Mykkänen Minskissä: Suomi esikuva sekä Valko-Venäjän oppositiolle että hallinnolle

Valko-Venäjän ihmisoikeustilanne on heikentynyt viime aikojen protestiaallon myötä, mutta toisaalta oppositio kertoo hallituksen neuvotteluhalujen lisääntyneen.

Valko-Venäjä
Kai Mykkänen
Kai MykkänenJarno Kuusinen / AOP

Minskissä vieraillut kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen on keskustellut sekä Valko-Venäjän opposition että hallituksen kanssa maan heikentyneestä ihmisoikeustilanteesta.

Muun muassa tiedotusvälineiden tilanne on Valko-Venäjällä huonompi kuin pitkään aikaan. Ihmiset alkavat pelätä mielipiteen ilmaisemista, Mykkänen kertoo.

Median edustajia on pidätettynä enemmän kuin kertaakaan vuoden 2011 jälkeen. Pidätetyt toimittajat ovat pääsääntöisesti raportoineet viime aikojen laajoista mielenosoituksista, ja he edustavat riippumattomia, etupäässä internetissä toimivia tiedotusvälineitä.

Virallinen syy pidätyksiin on, ettei toimittajilla ja tiedotusvälineillä ole luvat kunnossa. Median edustajat kuitenkin kertovat, että lupia ei myönnetä, jos ei toimi tietyllä tavalla hallitusta kohtaan, kertoo Mykkänen.

"Kyse ilmeisesti varoituksesta"

Pääosin toimittajille on langetettu sakkorangaistus. Mykkänen pitää kuitenkin pitkiä pidätysaikoja huolestuttavana.

– Kyse on ilmeisestikin halusta varoittaa mediaa siitä, mikä on oikein ja mikä ei, hän arvioi.

Valko-Venäjän tämäntalviset mielenosoitukset ovat olleet poikkeuksellisen laajoja. Ne saivat alkunsa työttömille määrätystä maksusta.

Maksu on sittemmin jäädytetty, mikä ainakin toistaiseksi rauhoitti mieltään osoittaneita.

– Oleellinen kysymys on, onnistuuko hallitus kääntämään ostovoiman tippumisen toiseen suuntaan. Pari viime vuotta ihmiset ovat köyhtyneet pitkälti Venäjän tilanteeseen liittyen, Mykkänen toteaa.

Tilanne ei mustavalkoinen

Mielenosoittaja ja mellakkavarusteisiin pukeutunut poliisijoukko.
Poliisi pidätti mielenosoittajan Minskissä maaliskuun lopulla.Tatyana Zenkovich / EPA

Pidätettynä on ollut kymmeniä toimittajia, mutta kaikkiaan tämänvuotisen protestiaallon aikana on pidätetty noin tuhat ihmistä.

Mykkänen kertoo, ettei tilanne opposition edustajien mukaan ole heikennyksistä huolimatta mustavalkoinen.

Myönteinen yllätys hänelle oli, että opposition kansanedustajat kokivat voivansa toimia ja keskustella suhteellisen avoimesti. Lisäksi hallitus on aiempaa laajemmin pyrkinyt keskustelemaan kriittistenkin liikkeiden kanssa siitä, miten asioita voidaan ratkoa.

Mykkänen uskoo, että hallinto haluaa ajoissa huomata, mikä ihmisiä eniten huolettaa, jottei laajoille protesteille tule sytykkeitä.

Hänen mukaansa suurin osa valkovenäläisistä ilmeisesti suhtautuu edelleen politiikaan ikään kuin ulkopuolisena asiana, johon ei ole syytä aktiivisesti osallistua eikä ottaa kantaa. Tämän myöntävät opposition edustajatkin.

– Täällä ei ole tavallaan missään vaiheessa ollut sellaista vapaan demokratian vaihetta, joka olisi totuttanut ihmiset tämäntyyppiseen.

90 prosenttia kansasta ei kuitenkaan luota oikeusistuimen riippumattomuuteen.

– Se kertoo omaa kieltään siitä, mitä yhteiskunnassa ajatellaan.

"Ukraina ennemminkin varoittava esimerkki"

Mykkänen ei usko, että Valko-Venäjällä olisi pikaisesti tapahtumassa mitään Ukrainan vallankumouksen kaltaista.

Hänen mukaansa sekä opposition että hallituksen puolella oltiin aika yksimielisiä siitä, että suurin osa valkovenäläisistä kokee Ukrainan esimerkin ennemminkin varoittavana kuin houkuttelevana.

– Opposition edustajatkin lähtevät siitä, etteivät hae mitään äkkinäistä kumousta, vaan vähittäistä muutosta.

Oppositio muun muassa toivoo, ettei länsi eristä Valko-Venäjää vastauksena otteiden kovenemiseenkaan.

"EU ei paina villaisella"

Mykkänen puhui ihmisoikeustilanteesta myös tapaamisissa varapääministeri Vasili Matjuševskin ja varaulkoministeri Oleg Kravtšenkon kanssa. Hän kertoo halunneensa tehdä selväksi, ettei ihmisoikeusloukkauksia paineta villaisella, vaan ne vaikuttavat EU:n ja Valko-Venäjän yhteistyöhön.

Valko-Venäjän edustajat väittivät lähtevänsä siitä, että ihmisoikeuksia ja demokratiaa kohden pitää mennä, mutta perustelivat tilannetta vaikealla yhteiskunnalisella asetelmalla. Heidän mukaansa lähtötilanne on niin toisenlainen, ettei voida heti hypätä tähän järjestelmään.

– He pitävät 25:tä vuotta niin lyhyenä aikana, ettei pitäisi sen perusteella mitata, Mykkänen toteaa.

"Toivottavasti vain ensireaktio protesteihin"

EU kumosi noin vuosi sitten Valko-Venäjän vastaiset pakotteet, kun maassa oli otettu tiettyjä edistysaskeleita. Nyttemmin Valko-Venäjälle on valmisteltu rahoituspaketteja, jotka ovat Mykkäsen mukaan pelissä, kun maan edistymistä arvioidaan.

– Täytyy toivoa, että tämä tilanteen huononeminen olisi vain ensireaktio protesteihin, hän sanoo.

Mykkänen toivoo, että Valko-Venäjä pyrkii etenemään hyvien länsisuhteiden tiellä ja sitä kautta olisi edellytykset rahoittaa maan talouden monipuolistamista. Se on viime kädessä tie keskiluokkaisempaan yhteiskuntaan, joka osaa vaatia ja pystyy vaatimaan ihmisoikeuksia, hän uskoo.

Mykkänen kertoo, että oppositiota ja presidentti Aleksander Lukašenkan hallintoa yhdistää näkemys Suomesta.

– Suomea pidetään selvästi esimerkkinä siitä, mihin suuntaan he toivoisivat kehittyvänsä niin yhteiskuntana kuin ulkopoliittisen aseman osalta. Pystyä olemaan vapaa ja suuren naapurin vieressä.