Ylen uhkakuvakysely: Tukholman isku lisäsi selvästi suomalaisten väkivallan ja terrorismin pelkoa

Suomalaiset pitävät satunnaisen väkivallan ja terrori-iskujen uhkaa aikaisempaa suurempana Tukholman iskun jälkeen. Suurimpana uhkana Suomen valtiolle pidetään Venäjän sotilaallista aktivoitumista.

Suomen turvallisuus
turvallisuusuhka-gif

Tukholman terrori-isku vaikutti selvästi suomalaisten käsityksiin uhkista, selviää Ylen Taloustutkimukselta tilaamasta kyselystä. Yle teetti kyselyn sekä ennen iskua että iskun jälkeen.

Naapurimaassa tehty terroriteko lisäsi suomalaisten satunnaisen väkivallan ja terrorismin pelkoa. Ne nousivat suurimmiksi henkilökohtaiselle turvallisuudelle koetuiksi uhkiksi.

Suomen turvallisuudelle suurimpana uhkana vastaajat pitävät Venäjän sotilaallista aktivoitumista.

Vastaajia pyydettiin valitsemaan kaksi suurinta uhkaa annetuista vaihtoehdoista.

Oman turvallisuuden uhkat
Yle Uutisgrafiikka
Uhat Suomen turvallisuudelle
Yle Uutisgrafiikka

Yle teetti uhkakuvakyselyn Taloustutkimuksella ensin 29.3.–4.4.2017 eli ennen Tukholman tapahtumia. Kysely uusittiin terrori-iskun takia 10.–12.4. Ensimmäisen kyselyn otanta oli 1 009 ja toisen 500 haastattelua. Tutkimuksen virhemarginaali on noin +/– 3 prosenttiyksikköä.

Tätä kysyttiin:

Turvallisuuskyselygrafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Satunnaisen väkivallan pelko kasvoi

Satunnaisen väkivallan lisääntyminen, terrori-iskut ja huono-osaisuuden lisääntyminen pelottivat siis suomalaisia eniten, kun kysyttiin mitä vastaajat pitävät suurimpina uhkina henkilökohtaiselle turvallisuudelle Tukholman iskun jälkeen.

Kyselyssä pyydettiin valitsemaan kahdeksasta vaihtoehdoista kaksi suurinta uhkaa henkilökohtaiselle turvallisuudelle.

Suomalaiset kokevat uhkaavana mm. eriarvoisuuden lisääntymisen.

Tukholman iskun jälkeen satunnaisen väkivallan lisääntymistä piti toisena suurena uhkana kolmannes (34%) vastaajista. Terrori-iskut toiseksi kärkiuhkaksi nimesi lähes yhtä moni (32%) ja huono-osaisuuden lisääntymisen valitsi hieman pienempi joukko (28%).

Ennen Tukholman iskua huono-osaisuuden lisääntyminen oli henkilökohtaisesti suurimmaksi koettu uhka (31%). Satunnaista väkivaltaa vastaajat pitivät tuolloin toiseksi suurimpana (30%) ja terrori-iskuja kolmanneksi suurimpana (26%) uhkana.

Venäjä koetaan suurimmaksi uhkaksi Suomelle

Koko maan turvallisuudelle suurimpana uhkana suomalaiset pitävät Venäjää.

Vastaajista kolmannes (33%) valitsi Venäjän sotilaallisen aktivoitumisen kahden suurimman uhkan joukkoon. Aiemmassa kyselyssä eli ennen Tukholman iskua Venäjän valitsi yhtä moni (34%).

Venäjän aktivoituminen koetaan yhtenä uhkana.

Ääriliikkeiden voimistumisen vastaajat arvioivat Tukholman iskun jälkeen Suomelle aiempaa suuremmaksi uhkaksi. Sitä piti vaihtoehdoista vähintään toisena suurena riskinä 31 prosenttia vastaajista, kun aikaisemmin näin ajatteli 28 prosenttia.

Terrori-iskuja toisena kärkiuhkana Suomen turvallisuudelle pitää 29 prosenttia vastaajista. Ennen Tukholman iskua tehdyssä kyselyssä samoin ajatteli huomattavasti harvempi eli 21 prosenttia vastaajista.

Suomen talouden taantumista piti nyt toisena kärkiuhkista 25 prosenttia vastaajista, kun ennen Tukholman iskua 30 prosenttia valitsi sen Suomelle kahden suurimman uhkan joukkoon.

Mitä muuta suomalaiset pelkäävät omalla kohdallaan?

Henkilökohtaisen turvallisuutensa kannalta satunnaisen väkivallan lisääntymisen, terrori-iskujen ja huono-osaisuuden lisääntymisen jälkeen vastaajia huolestuttavat ääriliikkeiden vahvistuminen Suomessa (27 % vastaajista), turvapaikanhakijoiden määrän kasvu (20 %), Venäjän sotilaallinen aktivoituminen (20 %), valeuutisten levittäminen (17 %) ja Yhdysvaltojen America First- eli Amerikka ensin -politiikka (8 %).

Vastaajia pyydettiin siis valitsemaan mielestään kaksi suurinta uhkaa.

ääriliikkeiden uhka -grafiikka

Muutosta ensimmäiseen kyselyyn tapahtui näiden osalta lähinnä ääriliikkeiden vahvistumisen pelon kasvussa.

Mitä muita uhkia Suomelle arvioitiin?

Suomea koskevissa uhkissa Venäjän sotilaallisen aktivoitumisen, ääriliikkeiden globaalin voimistumisen ja terrorismin jälkeen seurasivat: Pakolaisvirtojen voimakas kasvu (28 % vastaajista valitsi kahden suurimman uhkan joukkoon), Suomen talouden taantuminen (25 %), valeuutisten levittäminen (22 %), EU:n hajoaminen (17 %) ja Yhdysvaltojen Amerikka ensin -politiikka (7 %).

Valeuutisia ja pakolaisvirtoja pidettiin Tukholman iskun jälkeen hieman suurempana uhkana kuin sitä ennen.

Miehet ovat naisia enemmän huolissaan terrori-iskuista

Miehet kokevat terrori-iskujen uhkan suuremmaksi riskiksi omalle turvallisuudelle kuin naiset.

Rekka
Tukholman isku on lisännyt suomalaisten pelkoja terrorismista ja satunnaisesta väkivallasta. Jonathan Nackstrand / AFP

Miehistä 35 prosenttia prosenttia valitsi kyselyssä uhkan kahden suurimman joukkoon. Naisista 30 prosenttia ajatteli samoin.

Ennen Tukholman iskua tehdyssä kyselyssä näin vastasi 27 prosenttia miehistä ja 25 prosenttia miehistä.

Miehet pitävät terrorismia suurempana uhkana henkilökohtaiselle turvallisuudelle kuin koko valtiolle.

Tukholman tapahtumien jälkeen miehistä 28 prosenttia ja naisista 31 prosenttia piti terrorismia toisena suurimmista uhkista Suomelle.

Naiset huolestuneempia ääriliikkeistä

Myös miesten kokema uhka satunnaisesta väkivallasta on noussut aiemmasta kyselystä.

Tukholman iskun jälkeen 36 prosenttia naisista ja 33 prosenttia miehistä piti satunnaisen väkivallan yleistymistä toisena kärkiuhkana. Aikaisemmin vastaavat luvut olivat naisilla 35 ja miehillä 25 prosenttia.

Ääriliikkeiden vahvistumisesta Suomessa naiset ovat kyselyn perusteella selvästi miehiä huolestuneempia. Ääriliikkeiden vahvistumista uhkana piti naisista 32 prosenttia ja miehistä 21 prosenttia. Naisten huoli ääriliikkeistä kasvoi selvästi Tukholman iskun jälkeen.

Poliisit vartioivat tavaratalon lähialuetta 7. huhtikuuta Tukholmassa.
Poliiseja Tukholman keskustassa 7. huhtikuuta. Jonathan Nackstrand / AFP

Huono-osaisuuden lisääntyminen huolettaa naisia uhkana omalle turvallisuudelle enemmän kuin miehiä (31–26 %) ja miehet pelkäävät enemmän turvapaikanhakijoiden määrän kasvun aiheuttamia ongelmia (26–14 %).

Muita merkittäviä eroja henkilökohtaisten turvallisuusuhkien kokemisessa ei sukupuolten välillä kyselyssä ollut.

Terrorismi pelottaa eniten keski- ja eläkeikäisiä

Erityisesti vanhimpien haastateltujen huoli terrori-iskuista näyttää kasvaneen Tukholman iskun jälkeen.

50–64-vuotiaista ja 64–79-vuotiaista vastaajista 39 prosenttia pitää terrorismia toisena kärkiuhkana omalle turvallisuudelle. Yhtä suuri osa tämän ikäisistä pitää terrori-iskuja myös uhkana koko Suomelle.

Ihmiset liikkuvat kävellen Tukholmassa joukkoliikenteen sulkeuduttua 7. huhtikuuta.
Ihmiset liikkuivat kävellen Tukholmassa joukkoliikenteen sulkeuduttua terrori-iskun jälkeen. Noella Johansson / EPA

Terrorismia pelkäävien osuus on noussut molemmissa ikäryhmissä kymmenisen prosenttiyksikköä aikaisemmasta kyselystä, joka tehtiin ennen Tukholman iskua.

Aiemmassa kyselyssä nuorimmat vastaajat eli 15–24-vuotiaat olivat eniten huolissaan terrorismista.

Alle viisikymppiset eniten huolissaan Venäjästä

Venäjän sotilaallisesta aktivoitumisesta eniten huolissaan ovat 35–49-vuotiaat. Heistä lähes puolet (44 %) piti Venäjää toisena kärkiuhkana Suomelle.

Tämän ikäisten huoli Venäjästä näyttää nousseen, kun se ensimmäisessä kyselyssä oli 33 prosenttia.

Vastaavasti vanhimmasta ikäryhmästä eli 65–79-vuotiaista Venäjän sotilaallista aktivoitumista toisena suurimpana uhkana pitää joka kolmas (33 %) ja 15–24-vuotiaista joka neljäs (24 %).

25–34-vuotiaista ja 50–64-vuotiaista 30 prosenttia pitää Venäjän sotilaallista aktivoitumista toisena suurimmista uhkista Suomen turvallisuudelle.

Eroja ikäryhmittäin, 15–34-vuotiaat:

15–24-vuotiaita pelottaa Tukholman iskun jälkeen tehdyssä kyselyssä eniten terrorismi. Reilu kolmannes (37 %) piti sitä toisena suurena uhkana omalle turvallisuudelle.

Tukholman iskussa käytettyä autoa hinataan pois tapahtumapaikalta. Iskijä varasti kuorma-auton, ajoi sillä väkijoukkoon ja törmäsi lopulta Åhlénsin tavarataloon Tukolman keskustassa.
Tukholman iskussa käytettyä autoa hinataan pois tapahtumapaikalta. Odd Andersen / AFP

Seuraavaksi eniten nuoria huolestuttaa satunnainen väkivalta (36 %) ja ääriliikkeiden vahvistuminen Suomessa (32 %).

25–34-vuotiaat pelkäävät henkilökohtaisella tasolla eniten huono-osaisuuden lisääntymistä (39 %), satunnaisen väkivallan lisääntymistä (35 %) ja valeuutisten levittämistä (27 %). Nämä olivat kahden suurimmaksi koetun uhkan joukossa.

Eroja ikäryhmittäin, 35–79-vuotiaat:

35–49-vuotiaat pitävät Tukholman iskun jälkeen suurimpana uhkana omalle turvallisuudelle satunnaisen väkivallan lisääntymistä (36 %). Seuraavaksi eniten alle viisikymppisiä huolestuttavat huono-osaisuuden lisääntyminen (32 %) ja ääriliikkeiden vahvistuminen Suomessa (29 %).

50–64-vuotiaat pitävät suurimpina uhkina terrori-iskuja (39 %), satunnaisen väkivallan lisääntymistä (38 %) ja ääriliikkeiden vahvistumista (27 %).

65–79-vuotiaiden henkilökohtaiselle turvallisuudelle suurimmaksi kokema uhka on terrorismi (39 %). Toiseksi suurimmat uhkat tämän ikäryhmän mielestä ovat satunnaisen väkivallan lisääntyminen ja huono-osaisuuden lisääntyminen (molemmat 26 %).

Venäjä-peloissa alueellisia eroja

Venäjän sotilaallista aktivoitumista pidetään jonkin verran suurempana uhkana uudemman kyselyn perusteella Pohjois- ja Itä-Suomessa (39 %) ja Helsingissä ja Uudellamaalla (35 %) kuin muualla maassa (Länsi-Suomessa 29 % ja Etelä-Suomessa 28 %).

Helsinkiläiset ja uusmaalaiset pitävät pakolaisvirtojen voimakasta kasvua pienempänä uhkana (18 %) kuin muualla maassa asuvat (31-35 %).

Suomen talouden taantuminen taas pelottaa Helsingissä ja Uudellamaalla (32 %) jonkin verran enemmän kuin muualla maassa.

Yle teetti uhkakuvakyselyn Taloustutkimuksella ensin 29.3.–4.4.2017 eli ennen Tukholman tapahtumia. Kysely uusittiin terrori-iskun takia 10.–12.4. Ensimmäisen kyselyn otanta oli 1 009 ja toisen 500 haastattelua. Tutkimuksen virhemarginaali on noin +/– 3 prosenttiyksikköä.

Tästä voit katsoa kokonaisuudessaan kyselyn ensimmäisen kierroksen (siirryt toiseen palveluun) ja tästä toisen kierroksen tulokset (siirryt toiseen palveluun).

Tässä jutussa kerrotaan, mikä olisi vastaajien mielestä paras kumppani Suomelle uhkaavassa tilanteessa.