niitä kuitenkaan kestä, siis iskuja ja pinkomista.

Siksi vertailulajit Ylen kokeiluun on valittu urheilu-uran aikaisista harjoituksista, ja nuoruuden tulokset saatu valmentaja Esa Pyhälän päiväkirjoista.

– Valmensin Petriä 17 vuotta ja harjoituskauden aikana järjestimme aina kolme neljä testitilannetta. Niiden muistiinpanoista nämä vertailutulokset on poimittu, Pyhälä kertoo.

Petri Keskitalo
Esa Pyhälä

Rinnallevedossa painonnostotanko painoineen nostetaan rinnan tasalle tarkan tekniikan mukaan. Nuori Keskitalo on maaliskuussa 1990 treenatessaan nostanut kokonaispainon 145 kilogrammaa.

Petri Keskitalo nostaa painoja.
Tuomo Björksten / Yle

Keväällä 2017 urheilija lämmittelee tyhjällä tangolla ja alkaa pikkuhiljaa lisätä painoja. Keskitalo irvistää lopulta 115 kilogrammaa rinnalle. Hän yrittää muutama kiloa lisää, mutta yritykseksi jää.

– Ihan hyvä siihen nähden, etten ole tehnyt rinnallevetoa vuosikausiin. Isoissa painoissa pitää olla tarkka, sillä riskinä on, ettei keskivartalo kestä.

Vauhditon pituushyppy mittaa kimmoisuutta ja räjähtävää voimaa koko kehossa. Helmikuussa 1988 nuori Petri on valmennuspäiväkirjan mukaan hypännyt harjoituksissa 337 senttimetriä.

Mies hyppää pituutta.
Tuomo Björksten / Yle

Keväällä 2017 Keskitalo tukee hiljattain loukkaantuneen nilkkansa teipillä ennen hyppäämistä. Jo pari lämmittelyhyppyä osoittaa, että voiman lisäksi myös hyppytekniikka on urheilijalla eri luokkaa kuin satunnaisella ponnistajalla.

Mittanauha laskeutumiskuopan reunalla näyttää 292 senttiä.

– Hyvä fiilis jäi. Kevyen, iloisen ja mielestäni tyylikkään oloisen hypyn sain räväytettyä. Enkä loukkaantunut!

Toinen koitos: Kuntotesti

Yle teetti Petri Keskitalolla lisäksi joukon terveyskuntotestejä, joita tuhannet eri-ikäiset suomalaiset ovat suorittaneet UKK-instituutin valvonnassa. Testi tehtiin ennen urheilusuorituksia.

Tältä näyttävät ex-urheilijan tulokset.

Kuntotestigrafiikka

Lääketieteen tohtori Tommi Vasankari luonnehtii Keskitalon olevan testien perusteella "hyvin tikissä". Entisen huippu-urheilijan tulokset ovat keskimääräistä paremmat niin liikehallintakyvyn, notkeuden ja lihasvoiman kuin hengitys- ja verenkiertoelintenkin kohdalla.

– Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Petrillä kymmenottelu on aikanaan kehittänyt yhden sijaan useita eri ominaisuuksia. Mutta kyllä niiden säilyminen on uran jälkeisen kuntoliikunnan ansiota, Vasankari pohtii.

Lääkärin mielestä toinen oppi "Elmolta" arkiliikkujalle liittyy Keskitalon taipumukseen loukata itsensä innostuessaan: vamma-alttius kannattaa muistaa varsinkin ikääntyessä.

– Aina kun puhutaan lajeista, joissa vaaditaan nopeita räjähtäviä ponnistuksia tai kontakteja vastustajien kanssa, nivelet ovat tiukoilla. Sählyporukassa on kivaa, mutta monen mieli yltää hurjempiin spurtteihin, mitä vartalo suostuu enää tekemään.

Arkiliikunnan hyödyt alkavat jo rauhallisesta kävelystä, Vasankari muistuttaa.

Kokeile Keskitalon tekemää muunneltua punnerrusta itse Ylen punnerrushaasteessa.

Teräsmies opastaa arkiliikkujia

"Elmo" lopetti kilpauransa vuonna 1995. Sitä ennen treenatessa harjoitustunteja kertyi noin 20 viikossa.

Kiireinen golfkentän toimitusjohtaja on silti viime vuosinakin harrastanut vapaa-ajan liikuntaa jopa 6-7 tuntia viikossa. Pyöräilyä, hiihtämistä, kuntopiiriä, pipolätkää, uimista.

– Ura on jättänyt minuun jälkensä. Muun muassa akillekset ovat huonossa kunnossa. Joudun miettimään lajeja, joita pystyn ylipäätään harrastamaan.

Keskitalo kertoo, ettei keho ole enää entisensä iänkään vuoksi. Esimerkiksi valvomisen aiheuttama uupumus tuntuu jäsenissä pidempään kuin nuorempana.

– Pelkään, että uran aiheuttamat vaivat selässä ja polvissa ottavat vallan, jos olen liian laiska. Niinpä yritän harjoittaa selkä- ja vatsalihaksia sekä alaraajojani, jotta tuki- ja liikuntaelimet pysyisivät kunnossa.

Keskitalo voi vaikuttaa teräsmieheltä, mutta hän pystyy neuvomaan myös tavallista liikkujaa.

– Kannattaa etsiä itselle sopiva laji ennakkoluulottomasti. Liikkuminen ei siihen lopu, jos kroppa ei tiettyyn lajiin taivu. Uteliaisuus on vienyt itseni esimerkiksi tanssikursseille. Ja yhteen liikuntamuotoon ei kannata jämähtää. Keho ja mieli kiittävät, kun niitä liikuttaa monipuolisesti.

Lue täältä vinkit helpoista tavoista tuoda liikuntaa arkeesi.