Läpivalaisu paljasti: Viikinkimiekoista ei ollut aseiksi

Kolme moderneilla menetelmillä tutkittua miekkaa osoittautuivat pikemminkin näyttö- kuin käyttötavaraksi.

arkeologia
Kuvitteelliseen viikinkiasuun pukeutunut nainen ryntää miekkaa heiluttaen veneestä rantaan.
Tällaiseksi viikinkien hyökkäys kuviteltiin Pontevedrassa Espanjassa joitakin vuosia sitten. Hyökkäyksiä muistetaan festivaalilla aina elokuun ensimmäisenä sunnuntaina.Salvador Sas / EPA

Nykyajan tutkintamenetelmä on paljastanut viikingeistä seikan, joka ei sovi heidän hurjaan hyökkääjämaineeseensa. Kolmen viikinkimiekan yksityiskohtainen läpivalaisu osoitti ne liian heikoiksi, jotta niillä olisi juuri voinut tehdä veritöitä.

Viikingit, joiden aika kesti noin vuodesta 750 vuoteen 1050, olivat aseistautuneet pääasiassa kirveillä ja keihäillä. Miekat olivat kalliita, joten niitä oli yleensä vain eliitillä.

Jo aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että monet viikinkimiekat kelpasivat lähinnä vallan ja aseman symboliksi, eivät varsinaisiksi aseiksi. Tanskan teknillisessä yliopistossa tehty kolmen miekan tarkka tutkimus vahvistaa tätä käsitystä.

Neutroniläpivalaisu näkee tarkasti

Viikinkimiekkoja on löydetty runsaat kaksi tuhatta. Kolmea päästiin nyt tutkimaan ensi kertaa neutroniläpivalaisulla. Tanskan kansallismuseon kokoelmiin kuuluvat miekat ovat peräisin keskiseltä Juutinmaalta, 800–900-luvuilta.

Neutroniläpivalaisu on röntgenkuvauksen tapainen menetelmä, mutta se kykenee läpäisemään atomeja ympäröivät elektronipilvet ja antaa siksi erittäin yksityiskohtaisen kuvan.

Sen ansiosta pystyttiin erittelemään, mitä miekkojen metalliseos sisältää, kertoo tutkimuksen johtaja, materiaalitutkija Anna Fedrigo.

Tekotapa altisti miekat ruosteelle.

Kaikki kolme miekkaa oli tehty hitsaamalla yhteen rauta- ja teräskaistaleita. Tulosta oli taivuteltu, kierretty ja taottu, jotta pinta sai koristeellisen kuvioinnin. Vahvaa asetta siten ei kuitenkaan syntynyt.

– Koska teräs on kovempaa kuin rauta, taisteluaseessa pitäisi olla teräsreunat ja rautasydän, joka kestää iskut. Tutkimissamme miekoissa nämä edellytykset eivät täyttyneet, Fedrigo sanoo LiveScience (siirryt toiseen palveluun)-tiedesivustolle.

Lisäksi paljastui, että metallisuikaleet oli pakotettu yhteen korkeassa lämpötilassa, minkä takia niiden pinnalle muodostui helposti oksideja, jotka heikensivät niitä ja saivat ne jopa ruostumaan.

Tutkimus on julkaistu Archaeological Science: Reports (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.