Sotejätteistä kehkeytymässä melkoinen mittelö – kuntien jätelaitokset haluavat säilyttää yksinoikeuden

Sairaaloiden ja terveysasemien yhdyskuntajätteistä on syntymässä kova taistelu yksityisten jäteyritysten ja kunnallisten jätelaitosten välille

jätehuolto
Roskakasa
Pyry Sarkiola / Yle

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdyskuntajätteistä on syntymässä kova taistelu yksityisten jäteyritysten ja kunnallisten jätelaitosten välille. Tähän asti sotejätteet ovat kuuluneet yksinoikeudella kuntavastuun piiriin. Nyt jätelakia pohtiva työryhmä ehdottaa kuntamonopolin poistamista sotepuolelta. Hallitusohjelmankin mukaan kuntien yksinoikeuden piiriin jäisivät enää asumisessa syntyvät jäteet.

Muutoksen seurauksena kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdyskuntajätteet voivat siirtyä pois niiltä. Sen jälkeen kuntien jätelaitokset eivät enää hoitaisi sotejätteitä pois yksinoikeudella.

Jätelaitokset vastustavat muutosta, koska sotejätteiden menetys rokottaisi liikevaihtoa tuntuvasti, yli 50 miljoonaa euroa. Yksityiset jäteyritykset hamuavat osille näistä miljoonista.

– Myös sairaaloiden suunnalla on selvää halua tehdä yksityisten yritysten kanssa yhteistyötä ja päästä irti näistä yksinoikeuksista jotka kunnille on annettu, huomauttaa Ympäristöteollisuuden toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki.

Kuntien jätelaitokset taas varoittavat muutoksen tuntuvan kodeissa saakka.

– Kotitalouksien jätemaksuihin on korotuspaineita. Että tässä on aikamoinen iso ketju seurannaisvaikutuksia mitä tämä aiheuttaa, sanoo toimitusjohtaja Riku Eksymä Jätelaitosyhdistyksestä.

Erimielisyyttä ulosmyynnistä

Jos sotejätteet vapautetaan kilpailulle, niin kuntien jätelaitokset voivat periaatteessa kisata urakoista yritysten rinnalla. Uusi hankintalaki rajoittaa ulosmyynnin kuitenkin pian viiteen prosenttiin liikevaihdosta. Jätelakia pohtinut työryhmä ehdottaa 10 prosenttia. Jätelaitosten mielestä heidät taklataan matalilla prosenteilla ulos tarjouskisoista jo ennen starttia.

– Me lähdemme siitä, etä sen pitäisi olla EU-direktiivin mukainen 20 prosenttia, koska ei ole pystytty osoittamaan miksi Suomen jätehuolto olisi niin erilaista kuin se on muissa läntisen Euroopan maissa, Eksymä huomauttaa.

Jäteyritysten mielestä taas EU-direktiivin määrittelemä prosenttiraja on liian korkea.

– Näin juuri siksi että se antaisi epäreilun kilpailuasetelman ja antaisi heille merkittävän edun markkinoilla toimimiseen ja sitä kautta heistä tulisi vahva kilpailun häirikkö.

Valmisteltava jätelain uudistus on tarkoitus saada voimaan ensi vuonna.