Analyysi: Syrjäytyminen on uhkista vaarallisin

Onko huoli huono-osaisuuden kasvusta merkki siitä, että suomalaiset ymmärtävät syrjäytymisen olevan yksi väkivallan tekijä, pohtii turvallisuuspolitiikan erikoistoimittaja Riikka Uosukainen.

syrjäytyminen
Ihmisiä kadulla.
Derrick Frilund / Yle

Ylen Taloustutkimuksella teettämä kysely uhkakuvista nostaa pintaan Tukholman terrori-iskun suomalaisiin jättämän pelon. Vaikka kansalaisten pelko on kaikkea muuta kuin toivottavaa, sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg löytää siitä hyvääkin. Suomalaiset ymmärtävät, ettemme elä lintukodossa. Jos suostumme näkemään ympäristömme sellaisena kuin se on, voimme reagoida oikein sitten, kun siihen on tarvetta.

Pelkoa on saattanut aiheuttaa myös se, että poliisit partioivat pääsiäisenä ensimmäistä kertaa konepistoolit esillä lentoasemalla. Helsinki-Vantaan lentoasemalla käynyt apulaispoliisipäällikkö Ari Karvonen kertoi, että rutinoituneet lentomatkustajat näyttävät tottuneen poliisin aseisiin eurooppalaisilla lentoasemilla ja pitävät niitä normaalina asiana. Ei ole eurooppalaista lintukotoa.

Kysely kertoo senkin, että ennen Tukholman iskua suomalaiset kokivat henkilökohtaisesti suurimmaksi uhkaksi huono-osaisuuden. Sen voi tulkita niin, että oma kukkaro on lähellä ja huoli taloudellisesta pärjäämisestä huolestuttaa suomalaisia.

Huoli huono-osaisuuden kasvusta voi kertoa meistä muutakin. Se ei välttämättä ole vain omaan napaan tuijottamista vaan huolenpitoa siitä, että kaveria ei jätetä. Ja ymmärrystä siitä, että syrjäytyminen ja huono-osaisuus on myös yksi väkivallan tekijä.

Kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo niputtaneensa kyselyssä henkilökohtaiseksi ykkösuhaksi kolme asiaa, satunnaisen väkivallan, ääriliikkeet ja terrorismin, koska niillä on yhteys toisiinsa. Suomessa on jo nyt monisukupolvista syrjäytymistä, joka on johtanut väkivaltaisiin tekoihin.

Kansainvälisessä terrorismissa kuten Isisin iskuissa on tekijöitä pystytty etäohjaamaan netin avulla. Nerg näkee tässä globaalissa yhdistelmässä tulevan uhan, joka voi hyvin monen asian yhteisvaikutuksena aiheuttaa väkivaltaa ja radikalisoitumista.

Julkinen keskustelu on nyt keskittynyt tiedustelulainsäädäntöön. Sen läpimenolle on ehkä suotuisimmat mahdolliset olosuhteet nyt, kun Suomi elää mahdollisen terrori-iskun pelossa. Kansanedustajat eivät halua ottaa kontolleen tekemättä jättämistä.

Samaan aikaan vähemmällä huomiolla professori Juho Saaren vetämä syrjäytymisryhmä miettii miten ottaa koppi koulupudokkaista, syrjäytyneistä nuorista ja maahanmuuttajista. Siis juuri heistä, jotka Nerg pelkää näkevänsä monen asian ketjussa kulkemassa kohti väkivaltaa.

Saarella on käsissään vaikeampi tehtävä kuin tiedustelulakien muuttajilla. Syrjäytyminen pitää ratkaista menoja lisäämättä.