Varhainen serkku myllersi kuvan dinosaurusten sukunäöstä – dinon niska mutta krokotiilin nilkat

Uusi löytö on "puuttuva lenkki". Se osoittaa, että dinosauruksiin ja niistä lintuihin johtanut kehitys alkoi paljon hitaammin kuin on oletettu.

paleontologia
Vihreä liskomainen otus karjahtelee. Edessä on pieni karvainen saaliseläin.
Taiteilijan näkemys Teleocrater rhadinuksesta, joka on saanut saaliiksi kynodontin poikasen. Kynodontit olivat nisäkkäiden varhaisia esivanhempia. Argentiinan luonnonhistoriallinen museo

Dinosaurusten suvun varhainen vesa on osoittautunut aivan toisenlaiseksi kuin paleontologit ovat olettaneet. Otus ei kävellyt takajaloillaan, ja muutoinkin se oli kaukana dinosaurusten ulkonäöstä.

Ensimmäisiä Teleocrater rhadinusin fossiileja löydettiin jo 1930-luvulla, ja ne tunnistettiin omaksi lajikseen parikymmentä vuotta myöhemmin. Todellinen merkitys selvisi kuitenkin vasta nyt, kun Tansaniassa tehtiin äskettäin uusia löytöjä. Niillä on ikää runsaat 240 miljoonaa vuotta.

2–3 metrin mittainen, 9–30-kiloinen, pitkäkaulainen ja -häntäinen Teleocrater rhadinus muistutti pikemminkin liskoa kuin dinosaurusta. Tämän päivän otuksista eniten yhteistä näköä on jättiläsvaraanin kanssa, tutkijat vertaavat.

– Teleocrater oli yllättävän krokotiilimainen, minkä takia joudumme arvioimaan aivan uusiksi sen, miten ajattelimme dinosaurusten kehittyneen, sanoo yhdysvaltalaisen Fieldsin luonnonhistoriallisen museon (siirryt toiseen palveluun) kuraattori Ken Angielczyk. Hän oli yksi kansainvälisen tutkimuksen tekijöistä.

Nilkkanivel ei sovi vanhaan kuvaan

Valtiasliskojen eli arkosaurien suku jakautui 250 miljoonaa vuotta sitten kahtia. Osasta tuli dinosauruksia ja lentoliskoja sekä sittemmin lintuja. Toiset puolestaan kehittyivät krokotiilieläimiksi.

Teleocrater rhadinus on ensimmäisen ryhmän varhaisin tunnettu jäsen. Se ei ollut dinosaurusten esivanhempi, vaan serkku. Sukunsa jäseneksi sen todistaa kiistatta muun muassa leukalihaksen kiinnittyminen kallon taakse, mutta krokotiilieläintenkin kanssa on yhä paljon yhteistä.

Selvin yhteinen piirre pikkuserkkujen kanssa on nilkkanivel, joka kääntyy ylös-alas-liikkeen lisäksi myös sivuille. Siihen dinosaurusten nilkat eivät pystyneet, eikä se onnistu linnuiltakaan.

Pakko myöntää puuttuvaksi lenkiksi

– Luulimme, että monet dinosauruksiin ja lintuihin johtaneen joukon leimalliset ominaisuudet kehittyivät hyvin nopeasti eron jälkeen, koska ensimmäisten joukossa olleet lajit olivat kyllä pieniä mutta jo hyvin dinosaurusmaisia, Angielczyk kertoo.

Siksi Teleocraterin valtiasliskoilta perimä krokotiilimaisuus tulikin suurena yllätyksenä ja pakottaa venyttämään dinosaurusten kehittymisen aikajanaa.

– Tutkijat eivät yleensä pidä termistä "puuttuva lenkki", mutta sellainen Teleocrater tavallaan on – puuttuva lenkki dinosaurusten ja krokotiilien yhteisen esivanhemman välillä, Angielczyk sanoo.

Piirroskuva pitkäkaulaisesta ja häntäisestä eläimestä.
Tällaiseksi tutkijat arvelevat dinosaurusten serkun, joka eli kymmenen miljoonaa vuotta ennen ensimmäisiä varsinaisia dinosauruksia. Argentiinan luonnonhistoriallinen museo

Tutkimusta johtanut Sterling Nesbitt Virginian polyteknisestä instituutista on samaa mieltä Angielczykin ja muun tutkijaryhmän kanssa.

– Teleocrater mullistaa käsityksemme dinosaurusten varhaisista sukulaisista, hän summaa tutkimustulokset, jotka on julkaistu Nature (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä.

Tutkimukseen osallistunut Uppsalan yliopiston paleontologi Grzegorz Niedwiedzki puolestaan sanoo nyt olevan selvää, että vuosimiljoonien aikana ehti olla monia dinosaurusten sukulaisia suuressa osassa maailmaa.

Lajit, joita on tähän asti käytetty dinosaurusten kehittymisen mallina antavat kehityksestä liian suppean kuvan, Niedwiedzki sanoo Uppsala Nya Tidning (siirryt toiseen palveluun) -lehdelle.