yle.fi-etusivu

Sormenjäljet ja kasvokuvat yleistyvät tunnistamisessa vaaranmerkeistä huolimatta – "En käytä ennen kuin on pakko"

Yhä useampi arjen palvelu aukeaa sormenjäljellä, kasvokuvalla tai iiristunnisteella. Se lisää turvallisuutta – ja samalla mahdollistaa vakavat väärinkäytökset.

biometria
Kasvotunnistuksen havainnekuva.
Yle Uutisgrafiikka

Sormenjälki, kasvot, silmien iirikset ja ääni eli biometriset tunnisteet kertovat, että juuri sinä olet juuri nyt tekemässä pankkisiirtoa, ostamassa verkkokaupasta tai pyrkimässä kuntosalille. Tunnuslukuja ei tarvita, sillä kone on jo tunnistanut sinut.

Yleensä arjessa kone tarkoittaa matkapuhelinta, joka osaa lukea sormenjäljen, kuvata kasvot ja skannata silmien iirikset.

Passintarkastuksessa silmien iiriksiä skannaavia laitteita on käytetty jo vuosia. Siinä asiakas katsoo kameraan, joka tunnistaa hänet silmistä ja aukaisee portin.

Mobiilipankkiin pääsee sisälle, jos puhelimessa on sormenjälkitunnistus. Pankit ovat ottaneet tai ottamassa käyttöön sähköiset avainlukulistat, jolloin tarvitaan vain yhden koodin näppäily laskun maksamisessa. S-pankin ja S-ryhmän uudessa sovelluksessa on jo mahdollista hoitaa, rekisteröitymisen jälkeen, sekä kirjautuminen että laskujen maksu pelkästään sormenjäljellä.

Luottokortilla voi tehdä verkko-ostoksia tunnistautumalla omilla kasvoillaan. MasterCard käyttää teknologiaa, joka mahdollistaa verkko-ostoksen vahvistamisen joko sormenjäljellä tai selfie-kuvalla.

Joidenkin kuntosalien tai työpaikkojen ovi aukeaa sormenjäljellä.

Varsinkin maksamisessa biometriset tunnisteet yleistyvät kovaa vauhtia. Sähköisiä maksujärjestelmiä valmistavan Seita Technologies Oy:n toimitusjohtaja Sakari Parre sanoo, että kasvojen tunnistus nousee kovaa vauhtia, vaikka sormenjälkitunnistus nyt onkin yleisempi.

– Uskottavaa on, että sormenjälkitunnistus tulee pin-tunnistuksen rinnalle mobiili- ja mahdollisesti verkkomaksamisessa, ei niinkään myymälöissä.

Matka tuntemattomaan

Biometrisistä tunnisteista ja henkilötietojen suojasta vajaa vuosi sitten Lapin yliopistossa väitellyt oikeustieteen tohtori Juhani Korja sanoo, että hän ei itse käytä niitä.

– Niin pitkälle kuin mahdollista vältän käyttämästä, eli käytän vasta kun minut pakotetaan siihen.

Kuluttajalle biometrisestä tunnisteesta syntyy vahva mielikuva täydellisestä turvallisuudesta. Korjan mukaan tunne tulee siitä, että teknologiaa markkinoidaan nopeana, halpana ja sataprosenttisen varmana yksilön tunnistamiskeinona.

– Todellisuudessa meillä ei ole sataprosenttisen varmaa keinoa. Aina on muuttuja x, jota emme voi ottaa huomioon.

Myös sähköisiä maksujärjestelmiä valmistavan Seita Technologies Oy:n toimitusjohtaja Sakari Parre pitää vielä biometristä tunnistautumista arvaamattomana alueena.

– Se on meille tällä hetkellä tuntematon alue. Vielä ei osata sanoa, millaisia riskejä siitä massiivisesti käytettynä tulee.

Parren mukaan asiakkaalla pitää aina olla mahdollisuus valita, millaista tunnistautumista hän käyttää.

Juhani Korja
Juhani KorjaMårten Lampén / Yle

Identiteettivarkaus olisi iso pulma

Biometriset tunnisteet itsessään eivät täysin estä identiteettivarkauksia. Kun biometrinen tunniste liitetään osaksi ihmisen sähköistä identiteettiä, se on erittäin arkaluontoinen tieto.

Se on myös arvokas tieto, sillä yksilön biometrinen tunniste on yhdistettävissä vain yhteen yksilöön yhteiskunnassa. Identiteettivarkaudet ovat iso bisnes, ja biometriset tunnisteet tekevät tiedosta entistä arvokkaampaa. Ne ovat rikollisilla markkinoilla haluttua tavaraa.

Korja arvioi, että pelkkää biometriaa käyttävä järjestelmä on hyvin haavoittuva identiteettivarkauksien suhteen. Varsinkin, jos useat toisistaan riippumattomat järjestelmät käyttävät samaa biometriaa, sen menettäminen identiteettivarkaalle olisi yksilön kannalta todella haitallista.

Jos ihmisen iiriksen kuva tai sormenjälki varastettaisiin, vaihtoehdot olisivat vähissä. Oikeustieteen tohtori Juhani Korja näkee kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto on huomattavan epämiellyttävä.

– Varkaudesta huolimatta pidetään voimassa kaikki tunnistetiedot, jolloin aina on riski, että sitä voidaan väärinkäyttää.

Toinen vaihtoehto on sulkea kaikki kyseillä tunnisteella varustetut profiilit, mutta silloin ihminen jää näiden kaikkien sähköisten palvelujen ulkopuolelle.

Vaara piilee rekistereissä 

Biometrisen tunnisteen käyttö itsessään on turvallista. Sen sijaan ongelmia syntyisi muun muassa siitä, jos rekisterin tietoja käytettäisiin eri tarkoitukseen kuin mihin se on luotu. Korja mainitsee esimerkkinä passien myöntämiseen kerättävät sormenjäljet. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan passirekisterin sormenjälkitietoja ei saa käyttää rikostutkintaan, vaikka se voisi hyvinkin auttaa rikosten selvittämisessä.

– Oma arvaukseni on, että pääsy sinne sallitaan kymmenen vuoden sisällä, mutta se edellyttää muutosta ulkoisessa turvallisuustilanteessa, Korja sanoo.

Tarpeeton käyttö puolestaan tarkoittaa biometrisen tiedon keräämistä, vaikka siihen ei ole todellista tarvetta. Myös tätä Korja pitää ongelmallisena, sillä mitä enemmän tietoa kerätään, sitä suurempi on vaara väärinkäytöksiin.

Toimitusjohtaja Sakari Parre muistuttaa, että biometrisessä tunnistamisessa syntyy aivan uusia riskejä.

– Paitsi että iiriksen avulla tunnistetaan henkilöllisyys, sillä voidaan tunnistaa erilaisia terveyteen liittyviä asioita.

Laki tiukkenee vasta vuoden päästä

Tällä hetkellä biometristä tunnistetta, kuten sormenjälkeä, ei pidetä kaikissa tilanteissa arkaluontoisena henkilötietona. Sen sijaan esimerkiksi kasvonpiirteet ovat arkaluontoista tietoa, jos se paljastaa etnisen alkuperän.

Tilanne kuitenkin muuttuu ensi vuoden toukokuussa, kun EU:n tietosuoja-asetus tulee voimaan. Asetuksessa tunnistamiseen käytettävät biometriset tunnisteet katsotaan erityiseksi henkilötietojen ryhmäksi. Näiden käsittelysäännöt ovat paljon tiukempia kuin tavallisissa henkilötiedoissa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Puoli seitsemän

Nämä ovat suomen kielen vaikeimmat sanat – ne tietää jokainen bussimatkustaja

Talous

Rovion osake lähti äkkijyrkkään laskuun – Oravakaan ei ilahduttanut sijoittajaa

Turvapaikanhakijat

Turvapaikanhakijoiden ikätestit romahtivat – syynä alaikäisten tulijoiden vähäisyys

NHL

Voittomaalin tehnyttä Lainetta odottaa harvinainen vapaapäivä – toivoi Selännettä pelitoveriksi golfkentälle