Turkin oppositio vaatii jo kansanäänestyksen tuloksen mitätöimistä

Turkkiin perehtyneen tutkijan Johanna Vuorelman mukaan vaalien tuloksen voimakas kyseenalaistaminen on poikkeuksellista.

Turkki
Turkin hallinnon kannattaja
Turkin hallituksen kannattaja iloitsi sunnuntain kansanäänestyksen tuloksesta. Tumay Berkin / EPA

Turkin pääoppositiopuolue CHP vaatii koko eilisen kansanäänestyksen tuloksen mitätöimistä epäselvyyksien vuoksi. Erityisen paljon arvostelua on herättänyt Turkin vaalilautakunnan päätös laskea sinetöimättömät äänet mukaan vaalitulokseen.

Turkkiin perehtynyt tutkija Johanna Vuorelma pitää poikkeuksellisena, että oppositio kyseenalaistaa näin voimakkaasti vaalien tuloksen.

–Yleensä tulokset on hyväksytty, vaikka ne olisivat olleet tiukkoja, hän sanoo.

Hyväksyttyjen sinetöimättömien äänten määrästä ei ole varmuutta, mutta opposition arvioiden mukaan ääniä olisi ollut jopa kaksi miljoonaa. Jos väite on totta, se voisi muuttaa äänestyksen tulosta, Vuorelma sanoo.

Kansanäänestyksessä päätettiin kasvattaa huomattavasti presidentin valtaoikeuksia.

Äänestyksen tulos oli äärimmäisen tiukka, sillä perustuslakimuutosten kannattajat saivat 51 prosenttia äänistä. Puolueettomat vaalitarkkailijat julkaisevat ensimmäiset raporttinsa Turkin äänestyksestä tänään iltapäivällä.

Erdoğan tuskin perääntyy

Myös muusta pienemmästä vilpistä on tullut huhuja, kuten häiriköinnistä syrjäisemmillä vaalipaikoilla ja äänten tehtailusta.

–Sellaisella tehtailulla voidaan vaikuttaa ehkä tuhansilla äänillä suuntaan tai toiseen. Mutta merkittävintä äänestystuloksen kannalta oli päätös hyväksyä nämä leimaamattomat äänet, Vuorelma sanoo.

Turkin muuttaminen presidenttivaltaiseksi on ollut Erdoğanin ja hänen puolueensa AKP:n tavoite jo pitkään. Nyt kun se on saavutettu, Vuorelma ei usko, että Erdoğan perääntyy.

–Jos ajatellaan Erdoğanin poliittista toimintaa tähän saakka, hän on periksiantamaton ja aika kompromissiton johtaja, Vuorelma sanoo.

Koko vaalien asetelmaa on luonnehdittu kyseenalaiseksi, sillä presidenttivaltaisen järjestelmän vastustajien mahdollisuudet kampanjoida olivat rajoitetut.

Johanna Vuorelma
Tutkija Johanna Vuorelma Warwickin yliopistosta.Yle

Mitä tekee yhä ahtaammalla oleva oppositio? 

Turkin poliittinen tilanne on jo valmiiksi tulehtunut. Toisen oppositiopuolueen, kurdimielisen HDP:n johto istuu jo nyt vankilassa. Epäselvyyksien varjostama ja tiukka tulos tulee varmasti kärjistämään Erdoğanin hallinnon ja sen arvostelijoiden välejä entisestään.

– Se tulee jättämään pelkästään parlamentin työskentelyyn älyttömän railon. Perustuslaki on niin perustavanlaatuinen kysymys parlamentin työskentelylle, Vuorelma sanoo.

Kun parlamentin valta vähenee, joutuu oppositio entistä ahtaammalle. Turkin hallinto on ottanut viime vuosina koko ajan kovemmat otteet käyttöön sen arvostelijoiden hiljentämiseksi. Vuorelman mukaan nyt voi olla edessä Erdoğanin vastustajien jonkinlainen radikalisoituminen.

–Kyllä, olen nähnyt, että ihmiset puhuvat jo vallankumouksesta ja sen tyyppisistä visioista. Nähdään, että ainut mahdollisuus on jatkaa aktiivista vastarintaa.

Nyt näyttää, että epävakaus Turkissa tulee pahenemaan. Opposition asema on heikko eli suurta poliittista muutosta tuskin on näköpiirissä pian.

Turkin oppositiopuolueen CHP:n johtaja
Turkin oppositiopuolueen CHP:n johtaja Kemal Kılıçdaroğlu kampanjoi kansanäänestyksen alla sen puolesta, ettei presidentin valtaoikeuksia kasvatettaisi. Tumay Berkin / EPA

EU:n haukkuminen saattaa rauhoittua hetkeksi

Turkin ja EU:n suhteet ovat olleet aallonpohjassa jo pitkään. Kansanäänestyksen alla tilanne kärjistyi entisestään ja Turkin hallinto vertasi muun muassa Saksaa natseihin.

Jos EU-johtajat ottavat kantaa esimerkiksi mahdollisiin epäselvyyksiin vaaleissa, on Turkilta odotettavissa reaktioita. Pidemmällä tähtäimellä tilanne voi rauhoittua hieman, kun kauan odotettu kansanäänestys on järjestetty.

–Jos kritiikki EU:n suunnalta hiljenee, voi olettaa, että tilanne hieman maltillistuu, Vuorelma pohtii.

Vaikka tilanne rauhoittuisi, Turkin suhteet Euroopan unioniin ovat hyvin tulehtuneessa tilassa.

Erdoğan on väläyttänyt useasti äänestystä kuolemanrangaistuksen palauttamisesta. Jos niin kävisi, Turkin EU:n jäsenyysneuvottelut päättyvät varmasti.

Oliko äänestys demokratian loppu?

Kansanäänestystä on kuvailtu monessa paikassa Turkin demokratian loppuna.

Vuorelman mukaan Turkki palaa nyt enemmänkin vanhaan perinteeseen, jossa se luottaa vahvaan valtioon ja vahvaan johtajaan. Se takertuu pakonomaiseen yhtenäisyyteen, jossa erilaisille äänille on yhä vähemmän tilaa.

–Pyritään hiljentämään demokratiaan kuuluva moniäänisyys ja Turkille hyvin ilmeinen monikulttuurisuus, jota ei ole Turkissa osattu käsitellä poliittisesti, Vuorelma sanoo.

Aiemmin yhtenäisyyttä vahti armeija, nyt Erdoğan on ottanut sen paikan.

– Tämä on ihan yhtä ongelmallinen ja epädemokraattinen tilanne. Se ei tule tuottamaan rauhaa, eikä vakautta. Se tulee tuottamaan kahtiajakautumista, joka on Turkille tyypillinen piirre, Vuorelma sanoo.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan tervehti kannattajiaan kansanäänestyksen ratkettua sunnuntaina 16. huhtikuuta. EPA