Taiteilija Albert Edelfeltin teos on löytynyt venäläisen Rybinskin kaupungin museosta. Edelfelt on Suomen taiteen kultakauden mestari ja yksi maamme merkittävimmistä taiteilijoista.
Taidehistorian tutkija Sani Kontula-Webb kertoo löytäneensä kadonneena pidetyn maalauksen internetin hakukoneen avulla.
– Taulun näin sattumalta, mutta sen tunnistaminen edellytti aikaisempaa perusteellista perehtymistä.
Pietarin taideakatemiasta valmistunut Kontula-Webb tunnisti tutunnäköisen maalauksen teosta koskevien luonnosten perusteella. Luonnoksia säilytetään Suomessa Ateneumin taidemuseossa.
Luonnosten avulla selvisi myös maalauksen kuvaamien lasten henkilöllisyys: he ovat tsaari Aleksanteri III:n veljenpoikia. Edelfelt oli nimennyt teoksensa kohteet selkeästi yhteen luonnokseensa.
Volgan rannalla sijaitsevassa Rybinskissä ollaan innoissaan suomalaistutkijan löydöstä. Yhteydenotto Suomesta varmisti taulun lasten henkilöllisyyden.
– Luulimme pitkään, että maalaus kuvaisi pikkutyttöjä, mutta se esittääkin suuriruhtinas Vladimirin poikia Borista ja Kirilliä, museon varajohtaja Sergei Ovsjannikov hämmästelee.
Suuriruhtinaan pojat on puettu maalauksessa ajan muodin mukaisesti mekkoihin ja heillä on pitkät kiharat hiukset.
Maalaus kertoo Edelfeltin suhteista keisariperheeseen
Suomessa kadonneena pidetty maalaus päätyi Rybinskin museon kokoelmiin vallankumouksen jälkeen ja on ollut siitä lähtien siellä.
Signeeratun teoksen alkuperän varmistaa kankaan takana säilynyt paperimerkintä. Sen mukaan Edelfeltin vuonna 1881 maalaama työ on peräisin Vladimirin palatsista Pietarista.
Nyt paikannetun teoksen merkittävyyttä lisää se, että maalaus kertoo Edelfeltin tiiviistä suhteista Pietariin ja keisariperheeseen.
– Juuri tällä muotokuvalla on todennäköisesti ollut ratkaiseva asema siinä, että Edelfelt teki loistavan uran keisariperheessä Venäjällä, Kontula-Webb arvioi.
Teoksen valmistuttua taiteilijalta tilattiin muotokuva myös Aleksanteri III:n lapsista Mihailista ja Kseniasta. Sittemmin Edelfelt maalasi useamman Nikolai II:n muotokuvan.
Mestareiden Venäjä-yhteyksissä riittää tutkittavaa
Edelfelt nautti aikoinaan arvostusta Venäjällä. Hänen töitään on tunnettujen venäläisten museoiden kokoelmissa, kuten Moskovassa Puškinin taidemuseossa ja Pietarin Eremitaasissa.
Nykyään Edelfelt, kuten muutkin Pietarissa toimineet Suomen taiteen kultakauden mestarit, ovat kuitenkin Venäjällä verrattain tuntemattomia. Myöskään suomalaisessa taiteentutkimuksessa ei ole haluttu korostaa maamme taiteilijoiden yhteyksiä Venäjälle.
Sani Kontula-Webb tekee parhaillaan väitöskirjaa Pietarin taideakatemian suhteesta Suomen taide-elämään. Hän toivoo, että löytö tekee suomalaisvenäläisiä taideyhteyksiä tunnetummiksi suurelle yleisölle.
– Toivon, että tämän löydön myötä Edelfelt tulisi jälleen tunnetummaksi Venäjällä ja Suomessakin muisteltaisiin näitä tärkeitä suomalaisten taiteilijoiden yhteyksiä Venäjälle, hän sanoo.
Taidehistorian tutkija Kontula-Webb on jo ehdottanut Rybinskin museolle Edelfeltin kadonneeksi luullun taulun tuomista Suomeen näyttelyä varten. Museon varajohtaja Sergei Ovsjannikov on suhtautunut ehdotukseen myönteisesti.
– Jos Suomessa on halua saada se näyttelyyn, niin me teemme kaikkemme sen onnistumiseksi.
Ovsjannikovin mukaan teos on kuitenkin tarkoitus restauroida ennen mahdollista Suomen-matkaa.
