Pienet paloasemat eivät kiinnosta palomiehiä – ratkaisu voisi olla palkkauudistus

Pienellä paloasemalla vastuu toiminnasta on joskus yhden ammattilaisen harteilla. Pelastuslaitosten on mietittävä, miten jatkossa turvataan palvelut myös pienillä paikkakunnilla.

pelastustoimi
Isojoen asemavastaava, palomies Patrik Uuro tarkistaa, että kalusto on kunnossa.
Isojoen asemavastaava, palomies Patrik Uuro tarkistaa, että kalusto on kunnossa.Olli Koski/Yle

Karijoen paloasemalla palomies Patrik Uuro on tarkastanut heti aamulla ensivasteauton. Kalusto on kunnossa siltä varalta, jos tänään tulee lähtöjä.

– Jos puhutaan ensivasteesta, veikkaisin, että kolmessa minuutissa oltaisiin liikkeellä. Jos lähdetään isommalla autolla, niin alle viiden minuutin sisällä varmasti päästään liikkeelle, Uuro sanoo.

Yksi ja kaksi virkaa

Pienille paikkakunnille, erityisesti kaukana kasvukeskuksista, on vaikea löytää muodollisesti päteviä palomiehiä. Näin on esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella.

Patrik Uuro toimii tällä viikolla sekä Karijoen että naapurikunta Isojoen asemavastaavana, sillä karijokelainen kollega on lomalla. Oikeasti Uuro on Isojoen paloaseman asemavastaava.

Isojoen paloasemalla on yksi vakituinen virka ja Karijoen paloasemalla kaksi. Lisäksi sekä Isojoella että Karijoella on puolivakituiset sopimuspalokunnat.

– Sopimusmiehiä löytyy, jotka lähtevät tarvittaessa. Meidän valmiutemme rakentuu pitkälti sopimusmiehiin.

Pienellä paloasemalla virassa oleva palomies tekee päivätyötä, mutta sen lisäksi käytössä on niin sanottu varallaolo 5 tai 15 minuutin lähtöajalla.

– Karijoella varallaolo pyörii tällä hetkellä neljällä miehellä. Varallaoloviikolla ollaan koko ajan lähtövalmiina. Tällä hetkellä ollaan joka neljäs viikko vuorokauden ympäri kiinni. Toki päivystää saa kotona, mutta pitää olla valmiina lähtöön, Patrik Uuro sanoo.

Palkkausjärjestelmä muutettava

Suomen Palomiesliiton järjestönjohtaja Kim Nikula arvelee, että yksi syy ammattimiesten vähäiseen kiinnostukseen pienten paikkakuntien virkoja kohtaan on palkkausjärjestelmä.

– Olemme kehottaneet pelastuslaitoksia pohtimaan vaihtoehtoisia malleja, millä voitaisiin ylläpitää turvallisuus myös pienemmillä alueilla, Nikula sanoo.

Yksi keino lisätä kiinnostusta voisi olla palomiesten työajan muuttaminen ympärivuorokautiseen lähtövalmiuteen.

– On suuri ero, tehdäänkö työtä ympärivuorokautisessa valmiudessa, jolloin ansiotaso on huomattavan erilainen verrattuna siihen, että on päivävuoro ja sen lisäksi varallaolo.

Nikula arvelee, että ympärivuorokautinen valmius tarkoittaisi todennäköisesti muutoksia palomiesten ansiotasoon, mutta myös välitöntä lähtövalmiutta niin, että viivettä pelastustoimenpiteen aloittamiseen ei tulisi.

– Jos myös pienillä alueilla työaikasäädäntö kyettäisiin uudistamaan, se lisäisi merkittävästi virkamiesten halukuutta hakeutua tällaisille paikkakunnille töihin, Nikula sanoo.

Vaihtoehtona myös kahden palomiehen järjestelmä

Vaihtoehtoja pohdittaessa Kim Nikula kehottaa myös pohtimaan pienillä paikkakunnilla kahden palomiehen vahvuutta. Jos yhdellä henkilöllä on vastuu sekä kalustosta, toiminnasta ja sopimuspalokunnan harjoittamisesta sekä motivoinnista, on työmäärä melkoinen.

– Vaikka hintalappu aavistuksen verran suhteellisesti nousisikin, saataisiin välitön lähtövalmius ja laajempi turvallisuuspalvelukokonaisuus, Nikula sanoo viitaten pelastusalan ennaltaehkäisevän toiminnan järjestämiseen kunnassa.

Kahden palomiehen järjestelmässä ennaltaehkäisevän toiminnan järjestäminen voisi olla helpompaa kuin yhden palomiehen vastatessa kaikesta.

– Meidän on käytävä rohkeasti keskustelu, miten palvelutuotantoa kyetään ylläpitämään koko valtakunnassa ja miten kyetään saamaan virkamiehiä töihin sekä turvaamaan turvallisuuspalvelut jatkossa, Nikula sanoo.