Sosiaaliset robotit tulevat lähivuosina osaksi arkea – "Karvahattu" kävi Helsingissä vastaamassa kysymyksiin ja esittelemässä ilmeitään

Sosiaalisille roboteille povataan isoja markkinoita erityisesti asiakaspalvelutehtävissä ja hoivatyössä.

robotit
robotin pää
Furhatille voidaan heijastaa ihmismäiset, ilmeikkäät kasvot.Katriina Laine / Yle

Siinä se on, Furhat eli suomeksi Karvahattu, yksi tämän hetken kehittyneimmistä sosiaalisista roboteista. Käydään siis jutulle. Hiukan syntetisaattorimainen mutta pehmeä koneääni avaa keskustelun.

– Terve! Kuka sinä olet? Minä olen Karvahattu, sosiaalinen robotti.

Vai sosiaalinen robotti. Eli mitä sinä teet?

– Työni on puhua ihmisille. Voin toimia vaikkapa opettajana tai oppaana. Mutta minulla ei ole käsiä eikä jalkoja, joten en voi tiskata tai leikata nurmikkoa.

Ruotsissa kehitetty Furhat on kevyt päänmuotoinen robotti, jonka kasvopuolelle heijastetaan ihmisenkaltaiset kasvot. Se ei siis ole tehty ihonkaltaisesta materiaalista, kuten vaikkapa maailmalla myös yleistyvät seksirobotit.

robotin pää
Furhatia esiteltiin keskiviikkona Internet of Things -teknologiatapahtumassa Helsingissä.Katriina Laine / Yle

Furhatissa on erikoista se, että se tunnistaa puheen, pystyy vastaamaan järjellisesti rajattuihin aiheisiin ja reagoi keskustelukumppanin reaktioihin myös ilmeillään. Furhatin tekoälyä kehitetään, jotta se pystyy kartuttamaan tietovarastoaan sosiaalisissa tilanteissa – eli oppii keskustelemaan paremmin.

Furhat kävi keskiviikkona näytillä Helsingissä Internet of Things 2017 -teknologiatapahtumassa.

Furhat on kehityksen kärkeä

Robotiikkaan perehtynyt tietokirjailija Cristina Andersson arvioi, että Furhat on kehittyneimpiä sosiaalisia robotteja. Anderssonin mukaan esimerkiksi ilmeikkyys ja vuorovaikutus madaltavat kynnystä hyväksyä robotit osaksi arkea.

Robottiteknologiaa hyödynnetään jo laajasti esimerkiksi ohjelmistorobotiikassa. Yksi tutuimmista sovelluksista on tiedonhakurobotti Google. Myös maailman pörsseissä kaupankäyntiä hoitavat pitkälti ohjelmistorobotit. Uusissa autoissa robotit vahtivat ajajan vireystilaa ja puuttuvat poikkeamiin. Ja toki robotit kokoavat ja lajittelevat ihmisen apuna tehtailla.

Mutta jotta robotit voisivat yleistyä myös sosiaalisesti mutkikkaissa palvelutehtävissä, niiden täytyy oppia tunnistamaan ihmisten tunteita ja mukauttamaan toimintaansa niiden perusteella.

– Itse näen, että suurin mahdollisuus ja markkina tulee olemaan roboteissa, jotka palvelevat kotona erityisesti vanhenevaa väestöä. Ihmisapu ei ehkä riitä siihen, että ihmistä hoidetaan 24 tuntia vuorokaudessa. Näiden [palvelurobottien] avulla saadaan merkittävää apua, Andersson arvioi.

Laajaan käyttöön vuoteen 2025 mennessä

Ihmistyötä ei ole tarkoitus korvata kokonaan. Anderssonin mukaan esimerkiksi sairaanhoitajan työajasta kohtuuton osa kuluu tietojärjestelmien ja logistiikan kanssa. Tietojen syöttäminen järjestelmään ja likapyykkien siirtely tulisi antaa robottien hoidettavaksi.

– Robotit eivät korvaa hoitajaa, mutta vapauttavat hoitajat hoivatyöhön.

Anderssonin mukaan sosiaalisten robottien odotetaan yleistyvän laajaan käyttöön vuoteen 2025 mennessä Kehitys on jo kovassa vauhdissa esimerkiksi matkailualalla. Japanissa on Anderssonin mukaan avattu jo täysin roboteilla toimivia hotelleja.

Kehitysnäkymät ovat huimat. Kansainvälinen robotiikkayhdistys on ennakoinut, että vuosien 2015–2018 välillä palvelurobottien määrä kasvaa 200 000 kappaleesta 33 miljoonaan kappaleeseen. Kasvua kertyisi siis 16 400 prosenttia.

Konsulttiyhtiö IDC ennustaa (siirryt toiseen palveluun), että investoinnit robotiikkaan nousevat liki 190 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä.

Ensin asiakaspalveluun ja infopisteisiin

Furhat-pää kiertää jatkuvasti ympäri maailmaa. Isoista yrityksistä muun muassa Honda, KPMG ja Intel ovat jo tehneet sillä testausta. Mutta myös kilpailu on kovaa. Kymmenet yritykset Amazonista pieniin start-upeihin kehittävät omia sosiaalisia robottejaan.

Mies ja robotin pää, jonas beskow
Jonas Beskow on Furhat Roboticsin perustajaosakas ja puheentunnistuksen professori.Katriina Laine / Yle

Furhat Roboticsin perustajaosakas ja Ruotsin Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun professori Jonas Beskow uskoo, että sosiaaliset robotit lyövät läpi.

– Sosiaalinen robotti sopii monenlaisiin palvelutehtäviin. Kun robotti puhuu, kiinnitämme siihen enemmän huomiota, ja kun annamme sille kasvot, suhteesta tulee aivan toinen, hän sanoo.

Ensimmäiseksi Furhat ja kumppanit joutuvat tai pääsevät asiakaspalvelutehtäviin. Jos ennusteet pitävät paikkansa, niitä alkaa lähivuosina ilmestyä yrityksiin tai julkisille paikoille väsymättömiksi asiakaspalvelijoiksi kertomaan, missä ovat vessat tai lasten leikkinurkkaus.