Terrori-iskun jälkipyykki alkoi Ruotsissa: Miksei iskusta epäiltyä saatu poistettua maasta? 

Tukholman iskusta epäilty Rakhmat Akilov oli määrätty käännytettäväksi, mutta poliisi ei tavoittanut häntä.

Tukholman isku 2017
Poliiseja Ruotsin terrori-iskun tapahtumapaikalla
Poliisit vartioivat Tukholmassa paikkaa, jossa terrori-isku tapahtui. Maja Suslin / EPA

Tukholman iskusta epäiltyä uzbekistanilaismiestä ei saatu poistettua Ruotsista, vaikka hänet oli määrätty käännytettäväksi. Ruotsissa pohditaan nyt, miksi näin kävi.

Käännytyspäätöstä ei saatu pistettyä täytäntöön, sillä 39-vuotias Rakhmat Akilov oli mennyt maan alle. Ruotsissa on noussut keskustelu kielteisen päätöksen saaneiden palautusten tehostamisesta.

Kyse on isosta asiasta, sillä Ruotsin poliisilla on käännytyspäätös 12 500 ihmisestä. Lisäksi paperittomina asuu ihmisiä, joilla ei ole ollut mitään kontaktia viranomaisiin.

Määrä tulee kasvamaan tuntuvasti, kun turvapaikanhakijoiden suuri joukko saa kielteisiä päätöksiä. Ruotsiin saapui vuonna 2015 poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Poliisi ei pysty kontrolloimaan, keitä kaikkia maassa on.

– Emme etsi heitä samalla tavalla kuin rikollisia, sanoo ryhmänjohtaja Per Löwenberg Ruotsin rajapoliisista.

Käännytyspäätöksen saaneiden löytämisessä on ollut ongelmia.

– Emme ole pystyneet totettamaan kaikkia käännytyksiä viime tai edellisvuonnakaan saati nyt, kun kielteisten päätösten määrä kasvaa, hän sanoo.

Palautusten tehostaminen nousi poliittiseksi kysymykseksi

Oppositiossa olevan Ruotsin maltillisen kokoomuksen johtaja Anna Kinberg Batra on vaatinut (siirryt toiseen palveluun)sekä turvallisuuspoliisi Säpon että poliisin edustajia valtiopäiville selittämään tapausta.

Batra haluaa myös selvittää mahdollisia esteitä, jotka hidastavat kielteisen päätöksen saaneiden palautuksia, kertoo Aftonbladet.

Ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson kutsui tilannetta Aftonbladetille (siirryt toiseen palveluun) isoksi skandaaliksi. Hän vaati poliisille lisää resursseja ja tiukempaa rajavalvontaa.

Ruotsin hallitus on kehottanut malttiin muistuttamalla, että terrori-iskusta on kulunut vasta muutamia päiviä. Sosiaalidemokraatteja edustava sisäministeri Anders Ygeman sanoi, että nyt pitäisi tutkia, mitä on tapahtunut ja tehtiinkö virheitä.

Ygeman on kuitenkin todennut, että käännytysten tehostamiseksi tarvitaan sekä resursseja poliiseille että lakimuutoksia. Hän muistutti, että Ruotsi on jo kiristänyt politiikkaansa monilla tavoilla.

Paperittomat eivät ole olleet suuri turvallisuusriski

Poliisia edustavan Löwenbergin mukaan paperittomat eivät ole olleet tähän mennessä kovin suuri turvallisuusriski. Monet paperittomat ovat kuitenkin epätoivoisia ja stressaantuneita, joten ääriryhmät saattavat houkutella heitä puoleensa.

– Paperittomia käytetään enemmän tai vähemmän hyväksi työmarkkinoilla. Heille maksetaan erittäin huonoja palkkoja, Löwenberg sanoo.

Poliisi on toivonut helpotuksia työpaikkaratsioiden tekemiseen. Se toivoo myös avoimempaa tietojenvaihtoa maahanmuuttoviranomaisten ja poliisin välille. Ja entistä parempia mahdollisuuksia matkapuhelinten seuraamiseen.

– Tämä ei ole pelkkä resurssikysymys. Tarvitaan uusia toimintatapoja ja lainsäädäntöä, Löwenberg sanoo.

Tukholman iskusta epäilty Rakhmat Akilov kuvattuna poliisiautossa.
Tukholman iskusta epäilty Rakhmat Akilov kuvattuna poliisiautossa.AOP

Palautus Uzbekistaniin ei olisi välttämättä tapahunut

Rakhmat Akilov tunnusti tänään tehneensä iskun vangitsemisoikeudenkäynnissä, mutta tapauksen tutkinta on vasta alussa. Akilovin tiedetään anoneen oleskelulupaa Ruotsista vuonna 2014. Hän oli kertonut joutuneensa pidätetyksi ja kidutetuksi Uzbekistanissa osallistuttuaan mielenosoitukseen.

Viranomaiset eivät kuitenkaan pitäneet Akilovin kertomusta uskottavana. Hänen puheensa olivat muuttuneet prosessin aikana. Hän sai lopullisen kielteisen päätöksen syyskuussa 2016.

Akilov ei ollut poistunut maasta itse, vaikka häntä oli kehotettu tekemään niin viime vuoden puolella. Siksi poliisi etsintäkuulutti Akilovin 27. helmikuuta.

Säpo oli törmännyt Akilovin nimeen omissa tutkimuksissaan viime vuonna. Häntä ei kuitenkaan pidetty silloin välittömänä uhkana.

Poliisipäällikkö Patrik Engström on sanonut, ettei Akilovia olisi välttämättä palautettu, vaikka hänet olisikin saatu kiinni, kertoo Ruotsin radio (siirryt toiseen palveluun).

Uzbekistan on sulkeutunut diktatuuri, joka käyttää muun muassa kidutusta kansalaisiaan vastaan. Siksi Euroopan tuomioistuimen päätös vuodelta 2012 kehottaa varovaisuuteen palautuksissa Uzbekistaniin. Ruotsin kynnys palauttaa sinne ihmisiä on korkea.

Kaikki maat eivät myöskään ota vastaan muuta kuin vapaaehtoisesti palaavia henkilöitä.

Suomi on jo kiristänyt pakkopalautuksia

Myös Suomessa on nyt tavallista enemmän kielteisen päätöksen saavia, mutta määrät ovat huomattavasti pienempiä kuin Ruotsissa. Suomi ei aio muuttaa palautuskäytäntöjään Tukholman iskun vuoksi, sillä pakkopalautuksia on tehostettu jo aiemmin.

Suurin osa lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista lähtee Suomesta itse. Loput poliisi pyrkii poistamaan joko saatettuna tai valvottuna.

Poliisitarkastaja Mia Poutanen poliisihallituksesta arvioi, että vastaanottokeskuksista on poistettu noin 370 kielteisen päätöksen saanutta, joiden liikkeistä ei ole varmaa tietoa.

Noin 4 500 ihmistä on kadonnut vastaanottokeskuksista ennen tai jälkeen heidän turvapaikkapäätöksensä. Moni on lähtenyt Suomesta muualle Eurooppaan tai kotimaahansa kertomatta siitä viranomaisille.

Ainakin 1 500 heistä on tavattu Suomen rajoilla lähdössä maasta tai muissa maissa.

– Laittomasti maassa olevista ei ole toistaiseksi aiheutunut suurta sisäisen turvallisuuden uhkaa. Toki me pidämme mielessä, mitä se aiheuttaa hallitun maahanmuuton näkökulmasta, jos suuri joukko tänne jää, Poutanen sanoo.

Paperiton on haavoittuvaisessa asemassa

Kun ihminen jää elämään maahan luvatta, hän on erittäin haavoittuvaisessa asemassa. Paperittomat joutuvat elämään yhteiskunnan ulkopuolelle, joten he ovat muiden ihmisten armoilla.

– He eivät saa tiettyjä palveluita, eikä heillä ole mahdollisuutta tehdä laillisesti töitä. Sitä kautta he saattavat ajautua tekemään rikoksia elättääkseen itsensä tai sitten heillä on itsellään suuri riski joutua rikollisten tai rikollisryhmien hyväksikäyttämäksi, Poutanen sanoo.

Suojelupoliisi on jo aiemmin kertonut, että Suomessa on kansainvälisiin verkostoihin kytköksissä olevia ihmisiä, jotka voivat harrastaa värväämistä. Sisäministeriö ei kommentoi, onko Suomeen paperittomasti Suomessa olevia yritetty radikalisoida.

Laittomasti maassa oleskelevat ovat kirjava joukko ihmisiä hyvin erilaisista taustoista. Myös Suomessa tiedostetaan, että syrjäytyneet ja epätoivoiset ihmiset ovat muita suuremmassa vaarassa radikalisoitua.

– Kun ihminen on vieraassa ympäristössä, hän hakee omaa ympäristöään ja ryhmää, johon kuulua. Jos ihminen on täällä laittomasti, hänellä ei ole mahdollisuutta päästä laillisiin töihin tai opiskelemaan ja etsiä vertaisverkkoa tällaisista paikoista, Poutanen sanoo.