Venäjänkieliset näkymätön vähemmistö Suomen kuntapolitiikassa – "Taustastani hyötyä valtuustotyöskentelyssä"

Kuntavaaleissa oli 164 venäjänkielistä ehdokasta, joista valtuustoihin pääsi ainoastaan neljä.

äänestäminen
Kaupunginvaltuutetuksi valittu Maria Roivas (vihr.).
Kaupunginvaltuutetuksi valittu Maria Roivas (vihr.).Anu Rummukainen / Yle

Vaikka venäläistaustaiset ovat suurin vieraskielinen ryhmä Suomessa noin 75 000 ihmisen voimallaan, saavat he heikosti ääntään kuuluville maamme kuntapolitiikassa.

Juuri käydyissä kuntavaaleissa oli yhteensä 164 venäjänkielistä ehdokasta, mutta alustavien tietojen mukaan vain neljä heistä on päässyt valtuustoon. Tuoreinta äänestysprosenttia ei ole vielä saatavilla, mutta kuntavaaleissa 2012 venäjänkielisten aktiivisuus oli vain 16 prosenttia.

Yksi harvoista kuntapolitiikkaan päässeistä on joensuulainen Maria Roivas (vihr.), joka ponkaisi ensikertalaisena kaupunginvaltuustoon 221 äänellä. Roivas, 20, puhuu toisena äidinkielenään venäjää.

– Äitini on kotoisin Petroskoista. Puhun venäjää äitini ja Venäjällä asuvien sukulaisteni kanssa. Opin venäjän ennen suomen kieltä, vaikka olen asunut ikäni Joensuussa, kertoo tuore kaupunginvaltuutettu.

Maria Roivas uskoo, että hänen taustallaan on merkitystä valtuustotyöskentelyssä.

– Joensuussa on paljon venäjänkielisiä asukkaita. He tarvitsevat valtuutetun, johon voivat olla yhteydessä ongelmistaan ja kehitettävistä asioista.

Venäjänkielisen ehdokkaan koukutettava kantaväestöä ja omiaan

Tutkija pitää neljän venäjänkielisen läpipääsyä maamme kuntapolitiikkaan pienenä määränä.

– Venäjänkieliset ovat edelleen näkymätön vähemmistö, joka on huonosti edustettuna muun muassa politiikassa, kulttuurielämässä ja hallinnossa, sanoo vuoden tieteentekijä ja perinteentutkija Olga Davydova-Minguet Itä-Suomen yliopistosta.

He jotka ovat päässeet valtuustoon tai varasijalle, ovat onnistuneet muokkaamaan agendansa niin, että heitä ovat äänestäneet sekä maahanmuuttajataustaiset että kantasuomalaiset, arvioi Davydova-Minguet.

– On tärkeää, että asiat joiden puolesta kampanjoidaan, koukuttavat molempia ryhmiä.

He tarvitsevat valtuutetun, johon voivat olla yhteydessä ongelmistaan.

Maria Roivas

Davydova-Minguet uskoo, että venäjänkielisten laiska äänestysaktiivisuus voi kertoa jotain venäläisestä äänestyskulttuurista. Yleisellä epäluottamuksella politiikkaan on hänen mielestään historiallisia juuria ulottuen neuvostoaikaan ja jälkineuvostoaikaan.

– Silloin opittiin, että poliitikka on tapa ajaa henkilökohtaisia intressejä, eikä yhteisiä asioita. Valitettavasti pettymys politiikkaan on aika vahvaa Venäjällä.

– Toisaalta on muistettava, että on myös aktiivisia ihmisiä, jotka ovat Venäjällä asuessaan osallistuneet paikalliseen politiikkaan. He ovat puolustaneet puistoja asumalähiössään tai järjestäneet kodittomien eläinten hoitoa.

Olga Davydova-Minguet
Tutkija Olga Davydova-Minguet.Heikki Haapalainen / Yle

Kaksikielisissä nuorissa potentiaalia tulevaisuuden kuntavaaleissa

Joensuun ystävyyskaupunki on Petroskoi. Vihreiden kaupunginvaltuutettuna aloittava Maria Roivas uskoo, että hänellä on annettavaa kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä.

– Joensuussa on toki venäjänkielisiä asukkaita, mutta meillä käy myös venäläisturisteja ja kauppasuhteet naapurimaahan ovat tärkeät, muistuttaa Roivas.

Tutkija Olga Davydova-Minguet näkee mahdollisuuksia venäjänkielisten aktivoimiseksi tulevaisuuden kuntavaaleissa.

– Koko ajan nousee ihmisiä, jotka haluvat osallistua paikalliseen politiikkaan. He ovat tavallisesti jo erittäin hyvin integroituneita suomalaiseen yhteiskuntaan: osaavat kieltä, tietävät mistä puhutaan ja ymmärtävät puolueiden ja yhteiskunnan toimintatavat.

– Myös täällä syntyneissä kaksikielisissä nuorissa on potentiaalia – he ymmärtävät, millaista on olla sekä suomalainen että maahanmuuttajataustainen ihminen.

Davydova-Minguet heittäisi pallon puolueille ja kansalaisjärjestöille uusien ihmisten imemiseksi politiikkaan.

– Esimerkiksi Joensuussa sosiaalidemokraatit ovat tarjonneet tilojaan ja tukeneet venäjänkielisten omaa toimintaa. Pikkuhiljaa tästä joukosta onkin noussut ihminen, joka on ollut mukana vaaleissa ja päässyt varasijalle. Näin äänestäjätkin lähtevät lopulta liikkeelle, arvioi vuoden tieteentekijä.