Emmanuel Macron ponnisti Ranskan vaalien kärkikahinoihin vuodessa – "Aloitimme tyhjästä"

Nuori presidenttiehdokas on luonut tehokkaan kampanjakoneiston, joka hyötyy perinteisten valtapuolueiden epäsuosiosta.

Ranskan politiikka
Hymyilevä nainen oviaukossa, sylissään lapsi.
Sarah Mackowiak yrittää vakuuttaa Charlottea siitä, että Emmanuel Macronia kannattaa äänestää.Daniel Olin / Yle

LILLE Näiden yksivuotissyntymäpäivien vetonaula ei ole kermakakku vaan televisio-ohjelma.

Presidenttiehdokas Emmanuel Macronin tukijat ovat kokoontuneet pohjoisranskalaisen Lillen keskustassa sijaitsevaan Hall’princess -ravintolaan juhlistamaan Macronin perustaman En Marche -liikkeen ensimmäistä vuosipäivää.

Macronin ilmestyessä ravintolan tv-ruuduille joukko puhkeaa taputtamaan. Ehdokas on kutsuttu perusteelliseen vaalitenttiin kakkoskanavan L’Emission politique -ohjelmassa (siirryt toiseen palveluun).

Kun Macronia, 39, tentataan televisiossa, kommentoi muutama ravintolaan kokoontunut nuori aktiivi keskustelua kampanjan sosiaalisen median kanavilla.

– Sosiaalinen media on meille hyvin tärkeää, koska meillä on pieni budjetti. Aloitimme tyhjästä. Verkossa toimiminen on halpaa, sanoo kampanjan Lillen alueen tiedotusvastaava Dei Muteba.

Hän vastaa En Marchen Twitter-tileistä Lillen seudulla. Macronin kansallisella tilillä on noin 630 000 seuraajaa, mikä on enemmän kuin sosialistipuolueen Benoît Hamonilla ja konservatiivien François Fillonilla.

Toisaalta Macron ei yllä Twitterissä samoihin lukuihin kuin laitavasemmiston Jean-Luc Mélenchon tai Kansallisen rintaman Marine Le Pen, jolla on miltei 1,4 miljoonaa seuraajaa.

– Me emme hyökkää somessa, vaan puolustaudumme. Olemme siellä ehkä vähemmän esillä, koska hyökkäykset keräävät enemmän huomiota, Muteba sanoo.

Sosiaalista mediaa pidetään silti yhtenä syynä siihen, että Macron on onnistunut nostamaan itsensä vaalien ennakkosuosikiksi vain vuosi En Marchen perustamisen jälkeen. Liikkeessä on nyt mukana yli 200 000 jäsentä.

Ihmisiä pimeässä ravintolassa.
Emmanuelle Macronin kannattajat kokoontuivat illalla juhlimaan liikkeen perustamisen ensimmäistä vuosipäivää ravintolaan.Francois Leclercq

*Ding-dong. *Yksi En Marchen jäsenistä, Sarah Mackowiak, soittaa ovikelloa. Odottaa jonkin aikaa, tiputtaa Macronin vaaliohjelman postiluukusta ja siirtyy seuraavalle ovelle. Ryhmä aktiiveja käy työväenluokkaista asuinaluetta Lillen keskustan eteläpuolella läpi äänestäjä kerrallaan.

Punatiilisen viipaletalon ovella tärppää.

Oven kaksivuotiaan poikansa kanssa avaava Charlotte alkaa tentata kampanjoitsijaa siitä, mitä Macron lupaa tehdä Ranskan koululaitokselle. Vastaukset tulevat 19-vuotiaan Mackowiakin suusta kuin hakukoneesta: Lisää päivähoitopaikkoja, yksilöllisempää opetusta, lisää työharjoittelua.

– En ole päättänyt, ketä äänestää. Aiomme käydä vielä läpi kaikkien ehdokkaiden ohjelmat, Charlotte sanoo.

– Mutta Macron on nuori ja dynaaminen. Hänellä on karismaa, sanoo Charlotte, joka kertoo äänestäneensä viime presidentinvaaleissa sosialistien François Hollandea, Ranskan väistyvää presidenttiä.

Hän ei halua kertoa, mitä ajattelee sosialisteista nyt. Suurin osa Hollanden äänestäjistä on kuitenkin vaihtamassa puoluetta, sillä sosialistien ehdokas Benoît Hamon on kyselyiden mukaan saamassa jopa alle kymmenen prosenttia äänistä ja jäämässä kauas paikasta vaalien toisella kierroksella.

Nämä vaalit ovat perinteisten hallituspuolueiden alamäkeä.

Professori Pierre Mathiot

Korruptioskandaalin ryvettämällä konservatiivien François Fillonilla menee hieman paremmin, mutta hänkin putoaisi tämän hetken luvuilla kisasta ensimmäisellä kierroksella.

– Nämä vaalit ovat perinteisten hallituspuolueiden alamäkeä ja niiden liikkeiden voittokulkua, jotka on luotu hallituspuolueita vastaan, sanoo professori Pierre Mathiot Lillen Science po -yliopistosta.

Fillonin ja Hamonin yhteenlaskettu kannatus on vain noin neljänneksen luokkaa. Suosituimman ehdokkaan Marine Le Penin takana on vakiintunut Kansallinen rintama -puolue, joka sai tosin viime vaaleissa vain kaksi paikkaa parlamenttiin. Macronin lisäksi myös vasemmiston Jean-Luc Mélenchon kampanjoi itse perustamansa kansanliikkeen nimissä.

Ulkopuolisuus tuokin Macronille myös heikkouden, jota muut ehdokkaat ovat pyrkineet korostamaan: Macronilla ei presidenttinä olisi todennäköisesti selkeää enemmistöä parlamentissa, mikä rajoittaisi hänen toimintamahdollisuuksiaan.

Vasta vuosi sitten perustetulla En Marche -liikkeellä ei ole yhtään edustajaa parlamentin alahuoneessa eli kansalliskokouksessa.

Parlamenttivaalit järjestetään heti presidentinvaalien jälkeen kesäkuussa, ja En Marche hakee jo ehdokkaita myös parlamenttivaaleihin. Sen tavoitteena on asettaa oma ehdokas jokaiseen Ranskan 577:stä vaalipiiristä. Ehdokasanomuksen voi jättää internetin kautta, ja lopullisen karsinnan tekee liikkeen valintalautakunta.

On hyvin epätodennäköistä, että En Marche saisi parlamenttiin oman enemmistön johon Macron voisi nojata.

– Hän joutuisi rakentamaan koalition sosialistien ja poliittisen keskustan edustajien kanssa, jotka suostuvat tukemaan häntä. Ja se olisi ranskalaisessa järjestelmässä uutta, professori Mathiot sanoo.

Lentolehtinen jonka kannessa teksti: "Emmanuelle Macron président. Retrouver notre esprit de conquête pour bâtir une France nouvelle."
Presidenttiehdokas Macronin ohjelmaa on moitittu ohueksi asiakysymyksissä.Daniel Olin / Yle

Lillen kadulla En Marche -aktiivit Sarah Mackiewik ja Aleksy Fichot jatkavat ovelta ovelle etenevää vaalityötä. Molemmat opiskelevat valtio-oppia yliopistossa, ja saavat nyt äänestää ensi kertaa presidentinvaaleissa. Kampanjointia rajoittaa ainoastaan kevään tenttikausi, joka osuu juuri toisen kierroksen edelle.

Mackiewik on lähdössä Erasmus-opiskelijavaihtoon Pohjois-Irlantiin. Macronin EU-myönteinen linja oli yksi syistä, joiden takia hän lähti kampanjaan mukaan.

– Emme pelkää sanoa, että haluamme lisää Eurooppaa. Se on ratkaisu moniin ongelmiin, hän sanoo.

Aleksy Fichot’lle EU oli tärkein syy lähteä kiertämään katuja Macronin asialla. Asiakysymyksiä tai vastaehdokkaita isompi vastus kampanjan tiellä on kuitenkin apatia.

– Vaikeus ei ole niinkään puhua ihmisiä ympäri äänestämään Macronia, vaan äänestämään ylipäätään. On paljon väkeä, jotka sanovat, että emme äänestä, yksikään ehdokkaista ei kiinnosta meitä. Ja ovi menee kiinni, Fichot sanoo.

Ihmisiä kadulla Lillessä.
Sarah Mackowiak (vas.) ja Aleksy Fichot (takana oikealla.) kampanjoivat presidenttiehdokas Emmanuel Macronin puolesta Lillessä.Daniel Olin / Yle

Nämä epäröivät ja liikkuvat äänestäjät ovat etenkin Macronin kampanjan tähtäimessä.

Hänen kannattajansa ovat suhteessa vähemmän varmoja kannastaan kuin esimerkiksi Le Penin äänestäjät. Kaikista äänestäjistä jopa kolmasosa tekee ratkaisunsa vasta varsinaisena vaalipäivänä, mikä vähentää kyselyiden luotettavuutta.

Lue myös Ylen Pariisin avustajan Annastiina Heikkilän analyysi: Kaksi viikkoa Ranskan vaaleihin – Kärkinelikon väliset erot tiivistyvät