Hybridiosaamiskeskus käy tutkimuksella tihulaisia vastaan

Keskuksen tehtävänä on kehittää harjoituksia. Tärkein työkalu on asiantuntijatiedon yhdisteleminen.

Hybridisodankäynti
Hybridisota verkkohyökkäys.
Tietoturvayhtiö Norsen reaaliaikainen verkkohyökkäyskartta.AOP

Helsinkiin perustettavan eurooppalaisen hybridiosaamiskeskuksen perustamisasiakirja allekirjoitettiin tänään tiistaina iltapäivällä.

Hybridiosaamiskeskus kuulostaa terminä ohuelta yläpilveltä. Mutta ei. Keskuksen tehtävä on kaikkea muuta kuin sanahelinää. Se valmistaa jäsenmaitaan sotaan, jossa ei ammuta, mutta vaikutetaan kaikilla muilla tavoin.

Hybridiosaamiskeskuksen toimeksianto perustuu Euroopan komission vuosi sitten hyväksymään yhteiseen kehykseen hybridiuhkien torjumiseksi (siirryt toiseen palveluun). EU:n tiedonannot ja kehyspaperit voivat olla puuduttavaa luettavaa, mutta hybridiuhkista kertova paperi on kovaa kamaa.

Sen pontimena ovat olleet Ukrainan ja Krimin tapahtumat, terrorismi ja Isis. Nopeasti havahduttiin vihreiden miesten läsnäoloon ja sosiaalisessa mediassa versovaan disinformaatioon.

Melkein sotaa

EU määrittelee hybridiuhkat keinoiksi horjuttaa turvallisuustilannetta kaikin mahdollisin keinoin, mutta kuitenkin niin, että varsinainen sotatilan julistamisen kynnys ei ylity. Hankkeiden takana voivat olla niin valtiot kuin järjestöt. Mihinkään ei viitata nimillä.

Sitten seuraa listaa elämänalueista, jotka on näitä kohtaavilta kyberuhkilta suojeltava. Uhat on tunnistettava ajoissa ja ne on torjuttava oikeanlaisin manööverein.

Lista on pitkä: viestintä, energiaverkot, liikenne maalla, merellä ja ilmassa, toimitusketjut, matkailu, avaruus (mm. satelliittiviestintä), kansanterveys, elintarviketurva, rahoitusjärjestelmät, pilvipalvelut, massadata, digitalisointi, älykkäät verkot, markkinat ja itse puolustusvoimat. Voisi olla helpompaa luetella ne alat, joita hybridiuhkat eivät sivua – vai jäikö mitään?

Keinot muuttuvat

Kaikkiin näihin voidaan vaikuttaa ja vaikutetaan tarvittaessa. Hybridiuhkat myös elävät koko ajan. Ne muuttavat muotoaan aina tarpeen mukaan. Tässä valossa hybridiosaamiskeskuksen työmäärä vaikuttaa valtavalta – eikä mitenkään helpolta.

Keskuksen valmistelussa mukana olleen EU-asioiden alivaltiosihteerin Jori Arvosen mukaan aloittavan keskuksen tärkeimpiä tehtäviä ovat tutkimus, koulutus, parhaiden käytäntöjen vaihto ja harjoitukset.

– Samalla tavalla kuin meilläkin jo nyt tehdään erilaisia turvallisuusharjoituksia, niin myös hybridiuhkia varten harjoitellaan erilaisin skenaarioin ja päätöksentekojärjestelmin yhteistyötä. Siten hahmottuvat haavoittuvuudet ja esiin nousevat uudet kysymykset, Arvonen kertoo.

Arvosen mukaan keskuksen tärkein työkalu on asiantuntijatyön yhdisteleminen. Keskus tekee paljon yhteistyötä erilaisten ajatushautomoiden ja akateemisen maailman kanssa. Tärkeässä osassa ovat jäsenmaiden omien elinten lisäksi puolustusliitto Naton sihteeristö. Lähin yhteistyökumppani on Naton Virossa oleva kyberpuolustuksen osaamiskeskus CCDCOE (siirryt toiseen palveluun).

Tiloja etsitään

Itse keskus on ihan oikea toimisto tai tila, jossa työskentelee tulevaisuudessa kymmenkunta analyytikkoa ja asiantuntijaa. Luvussa mukana on myös tutkimusjohtaja ja hallinnollista väkeä.

Keskuksen perustajajäseninä Suomen lisäksi on kymmenen EU- tai Nato-maata: Yhdysvallat, Saksa, Ranska, Britannia, Latvia, Liettua, Espanja, Ruotsi ja Puola. Johtoryhmään tulee edustaja kustakin maasta – päättäjiä on siis yhtä paljon kuin varsinaisia työntekijöitäkin. Budjetti on parisen miljoonaa euroa.

Arvosen mukaan sopivaa tilaa haetaan parhaillaan valtion tiloja hallinnoivan Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Valmista pitäisi olla loppukeväästä.

Juttua korjattu 19.4. kello 16.05. Toisin kuin jutussa aiemmin mainittiin, Viro ei kuulu keskuksen perustajamaihin.