Yskänlääkkeet eivät tehoa, koska yskästä tiedetään yllättävän vähän – suomalaistutkimus etsii ratkaisuja yleisen vaivan hoitoon

Maailman suurin yskätutkimus selvittää yskän yhteyttä muun muassa autoimmuunisairauksiin.

terveys
Nainen yskii nenäliinaan.
Pitkittynyt yskä on yleisempi naisilla kuin miehillä.Arja Lento / Yle

Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä maailman suurin yskätutkimus.

Kuopiossa ja Jyväskylässä toteutettava tutkimus tarkastelee pitkittyneen yskän esiintyvyyttä väestössä sekä muun muassa sen yhteyksiä muihin sairauksiin.

Professori, ylilääkäri Heikki Koskelan mukaan yskää on itsenäisenä sairautena tutkittu erittäin vähän ja sen syntymekanismit ovat vielä monin paikoin hämärän peitossa.

– Yskästä tiedetään todella vähän, varsinkin siihen nähden, kuinka moni siitä kärsii.

Pitkittyneestä, yli kaksi kuukautta kestäneestä yskästä kärsii kuitenkin arvioiden mukaan jopa kymmenesosa väestöstä. Se alentaa elämänlaatua tutkimusten mukaan yhtä paljon kuin vaikea keuhkoahtaumatauti, vaikeuttaen etenkin sosiaalista kanssakäymistä.

– Yskästä kärsivät eivät uskalla mennä konsertteihin, teattereihin tai taloyhtiöiden kokouksiin, koska kokevat häiritsevänsä muita. Moni myös saattaa luulla yskää tarttuvaksi, mikä saattaa aiheuttaa eristäytymistä ennestään, Koskela tietää.

Yskä on länsimaissa tilastojen mukaan tavallisin syy, miksi ihmiset hakeutuvat lääkärin vastaanotolle. Selvästi enemmän yskää esiintyy Koskelan mukaan naisilla.

– Naiset ajattelevat usein herkästi muita ihmisiä, ja kokevat yskimisellään häiritsevänsä esimerkiksi miestensä yöunia. Lisäksi yskimiseen liittyvä virtsankarkailu lisää sosiaalista haittaa.

Voi liittyä kilpirauhasvaivoihin ja diabetekseen

Aikaisemmin pitkittynyttä yskää pidettiin vain merkkinä jostakin muusta sairaudesta, kuten astmasta. Nykyisin ajatellaan, että kyseessä on ehkä sittenkin itsenäinen sairaustila. Syntymekanismi on epäselvä, mutta se saattaa liittyä niin sanottuihin autoimmuunisairauksiin kuten nivelreumaan, kilpirauhasvaivoihin, ykköstyypin diabetekseen ja vaikkapa pälvikaljuun eli sairauksiin, joissa elimistö ikään kuin hyökkää itseään vastaan.

– On mahdollista, että vaiva on osittain periytyvä, mutta siitäkin on toistaiseksi vähän tutkimustietoa, Koskela sanoo.

Koskelan mukaan ulkomaisissa tutkimuksissa on saatu paljon viitteitä siitä, että yhteys autoimmuunisairauksiin olisi olemassa. Aineistot ovat olleet kuitenkin pieniä, ja siksi nyt olisi tärkeää saada mukaan mahdollisimman suuri tutkimusjoukko.

Koskelan mukaan yskänlääkkeet ovat yleisesti tehottomia, koska sairauden syntymekanismeja ei tunneta riittävän hyvin.

– Tämä on uusi ja erittäin mielenkiintoinen juttu, jonka selvittämisellä voidaan toivottavasti kehitellä myös uusia hoidollisia vaihtoehtoja yskään.

Sisäilmatekijät tarkastelun alle

Yksi mielenkiintoinen taustatekijä tutkimuksessa ovat sisäilmaongelmat. Koskelan mukaan nyt käynnissä oleva tutkimus ei suoranaisesti keskity sisäilmaongelmiin, mutta pyrkii toki selvittämään sitä muiden mahdollisesti yskää aiheuttavien tekijöiden joukossa.

Hengitystiet ovat täynnä aistinhermoja, jotka aistivat esimerkiksi sinne joutuneet roskat ja liman. Hermojen ärsyttäminen laukaisee yskänrefleksin, mikä puhdistaa ilmateitä. Pitkittyneessä yskässä yskiminen jatkuu, vaikka roskia tai limaa ei enää hengitysteissä ole.

Yskä jaotellaan eri tyyppeihin lähinnä sen keston perusteella. Lisäksi yskän luonne eroaa monesti sen aiheuttajan mukaan: tupakoitsijan yskä on limaista ja märkää, muut yskät usein kuivempia. Mikäli tupakoitsijan yskä kestää yli kaksi kuukautta, silloin tulisi Koskelan mukaan suunnata lääkärille ja aina myös keuhkokuviin. Lääkärille on syytä varata aikaa myös, mikäli ysköksiin liittyy verentuloa tai yleistä heikkoutta, kuten laihtumista ja ruokahaluttomuutta.

Yskä Savossa ja Keski-Suomessa -tutkimukseen on kutsuttu kaikki Kuopion ja Jyväskylän kaupunkien työntekijät eli yhteensä 14 000 ihmistä. Koskela tähdentää, että kyselyyn vastaaminen on tärkeää riippumatta siitä, kärsiikö yskästä vai ei. Aikaa vastaamiseen on maanantaihin 17. huhtikuuta asti.