1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. perinnöllisyystiede

DNA:n avulla voidaan kohta tunnistaa jopa kasvoja – suomalainen huippututkija ratkoo rikosmysteerejä

DNA-tutkija Jari Louhelainen nousi pari vuotta sitten maailmanmaineeseen selvittelemällä Viiltäjä-Jackin arvoitusta.

Vieraana dna-tutkija Jari Louhelainen Liverpoolin John Mooresin yliopistosta.
Tutkija Jari Louhelainen Liverpoolin John Mooresin yliopistosta kertoi Ylen aamu-tv:ssä, miten DNA-tutkimusta voidaan nykyisin käyttää rikostutkimuksessa.

DNA-tutkimus on nykyään yleinen keino rikosten tutkinnassa, ja niiden ratkomisessa. Menetelmän käyttö alkoi yleistyä 90-luvulla ja 2000-luvulla se on ottanut suuria harppauksia eteenpäin.

Yksi viime aikoina maailmanmaineeseen nousseista DNA-tutkijoista on suomalainen Jari Louhelainen. Pari vuotta sitten Louhelainen kohahdutti maailmaa, kun hänen uutisoitiin saaneen todennäköisesti selville legendaarisen Viiltäjä-Jackin henkilöllisyyden.

John Mooresin yliopistossa Liverpoolissa työskentelevän Louhelaisen tutkimusten perusteella Lontoossa kauhua 1800-luvun lopulla herättänyt murhaaja oli todennäköisesti Aaron Kosminski -niminen henkilö. Hän työskenteli parturina ja hänen kerrottiin sairastaneen skitsofreniaa sekä vihanneen naisia.

Mutta DNA:n avulla voidaan nykyään selvittää paljon muutakin kuin pelkkä ihmisen henkilöllisyys.

– Henkilötunnistuksen lisäksi voidaan tehdä profiileja. Voidaan selvittää silmien väri, hiusten väri, ihon väri ja myös henkilön etninen alkuperä, kertoo alan huippuosaaja Jari Louhelainen Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

DNA kertoo ainakin nenästä

Uusin trendi DNA-tutkimuksessa on jopa scifiltä kalskahtava kasvojen mallintaminen kolmiulotteiseksi pelkän DNA-näytteen avulla.

– Tämä mallinnus on aika alkutekijöissään, mutta nenä näyttää olevan sellainen, joka on helpoin mallintaa. Pystytään näkemään, että onko henkilöllä pystynenä vai loivempi nenä, kertoo tohtori Jari Louhelainen.

Ihmisen ulkonäköön vaikuttaa kuitenkin pelkään geeniperimän lisäksi moni muu seikka, kuten elämäntavat ja ympäristön vaikutus. Ulkonäköään voi myös muuttaa helposti vaikkapa hiuksia värjäämällä tai piilolinsseillä.

DNA-tutkija korostaakin, että rikosten selvittelyssä hänen keinoillaan voidaan saada selville ainoastaan henkilön biologinen tausta.

– Tuntumani on, että nuoriin henkilöihin tämä menetelmä pätee paremmin. Ajan kanssa saattaa tulla näitä muutoksia, jolloin mennään kauemmaksi alkutilanteesta. Mutta kallon perusosat, kuten nenä ei juuri muutu vuosien varrella, korkeintaan se voi leventyä.

Louhelainen selvittelee työssään tällä hetkellä myös veden roolia rikostutkimuksissa. Esimerkiksi henkirikos voi olla lavastettu itsemurhaksi siirtämällä uhri vesistöön, vaikka todellisuudessa hänet olisi hukutettu ammeeseen.

– Veden profiloinnilla voidaan selvittää se paikka, missä henkilö on oikeasti hukkunut, Jari Louhelainen valaisee.