Koe uusi yle.fi

Kaupunkilaiset työntävät sormensa multaan – Jopa kauppakeskus sopii hyvin viljelypaikaksi

Helsinkiläiset kasvattavat syötävää kauppakeskuksessa, puistossa ja ratapihalla. Pitää vain huolehtia, että viljelymaa on puhdasta.

kasvimaat
Janne Länsipuro ja taimilaatikoita.
Puutarhakasvattaja Janne Länsipurolla on taimet aluillaan kauppakeskus Kaaressa, HelsingissäMikko Koski / Yle

Kauppakeskus Kaaressa, Helsingin Kannelmäessä on käynnissä taimien kasvatus. Taimet siirretään myöhemmin keväällä lähiön puistossa toista kesää toimivalle, alueen asukkaiden yhteiselle kasvimaalle. Kauppakeskus sopii taimien kasvattamiseen hyvin, toteaa puutarhakasvattaja, pedagogi Janne Länsipuro.

– Täällähän on lämpöä ja valoa valmiiksi. Meidän ei tarvitse rakentaa kasvihuonetta ja lämmittää sitä kaukolämmöllä ja valaista sähköllä vaan hyödynnetään sitä energiaa, jota kulutetaan jo muutenkin.

Länsipurolla on ajatuksia kauppakeskusten, muun muassa Itäkeskuksen kattojen hyödyntämisestä ruuan viljelyssä laajemminkin. Kauppakeskusten katoille perustettuja kasvihuoneita on jo Yhdysvalloissa ja ne yleistyvät myös Euroopassa, hän kertoo.

– Itäkeskuksen tasakatoilla voisi oikeasti, kaupallisesti viljellä semmoisen kymmenen miljoonaa kiloa kasvihuonevihanneksia vuodessa. Se kasvihuonepinta-ala siellä olisi suurempi kuin Etelä-Suomen olemassa oleva kasvihuonepinta-ala muuten, Länsipuro laskee.

Lähiöpuistossakin voi kasvattaa syötävää

Kannelmäessä talojen keskelle lähiöpuistoon perustettu kasvimaa odottaa kevättöiden alkamista. Suomenhevonen Uuras kynti pellon puistoon ensimmäisen kerran viime keväänä. Tänä keväänä on tarkoitus kyntää vielä lisää.

Puisto on Länsipuron tekemien selvitysten perusteella paikalla aikaisemmin toimineen maatilan maita eli luultavasti entistä peltoa. Puutarhakasvattaja tietää, että juuri tässä on otollinen paikka tuottoisalle kasvimaalle.

– Hämeenlinnanväylä on tuolla puolella ja Kehä ykkönen toisella eli liikenteen typpioksidilaskeuma tässä kohtaa on aikamoinen. Vaikka liikenteen päästöistä yleisesti voi olla montaa mieltä, viljelyn kannalta se tarkoittaa, että tässä on kymmeniä vuosia satanut lannoitteita pellolle.

Suuri osa kasvimaan hoitajista on lähitaloista. Kellään ei ole omaa palstaa, vaan peltoa hoidetaan ja sato jaetaan yhdessä. Toisaalta toiminta ei myöskään sido viljelijää kasvimaan hoitoon koko kesäksi.

Janne Länsipuro palstalla.
Antinniityn yhteisöpuutarhan alue puistossa Helsingin KannelmäessäMikko Koski / Yle

Mustikkamaalla on kaupunkiviljelty jo vuosia

Mustikkamaalla, Helsingissä jo useampana kesänä toiminut Syötävä puisto pyörii sekin viikoittaisten, kaupunkilaisten yhteistalkoiden voimin. Erityisesti aikuisväestön tietämättömyys ruuantuotannosta on yllättänyt Syötävän puiston vetäjän, ympäristökasvattaja Pinja Siparin.

– Jos meillä valtaosa väestöstä ei ollenkaan ymmärrä miten ruoka kasvaa ja jos käy joskus sellainen tilanne, että sitä ei kaupasta saa, niin mitäs sitten tehdään?

Mustikkamaalla monenlaisten vihannesten tuotantoa ja kasvatusta opettava Sipari on itse kaupunkiviljelyn konkari. Hän oli mukana Helsingin ensimmäisillä yhteisöviljelmillä jo vuonna 2009.

– Rakensimme kuormalavoista 20 metriä pitkän laatikon. Meitä oli silloin 10–15 henkeä kokeilemassa, että voiko kaupungissa viljellä ruokaa ja siitä lähti tämä buumi, mikä alkaa nyt olla jo ihan normitoimintaa. Tällä hetkellä tiedän jo aika paljon asiasta, silloin 2009 en tiennyt juuri mitään, Sipari toteaa.

Sittemmin Sipari on ollut myös luomutilalla kesäharjoittelijana opettelemassa viljelyä. Mustikkamaallakin satoa tulee hyvin ja se jaetaan talkoolaisten kesken. Koululaiset kasvattavat Syötävän puiston taimet koulunsa kasvihuoneessa ja he käyvät myös tekemässä kasvimaalla kevät- ja syystöitä.

– Kaupunkiviljely lähti vuonna 2009 Euroopan kaupungeissa liikkeelle samoihin aikoihin kuin Suomessa, Sipari kertaa.

Pinja Sipari.
Mustikkamaan Syötävän puiston koordinaattori Pinja SipariMikko Koski / Yle

Pasilan veturitallien kasvihuone toimii aurinkovoimalla, kompostilla ja pissalla

Pasilan ratapihalla on puolestaan vapaaehtoisvoimin viljelty jo noin viiden vuoden ajan kasviksia lämmittämättömässä kasvihuoneessa. Samalla porukka hoitaa myös kahta mehiläispesää.

Kasvihuoneen multa pysyy kunnossa kompostin ja oman porukan tuottaman virtsan avulla. Kasviksia kasvatetaan kesällä alueella pyöritettävään ravintolatoimintaan ja tietysti omaan käyttöön, kertoo viljelyaktivisti Kirmo Kivelä.

– Siinä on aika hyvä tomaattikasvihuone ja kurkkua toki. Monia kasveja, salaatteja, papuja, kurpitsoita, yrttejä. Emme kasvata täällä mahdollisesti saastuneessa maaperässä mitään.

Toiminnassa on mukana 20–30 aktiivista, taustalla ehkä satakunta ihmistä.

– Kaikki biojäte kompostoidaan ja kesän brunsseilla käytetään hävikkiruokaa. Tähän paikkaan, veturitallien ympäristöön, sopisi hyvin ruohonjuuritason kiertotalous-ajatusta laajemminkin. Myös tätä kaavoittamatonta aluetta on tässä eteläisellä ratapihalla aika paljonkin itse asiassa.

Tänään alkaa Ylen ja tuotantoyhtiö DocArtin toteuttama Syötävä kaupunki -haastekampanja, jonka tarkoituksena on haastaa suomalaiset viljelemään omaa ruokaansa kaupungissa.

Kirmo Kivelä.
Viljelyaktivisti Kirmo Kivelä Pasilan veturitallien kasvihuoneen edessäMikko Koski / Yle

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lapsiperheet

Miksi olen olemassa ja miksi sisko kävelee liian hitaasti?

20 + 2 syytä soittaa äidille tai isälle töihin

Sukellusveneet

Onko kadonneessa sukellusveneessä enää ketään hengissä? Argentiinalaisaluksesta uhkaa loppua happi

Syyria

Iran, Turkki ja Venäjä yhdistävät voimiaan Syyrian sodan diplomatiassa

Sijoittaminen

Makuutatko sinäkin lapsesi rahoja pankkitilillä? Ei kannata – Kysyimme asiantuntijoilta, miten lapsen varat kannattaisi sijoittaa