Kasvokkain: Kirjallisuusagentti tietää, miten Hollywood valloitetaan – suomalaisilla kirjoilla tietenkin

Kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck uskoo, että suomalainen kirjallisuus on valloittanut maailman pysyvästi kymmenen vuoden kuluessa.

kulttuuri
Elina Ahlbäck
Elina AhlbäckTiina Jutila / Yle

Elina Ahlbäck ei ole juuri ehtinyt käydä Helsingin toimistollaan. Kevät on ollut yhtä lentoa. Ensin pari viikkoa Los Angelesissa, sieltä New Yorkiin, takaisin Atlantin yli Lontoon kirjamessuille, lyhyt pyörähdys Suomessa ja sitten Bolognan kirjamessuille. Nyt on hetki aikaa huoahtaa ja laskea reissujen saldoa.

– Kauppaa on tehty ja suomalaista kirjallisuutta viety maailmalle oikein urakalla.

Ahlbäck luettelee pitkän rimpsun suomalaisia kirjoja, joita ulkomaiset kustantajat ovat hiljattain ottaneet valikoimiinsa. Muun muassa Tuutikki Tolosen lastenkirja_ Mörkövahti_ on myyty moneen maahan, samoin Katja Pantzarin suomalaisesta sisusta kertova kirja Nordic Kiss. Ahlbäck ei peittele innostustaan kertoessaan kirjoista. Täsmällistä ja vakuuttavaa puhetta kuunnellessa, ei ole mikään ihme, että kauppoja syntyy.

Kirjallisuutta ei voi kuitenkaan pakata kontteihin ja lähettää maailmalle tuosta vain, vaan jokaisen kirjan oikeudet täytyy myydä yksitellen. On löydettävä oikeat kustantajat ja saatava heidät innostumaan suomalaisesta kirjasta. Siihen tarvitaan kirjallisuusagenttia.

Elina Ahlbäck on pyörittänyt omaa kirjallisuusagentuuriaan kahdeksan vuotta, ja nyt kuulemma alkaa tapahtua toden teolla. Viimeisen vuoden aikana innostus suomalaisen kirjallisuuden ympärillä on Ahlbäckin mukaan kasvanut selvästi. Hän sanoo tuntevansa sen hyppysissään. Kiinnostus on siirtymässä pohjoismaisesta rikoskirjallisuudesta Suomeen.

– Suomi on helmi, jota ei ole vielä löydetty. Suomalaisessa kirjallisuudessa kiinnostavat omanlainen kerronta ja uniikit tarinat.

Elina Ahlbäck
Suomalaista kirjallisuutta ympäröi maailmalla uutuudenviehätys.Tiina Jutila / Yle

Maailmalla kiinnostusta on herättänyt etenkin suomi-kumma eli fantasia- ja tieteiskirjallisuus, jota edustavat muun muassa Salla Simukka, Johanna Sinisalo, Emmi Itäranta, Leena Krohn ja Maria Turtschaninoff. Ahlbäck ei kuitenkaan halua viedä suomalaista kirjallisuutta vain yhden nimikkeen alla. Silloin varjoon jäisi hienoja tarinoita, joita ei voi määritellä.

– Esimerkiksi Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron on upea kirja, mutta en työntäisi sitä mihinkään tiettyyn genrelaatikkoon.

Kirjamarkkinoilla etsitään jatkuvasti jotain uutta ja kiinnostavaa. Nyt Suomi on pääsemässä keskipisteeseen.

– Mottoni on, että meillä on maailmanluokan kirjallisuutta.

Nyt on siis taottava, kun rauta on kuuma. Trendit vaihtuvat nopeasti, joten tätä mahdollisuutta ei saa hukata. Siksi Ahlbäck kiertää tuulispään lailla maailman kirjamessuja ja kustantamoita. Tähtäin on kuitenkin tulevassa. Ahlbäck uskoo, että kymmenen vuoden kuluttua suomalainen kirjallisuus on valloittanut maailman pysyvästi.

– Jokainen kirja jättää jalanjäljen ja kasvattaa myyntiä maailmalla. Tavoitteena on synnyttää suomalaisista tarinoista globaaleja ilmiöitä.

Laatu ja brändäys voidaan yhdistää

Suomalaisia kirjoja julkaistaan maailmalla noin 300 vuodessa 40 kielellä. Suomen pieni kielialue on kuitenkin pisara maailman kirjameressä. Siksi erottautuminen on tärkeää. Siihenkin tarvitaan agentin apua ja ammattitaitoa. Kirjojen ja kirjailijoiden ympärille on luotava brändi joka myy.

Elina Ahlbäck
Suomi-kumma kiinnostaa maailmalla.Tiina Jutila / Yle

Brändäys on suomalaisessa kirjallisuudessa vielä uutta. Elina Ahlbäck ei ujostele kaupalliselta kalskahtavan sanan käyttöä. 35 vuoden kokemus kirja-alalta ja kaupallinen koulutus antavat eväitä käsitellä herkkähipiäisempiäkin kirjailijoita.

– Ilman muuta brändäämme jokaista kirjaa ja kirjailijaa. Laatu ja brändäys voidaan yhdistää, ne eivät sulje toisiaan pois.

Nykyään kirjailijat lähtevät innolla mukaan, koska ulkomaisten käännösoikeuksien myynti avaa uusia markkinoita ja mahdollisuuksia.

– Käymme jokaisen kirjailijan kanssa keskustelun ja kerromme mitä ulkomaan myynti ja markkinointi tarkoittavat, mitä se vaatii.

Jo ensimmäinen sopimus voi tarkoittaa, että kustantaja haluaa kirjailijan vaikkapa Ranskaan messuille tai antamaan haastattelun radiossa. Suuri osa kirjailijoista on valmiita tähän ja jopa innoissaan brändin rakennuksesta.

– Kyllä se helpottaa ulkomaisen kustantajan ostopäätöstä, jos hän tietää, että kirjailija on valmis markkinoimaan kirjaansa.

Kaikki eivät kuitenkaan halua tai uskalla astua valokeilaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ovet sulkeutuisivat.

– Jokainen tapaus suunnitellaan erikseen. Tärkeintä on laatu. Jos tarina on kohdallaan, mutta kirjailija haluaa pystytellä taka-alalla, sitten lähdemme siitä liikkeelle.

Ahlbäck pukeutuu pinkkiin

Merkittävä osa käännösoikeuksien kaupoista syntyy tai pannaan alulle maailman kirjamessuilla. Erottautumisen ja brändäyksen merkityksen ymmärtää maailman suurimmilla kirjamessuilla Frankfurtissa. Muutaman päivän aikana liikkeellä on noin 500 kirjallisuusagenttia ja tuhansia ellei miljoonia kirjoja.

Tästä valtavasta massasta on noustava esiin. Siihen voi riittää pienikin jippo. Kuten pinkki huulipuna, pinkki käyntikortti. Väri on yksi Elina Ahlbäckin tavaramerkeistä. Pinkki jakkupuku erottautuu kirjamaailman tummanpuhuvista kuoseista.

– Eräs suuren amerikkalaisen kustantamon edustaja kertoi minulle, että " aina kun näen häivähdyksenkin pinkkiä, ajattelen sinua", nauraa Ahlbäck.

Elina Ahlbäck
Elina Ahlbäck on alan pioneeri Suomessa.TiinaJutila / Yle

Pirteys ei kuitenkaan rajoitu pelkkään väriin, sillä Ahlbäckistä uhkuu intohimo kirjallisuusagentin työtä kohtaan. Hän elää työlleen.

– Jos agentilla ei ole intohimoa kirjoja kohtaan, eivät ne kirjat kosketa sitten muitakaan. Kieltämättä, kun olen viikon ravannut pitkin Manhattania kustantamoissa, silloin on tullut ajatus, että passion kills me, intohimo tappaa minut, nauraa Ahlbäck.

Kahdeksaan vuoteen Ahlbäck ei ole kunnolla ehtinyt lomailla. Kirjallisuusagentin on oltava aina tavoitettavissa, koska soitto maailman suurimmalta kustantajalta voi tulla juuri silloin, kun on matkalla mökkisaareen.

– Silloin on toimittava. Ei voi sanoa, että sori, olen juuri lomailemassa.

Työn sitovuus voi olla syy, miksi Suomessa on niin vähän kirjallisuusagentteja. Elina Ahlbäck Literary Agencyn lisäksi on toinen agentuuritoimisto ja lisäksi suurilla kustantamoilla on omat osastonsa käännösoikeuksien myyntiä varten. Toisinaan kirjailijat ja kustantamot kääntyvät ruotsalaisten ammattilaisten puoleen. Myös Ahlbäck haki sieltä mallia, kun ryhtyi yli kahdeksan vuotta sitten perustamaan omaa toimistoaan, joka oli Suomen ensimmäinen.

Ruotsissa oli jo tuolloin parikymmentä agentuuria, joista monet olivat toimineet yli 30 vuotta. Ei siis ihme, että ruotsalaisia dekkareita myydään maailmalla huikeita määriä.

Ala on kuitenkin kehittynyt myös Suomessa nopeasti, vaikka toimijoita on edelleen vähän. Kirjaviennin markkina-arvo on kolminkertaistunut viime vuosina, ja myös englanninkielisen kirjamarkkinan valloitus on lähtenyt käyntiin. Siksi Ahlbäck perusti muutama vuosi sitten haaratoimiston New Yorkiin. Vuoden sisällä toimisto on perustettu myös Los Angelesiin ja Lontooseen. Jokaisessa on yksi agentti ja he yhdessä tekevät työtä suomalaisen kirjallisuuden hyväksi.

– Viiden hengen tiimissämme on erilaisia ihmisiä, joilla on erilaiset taustat ja mieltymykset. Se on rikkaus, kun seuraamme tuntosarvet pystyssä kirjamaailman trendejä.

Messuilla ostaja täytyy vakuuttaa 12 minuutin aikana

Työn kansainvälisyyden huomaa Ahlbäckin puheesta. Väliin solahtelee englanninkielisiä sanoja ja kirjoista puhutaan pelkästään käännösnimillä. Se ei ole mikään ihme, kun selviää millaisesta myyntimyllytyksestä Ahlbäck on juuri palannut. Kirjamessuilla kirjoja kaupataan aamusta iltaan. Asiakas vaihtuu puolen tunnin välein. Ahlbäck kuvailee hullunmyllyä pörssisaliksi.

– Siinä on oikeastaan 12 minuuttia tehokasta myyntiaikaa. Siinä ajassa on vakuutettava kustantaja, miksi tämä teos kannattaa ostaa juuri nyt, eikä viikon päästä.

Koska tahti on hurja, on taustatyöt tehtävä huolellisesti etukäteen. Agentin on tiedettävä tai aavistettava, millaista kirjaa juuri kyseinen asiakas etsii. Kustantajat tulevat ympäri maailmaa, joten taustoituksen lisäksi on huomioitava kulttuurierot. Japanilaiselle ja amerikkalaiselle kustantajalle on muovailtava erilaiset myyntitavat.

Ahlbäck nauttii tästä kaikesta. Hänestä on ihana tavata erilaisia ihmisiä ja tehdä bisnestä kirjoilla. Vaikka suurimmilla messuilla on puoli tuhatta kilpailevaa agenttia, on tunnelma kuitenkin kannustava.

– Messuilla on aina hyvä henki. Kun jossain poksautellaan kuohuvaa hyvien kauppojen kunniaksi, se vain nostaa muidenkin myyntivirettä, vakuuttaa Ahlbäck.

Vaikka messut ovat kirjamyynnin maraton, Ahlbäck nauttii eniten kustantamovierailuista. Monen vuosikymmenen työ kirja-alalla näkyy siinä, että Ahlbäckille avautuvat ovet New Yorkin merkittävimpiin kustantamoihin. Ilman suhteita Manhattanilla ei pääse eteistä pidemmälle.

– Kustantamokäynneillä tapaa heti oikeat ihmiset. Se on meille etulyöntiasema, kun pääsemme neuvottelemaan heti päätösten tekijöiden kanssa.

Elina Ahlbäck
Ahlbäck on työskennellyt kirja-alalla yli 30 vuotta.Tiina Jutila / Yle

Ahlbäck on toimen nainen. Hän ei epäröi ottaa puhelinta käteen ja sopia tapaamisia. Juuri rohkeus sai Ahlbäckin tarttumaan myös sellaiseen, mikä oli hänelle täysin vierasta.

Nyt hän on täysillä mukana myös Hollywoodin elokuvabisneksessä viemässä suomalaisia kirjoja valkokankaalle.

– Los Angelesin elokuvamaailma on täysin erilainen kuin New Yorkin kirjabisnes. Manhattanilla ollaan äärimmäisen tehokkaita, kun taas Los Angelesissa tapaamiset kestävät, mutta itse asiaa puhutaan vain se kymmenen minuuttia. Muu aika on small talkia. Siinä on opettelemista tällaiselle määrätietoiselle tyypille, täytyy olla more relaxed, naurahtaa Ahlbäck.

Pari vuotta sitten Ahlbäck löysi Hollywoodista oikeat ihmiset, ja nyt kehitteillä on peräti kolme elokuvaa. Ensimmäisenä lentoon lähti Salla Simukan nuortenkirjasarja Lumikki. Se on jo käsikirjoitusvaiheessa, ja jos kaikki menee hyvin, elokuva nähdään valkokankaalla vuonna 2019.

Salla Simukan ja Ahlbäckin historiallinen läpilyönti ei kuitenkaan ollut sattumaa. Valkokankaiden valloitusta edelsi huolellinen tutkimus- ja kehittelytyö, jossa muun muassa Tekes on mukana. Kehittely jatkuu edelleen ja rahoituksen avulla tutkitaan kirjan tuotteistamista elokuvaksi tai tv-tuotannoksi. Satsaus on kannattanut, sillä Simukan Lumikki-kirjojen lisäksi tekeillä on englanninkieliset elokuvat kahdesta muustakin suomalaiskirjasta: Tuutikki Tolosen Mörkövahdista ja Maria Turtschaninoffin Maresista.

– Hankkeet etenevät vauhdilla. Kaikki lähti hyvin käyntiin, koska onnistuin löytämään heti oikeat ihmiset. Hollywoodissa voi helposti harhautua viemään projektiaan täysin metsään. Onhan se maailman kilpailluin ala.

Elina Ahlbäck
Helsingin toimisto sijaitsee ydinkeskustassa.Tiina Jutila / Yle

Kello 18 aukeaa skype-yhteys Amerikkaan

Helsingin toimistossa Unioninkadulla Ahlbäck jakaa pienen huoneen kollegansa kanssa. Lisäksi toimistossa on töissä assistentti. Huone on täynnä suomalaista kirjallisuutta kymmenillä eri kielillä.

Pöydällä on Emmi Itärannan teos, joka on näköjään saanut aivan erilaisen kannen Ranskassa. Salla Simukan nimi näyttää hauskalta venäjäksi ja Minna Lindgrenin kirjojen saksannoksissa on hoksattu käyttää vanhaa koukeroista fonttia.

– Nämä ovat minun "babyjani" esittelee Ahlbäck ylpeänä.

Toimiston seinällä tikittää kolme kelloa. Yksi käy New Yorkin aikaa, toinen Suomen aikaa ja kolmas Pekingin aikaa. Ahlbäck tekee ympäripyöreitä päiviä etenkin nyt, kun Hollywood-yhteyksiä täytyy hoitaa päivittäin. Ahlbäck naureskelee tekevänsä vuorotyötä, sillä hänen iltavuoronsa alkaa kello 18. Silloin aukeaa skype-yhteys Amerikan itä- ja länsirannikolle.

– Kyllä kotona aina välillä ihmetellään tätä minun työntekoa, myöntää Ahlbäck.

Onneksi neljästä pojasta enää yksi asuu kotona, joten äitiä ei tarvita enää joka käänteessä. Agentuurin perustaminen on osittain nyt 19-vuotiaan kuopuksen ansiota, sillä päätös firman perustamisesta syntyi Brooklynin sillan kupeessa. Poika skeittaili sillan luona ja Ahlbäck odotteli ja ihaili poikansa temppuja. Siltaa katsellessaan hän sai vision, että nyt on aika perustaa yritys, joka on kuin silta suomalaiselle kirjallisuudelle eri mannerten välillä. Päätös kannatti.

– Tunnen olevani kirjojen parissa kotonani. Työni on olla ikään kuin kirjallisuuden suurlähettiläs.