Teollisuusmies toteutti taideunelmansa eläkepäivillään: "Kuin olisin nuori"

Autotallissa alkoi raumalaisen teollisuusvaikuttajan Muisto Laineen ura. Sama tila on hänen eläkepäivinään muuttunut hämmentävän taideharrastuksen kotikoloksi.

nykykansantaide
Muisto Laine on tehnyt kesämökilleen tiekyltin
Muisto Laine on tehnyt kesämökilleen tiekyltinJoona Haarala / Yle

Monella miehellä on kodissaan yksi paikka, joka on vain hänen valtakuntaansa: se on autotalli. Siellä saa askarrella ja unelmoida. Siellä saa "tehä ite".

On mahdotonta edes arvata, kuinka moni suomalainen yritys, idea tai keksintö on syntynyt autotallissa.

Raumalainen teollisuusvaikuttaja Muisto Laine on yksi niistä, jotka ovat rikastuneet autotallin oivallusten avulla. Laine aloitti autotallissaan traktoribisneksen 1960-luvulla. Sieltä kasvoi iso yritysrypäs, mutta autotallin henki näytti voimansa vielä puoli vuosisataa myöhemmin.

Kun Laine jäi eläkkeelle seitsemän vuotta sitten, autotallissa alkoi monien mielestä hämmentävä taideharrastus. Mies päätti hankkia vielä kerran hitsauskoneen ja metallikoneen.

– Yrittäjänä on usein hyvin pitkiä päiviä. Yrityksen asioita tulee hunteerattua, vaikka olisi vapaalla. Silloin ei jää oikein muulle aikaa. Nyt eläkkeellä voi tehdä tällaistakin.

Vaikeasti määriteltävää taidetta

Autotallissa syntyy nykyään joidenkin mielestä jopa lapsenomaisia teoksia. Ne koristavat Muisto Laineen kotipihaa sekä kolmea kesämökkiä.

– Jos nämä ovat lapsenomaisia, se on kiva. Kuin olisin nuori. Omat lapset eivät ole ainakaan moittineet.

Muisto Laineen itsensä mielestä värikkäät valopylväät ja muut taide-esineet ovat lähinnä pellinpaloja. Niissä on kuitenkin oma viehättävyytensä.

– Jos joku näitä taiteeksi sanoo, olen tavattoman iloinen, Muisto Laine jatkaa vaatimattomasti.

Muisto Laineen itse tekemä valaisin.
Muisto Laineen itse tekemä valaisin.Joona Haarala / Yle

Ajattelutyötäkin vaaditaan

Ensi näkemältä Muisto Laineen teokset näyttävät huolettomilta. Oikeasti ajattelutyötä on tarvittu paljon.

– Ensin koetan piirtää paperille. Sitten piirrän millimetripaperille, josta saan mitoituksen. Se on hyvä vanhanaikainen konsti. En osaa sanoa tätä taiteeksi. Pellin vääntämistä se on. Sitä olen ite opetellut, Muisto Laine kuvailee suunnitteluprosessiaan.

Samalla hän tulee määritelleeksi suomalaisen termin ite-taiteilijasta. Muun muassa Maaseudun sivistysliiton ylläpitämä Itenet (siirryt toiseen palveluun)-sivusto kertoo, että ite-taide on suomalaista nykykansantaidetta.

Määritelmän mukaan ite-taiteilijat ovat itseoppineita. Ammattitaiteilijat eivät ole heille esikuvia. Teokset tehdään usein arjen ympäristöön.

Muisto Laineen vaimo halusi kukkapenkin. Sellainen tehtiin vanhasta polkupyörästä. Pihatonttu löytyi maantien varressa sijaitsevasta kaupasta.
Muisto Laineen vaimo halusi kukkapenkin. Sellainen tehtiin vanhasta polkupyörästä. Pihatonttu löytyi maantien varressa sijaitsevasta kaupasta.Joona Haarala / Yle
Muisto Laineen kukkapenkki lähempää
Joona Haarala / Yle

Traktorinkoreista tuli menestystarina

Ite-lyhenne viittaa sanayhdistelmään Itse tehty elämä. Muisto Laineesta – jos jostakin – voi sanoa, että hänen elämänsä itsessään on puhdasta ite-taidetta, jossa omin käsin luodaan uutta.

Hän kuuluu sukupolveen, joka rakensi ja nosti Suomea köyhyydestä hyvinvointivaltioksi. Laineen taival alkoi rankoissa oloissa.

– Kun olin kolmivuotias, isä kuoli. Perheessämme oli neljä lasta. Vanhin oli sodassa ja kolme meistä jäi äidin hoidettavaksi.

Teollistuva Suomi tarvitsi käsipareja. Muisto Laine meni ammattikouluun metallipuolelle.

– Sieltä päädyin Rauma-Repolaan korjauspuolelle, sitten telakalle ja merelle. Mereltä palattuani menin Lönnström-yhtiöille ja ryhdyin yrittäjäksi.

Millainen yrittäjä Muisto Laineesta tuli? Raumalla jokainen tietää, kenestä puhutaan.

Ensimmäisen oman yrityksen perustaminen lähti siitä, että hänen piti itse – ite – rakentaa tuotteita, joita ei muualta ollut helposti saatavissa.

Vielä 1960-luvulla traktoreita valmistettiin usein ilman erillistä koria. Työt tehtiin taivasalla. Paikallinen konekauppias pohti asiakkaansa kanssa, pitäisikö traktorin ohjaamo rakentaa jälkikäteen. Käsistään taitava nuori mies rakensi sellaisen. Ja lopulta hän teki niitä myös lisää.

Eikä kestänyt kauan, kun ohjaamot tulivat pakollisiksi.

Siitä alkoi yrittäjyys.

Muisto Laineen metallinen kukka kasvimaalla
Muisto Laineen metallinen kukka kasvimaallaJoona Haarala / Yle

Terveet yritykset kiinnostavat

Nyt Muisto Laineen nimestä väännetty Lai-mu-yhtiö tuottaa metallituotteita, kuten taajamatraktoreita ja työkoneiden ohjaamoja. Suomen Sairaalatukku tuo maahan terveysalan tuotteita ja myy niitä alan yrityksille. Kolmas yhtiö Vormu tekee vuodevaatteita. Firman asiakkaita ovat hotelliketjut ja laivayhtiöt.

Herää väkisin kysymys, miksei Muisto Laineen eri yrityksillä tunnu olevan minkäänlaista sidettä toisiinsa?

– Yritystoiminnassa tapahtuu aina kaikenlaista. Välillä menee hyvin ja välillä tulee vaikeuksia. Tulee hetki, jollloin jokin tuote on loppunut tai vähentynyt. Sitten on pääoma koetettu siirtää muulle alalle. Pääoma tuo tuloksen loppujen lopuksi, Laine selvittää.

Vaikka hän on yrittäjäurallaan uskaltanut ottaa isojakin riskejä, uusia yrityksiä ei ole kuitenkaan hankittu summamutikassa. Jokaista yritysostoa on leimannut tietty johdonmukaisuus.

– On koetettu hankkia terveitä yrityksiä, ettei ole tarvinnut lähteä ensimmäisenä korjaamaan.

Muisto Laine teki Matti Pursiheimon suunnitteleman Klyykan sepäntyöt.
Muisto Laine teki Matti Pursiheimon suunnitteleman Klyykan sepäntyöt.Joona Haarala / Yle

Muutos todelliseksi taiteeksi

Muisto Laineen yksi luonteenpiirre on helppo lähestyttävyys ja lapsenomainen innostuminen. Sen ansiosta ite-taiteilija pääsi tekemään aidon, julkisella paikalla olevan taideteoksen ystävänsä Matti Pursiheimon kanssa.

Nyt Rauman keskustassa - aivan kirjaston tuntumassa - on kaksiosainen teos, jossa on kaksi soutuveneen hankainta kahden kiven päälle aseteltuna.

Muisto Laineen kunniatehtävänä on ollut tehdä teoksen sepäntyöt.

– Siinä on varmaan viitisensataa pellinpalaa. Sisällä on runko, johon palat on kiinnitetty. Sitten se on siloitettu.

Teoksen suunnittelija Matti Pursiheimo muistelee, että Muisto Laineen houkutteleminen taideprojektiin oli helppoa.

– Edelliskesänä näin Muiston torilla ja kysyin, että tuletko mukaan? Ajattelin, että hänen firmansa alkaisi sponsoroida. Hän sanoi, että ilman muuta. Syksyllä aloitimme tehdä teosta. Olin ajatellut, että hän pistää äijät tehtaalla tekemään. Eeeei, sanoi Muisto. Hän tekee sen ite, Pursiheimo nauraa hersyvästi.

Pursiheimo yritti päästä vielä apupojaksi hitsaushommiin, mutta se ei onnistunut.

– Minä tietenkin ajattelin, kun olen teknisen työn opettaja, joten voisin hitsata.

Hän yritti tyrkyttää itseään Muistolle apupojaksi. Sen ite-taiteilija kielsi.

– Tajusin, että hän haluaa tehdä teoksen kokonaan ite. Niin kuin hän sitten tekikin, Pursiheimo muistelee.

Muisto Laine päätti korjata kesämökkinsä piharakennuksen. Samalla syntyi mahtipontinen katos.
Muisto Laine päätti korjata kesämökkinsä piharakennuksen. Samalla syntyi mahtipontinen katos.Joona Haarala / Yle

Vastoinkäymiset eivät lannista

Viime vuonna paljastetun taideteoksen avajaispuheen piti kansanedustaja Matti Vanhanen. Puheessaan hän kiinnitti huomiota siihen, että pienemmästä klyykasta puuttuu pala. Vanhanen tulkitsi sen viittaavaan vastoinkäymisiin, joita elämä eteemme heittää.

Muisto Laine onkin esimerkki henkilöstä, joita vastoinkäymiset eivät lannista. Hänellä on ollut rohkeutta eläkepäivillä omalla tavallaan räväyttää tekemällä hyvinkin epäsovinnaisia teoksia omaksi ilokseen.

Mies itse on ehkä eniten ylpeä kesämökkiensä kuistien päällä olevista katoksista, jotka ovat leikkisästi leikattuja. Katosta katsoessa Laine tulee lausuneeksi elämänviisauden, joka on siivittänyt häntä yrittäjänä ja myöhemmin ite-taiteilijana.

– Teknisesti ei vaikuta mitään, onko se suora vai tuollainen mutkikas. Kuitenkin mielestäni kuvio on kauniimpi kuin suora leikkaus. On kiva tehdä hieman mutkikkaampaa.