Karkkila on vasemmistolainen väriläiskä Uudenmaan kuntakartalla – taustalla valimoduunareita ja korpikommunisteja

Koko Suomessa on vain kaksi kuntaa, joissa vasemmistoliitto on suurin kuntapuolue: Kemi ja Karkkila.

Karkkila
Högforsin ruukki perustettiin nykyisen Karkkilan alueelle vuonna 1820.
Högforsin ruukki perustettiin nykyisen Karkkilan alueelle vuonna 1820. Karkkilan ruukkimuseo

Vasemmistoliitto sai kuntavaaleissa valtaisan 27 prosentin kannatuksen pienessä Karkkilan kaupungissa Uudenmaan pohjoisosassa.

Luku on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen: Karkkilan lisäksi vain Kemissä Vasemmistoliitto on suurin kuntapuolue. Mikä tekee noin 9 000 asukkaan pikkukaupungista niin punaisen?

Oikeastaan vastaus löytyy jo kaupungin nimestä: Karkkilan ruotsinkielinen nimi on Högfors, ja samanniminen ruukki on ollut jo parisataa vuotta paikkakunnan keskeinen työllistäjä.

– Högforsin tehdas on monella tapaa vaikuttanut paikkakunnan oloihin. Se näkyy tänä päivänä edelleen poliittisissa voimasuhteissa, rakennetussa kulttuuriympäristössä sekä siinä, millaista väestöä tänne on aikoinaan muuttanut ja millaisia yhdistyksiä ja kulttuuritoimintaa paikkakunnalla edelleen on, sanoo Karkkilan museonjohtaja Tommi Kuutsa.

Tänä päivänäkin Högforsin ruukin perinnettä jatkava Componenta Finland työllistää yli 200 ihmistä. Päälle tulevat vielä alihankintatoiminnot ja muut alueella toimivat metallialan yritykset.

Sodan jälkimainingit vasemmiston kulta-aikaa

Karkkilalainen-lehden päätoimittaja Heikki Savola luonnehtii Karkkilaa sympaattiseksi pikkukaupungiksi, jossa on vireää kulttuuritoimintaa ja aktiviisia asukkaita. Vasemmistolaiset voimasuhteet eivät juuri arkielämässä näy, ainakaan samalla tavalla kuin takavuosina.

– Toisen maailmansodan jälkeen SKDL:llä oli valtuustossa jopa yksinkertainen enemmistö hetken aikaa. Tilanne muuttui viimeistään 90-luvulla, kun Karkkilan talous meni kuralle. Silloin liikkumavara kaupungin toiminnassa muuttui niin paljon, että poliittiseen pelaamiseen ei ollut enää käytännössä varaa. Täytyi alkaa tehdä yhteistyötä, ja sitä tehdään edelleenkin.

Katja Etolin on yksi Karkkilan 17:stä uudesta kaupunginvaltuutetusta.
Katja Etolin on yksi Karkkilan 17:stä uudesta kaupunginvaltuutetusta.Vesa Marttinen / Yle

Erityisesti 1940–60-luvuilla Högforsin tehdas oli voimissaan. Sotakorvaustöiden myötä tehdas laajeni suurvalimoksi ja tehdas työllisti suurimman osan paikkakunnan työssäkäyvästä aikuisväestöstä. Yli puolet työntekijöistä asui tehtaan omistamissa vuokra-asunnoissa.

Museonjohtaja Kuutsan mukaan Karkkilan historiaan liittyy teollisuuteen liittyvän kommunismin lisäksi niin sanottu korpikommunismi. Tällä tarkoitetaan kommunismin vahvaa kannatusta metsä- ja viljelyvoittoisilla paikkakunnilla.

– Paikkakunnan väestöstä poikkeuksellisen suuri osuus on ollut Högforsin työntekijöitä ja toisaalta suuri osuus väestöstä on ollut torppareita ja vuokraviljelijöitä. Näistä torppareistakin melko suuri osa on ollut suoraan Högforsin tehtaan tilusten torppareita. Niinpä täällä on aikoinaan syntynyt niin teollisuuskommunismia kuin korpikommunismia.

Oma terveyskeskus tärkeä

Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Vasemmistoliitto joutui ensimmäistä kertaa jakamaan Karkkilan suurimman puolueen paikan SDP:n kanssa.

Nyt kunnassa palattiin "perinteiseen päiväjärjestykseen": Vasemmistoliitto sai 27 prosentin kannatuksella 10 paikkaa 35:stä. SDP on kakkosena 20,6 prosentilla ja seitsemällä valtuustopaikalla.

Vaaleissa Karkkilan valtuuston jäsenistä vaihtui noin puolet (siirryt toiseen palveluun). Suurimmat voittajat olivat Vasemmistoliitto ja vihreät, ja suurin häviäjä oli Perussuomalaiset.

Yksi uusista valtuutetuista on 35-vuotias Katja Etolin, joka liittyi Vasemmistoliiton jäseneksi vasta vuoden 2012 kuntavaalien alla.

– Perhetaustani on työväenluokkainen, suvusta löytyy duunariammatteja pitkältä ajalta. Itsekin kokosin kahdeksan vuotta henkilöauton renkaita Nokian renkailla, Etolin kertoo.

Nykyisin hän opiskelee Turun yliopistossa poliittista historiaa. Tulevan valtuustokauden tärkeimmäksi haasteeksi Etolin sanoo talouden kuntoon laittamisen. Siinä riittääkin savottaa: Karkkilalla on velkaa yli 5 600 euroa asukasta kohden.

Toinen keskeinen haaste liittyy sote- ja maakuntauudistukseen.

– Tietenkin sotepalvelujen järjestäminen tällaisella pienellä paikkakunnalla kiinnostaa kovasti. Millä tavalla me saadaan ne lähipalvelut pysymään, varsinkin kun meidän terveyskeskus on juuri saneerauksen myötä uudistumassa hienoksi. Sen eteen varmasti kaikki puolueet haluavat tehdä töitä, että täällä säilyy terveyskeskus jatkossakin.

Helsinkiin tunnissa

Yksi Karkkilan erityispiirre liittyy sen maantieteelliseen sijaintiin. Kaupunki on melko syrjässä suurista kaupungeista, ja ennen kakkostien valmistumista nykyiseen muotoonsa Karkkila oli erillään myös kunnon kulkureiteistä.

Heikki Savolan mukaan tänä päivänä karkkilalaiset suhtautuvat maantieteeseen optimistisella huumorilla.

– Helsinkiläisten mielestä Karkkila on mielettömän kaukana. Meidän mielestä Helsinkiin on täältä vain tunnin matka.