Historian suuriin kysymyksiin kuuluu, mikä saa ihmisen turvautumaan pahuuteen päästäkseen valtaan tai säilyttääkseen valtansa. Miten Adolf Hitleristä, kehnosta taidemaalarista, tuli hirmuhallitsija? Tai pappisseminaarin aloittaneesta Josif Stalinista miljoonia neuvostokansalaisia tapattanut diktaattori?
Onko jokin yksittäinen tapahtuma suistanut ihmisen raiteiltaan, vai kenties pitkään jatkunut sorto ja kurjuus? Jokainen hirmuhallitsijakin tietysti on yksilö.
Sivistys ja ihmisten auttamiseen tähtäävä koulutus eivät takaa, etteikö ihminen saattaisi päätyä tappamaan maanmiehiään. Se käy hyvin ilmi seuraavista esimerkeistä.
Lääkäreitä: Bashar al-Assad, Radovan Karadžić, François Duvalier...
Se, mihin sukuun sattuu syntymään, voi määrittää elämänuraa.
Bashar al-Assadin isä oli Syyrian itsevaltainen presidentti Hafez al-Assad. Hafezin seuraajaksi oli alunperin tarkoitus nimittää vanhin poika Basil (koulutukseltaan insinööri), mutta tämän kuoltua auto-onnettomuudessa vuonna 1994 seuraajaksi nousikin Bashar, joka oli erikoistunut silmälääkäriksi Britanniassa.
Brittiläinen historioitsija Simon Sebag Montefiore löytää historiasta (siirryt toiseen palveluun)enemmänkin lääkäri-diktaattoreita sekä terroristiksi ryhtyneitä lääkäreitä.
Bosnian serbien johtaja ja sotarikoksista tuomittu Radovan Karadžić valmistui psykiatriksi Columbian yliopistossa ja toimi muun muassa Belgradin Punainen tähti -jalkapallojoukkueen psykiatrina.
Kun Bosnian sota päättyi, Radovan Karadžić piileskeli sotarikostutkijoita ja elätti itseään pitämällä psykiatrin ja vaihtoehtolääketieteen vastaanottoa.
Norsunluurannikon ensimmäinen presidentti, Félix Houphouët-Boigny toimi lääkärin apulaisena. Malawin diktaattori Hastings Kamuzu Banda opiskeli lääkäriksi Yhdysvalloissa ja Skotlannissa. Hän piti toisen maailmansodan aikana sotilaiden sukupuolitauteihin erikoistunutta vastaanottoa Britanniassa.
Haitin diktaattoriksi 1957 vaalivilpin avulla noussut François Duvalier – Papa Doc – toimi lääkärinä ja johti vuosien ajan Yhdysvaltain rahottamaa kampanjaa trooppisia tartuntatauteja vastaan.
Myös terroristijärjestöjen johtajissa on ollut lääkärin koulutuksen saaneita: Al Qaidan nykyinen johtaja Ayman al-Zawahiri on koulutukseltaan kirurgi.
Lentokonekaappauksia ideoinut Palestiinan vapautuksen kansanrintaman perustaja, George Habash sekä Hamas-järjestön poliittinen johtaja Abdel Aziz al-Rantisi olivat lääkäreitä.
Simon Sebag Montefiore aprikoi, voiko lääkärin koulutus jopa helpottaa raakuuksia, kunhan näkökulmaa rukkaa sopivaksi:
– Jos yhteiskunta on poliittinen keho, eikö lääkäri ole täydellisen pätevä puhdistamaan siitä opposition ja petoksen bakteerit, käyttämään vallan skalpellia leikatakseen pois kasvaimet?
Monet hirmuhallitsijat ovat jopa käyttäneet toistuvasti lääketieteellisiä vertauksia perustellakseen toisinajattelijoiden tappamista ja opposition vainoa. Pisimmälle meni brittihistorioitsijan mukaan Haitin diktaattori François Duvalier, joka mm. sanoi, että "kansakunnan sairaudet vaativat lääkäriä" ja "lääkärin on joskus otettava henki suojellakseen sitä".
Opettajia: Benito Mussolini, Pol Pot, Mao Zedong
Italian fasistijohtaja Benito Mussolini valmistui luokanopettajaksi vuonna 1901, mutta toimi opettajana vain lyhyen ajan.
Kommunistisen Kiinan perustaja ja johtaja Mao Zedong opiskeli Pekingin yliopistossa lyhyen aikaa opettajaksi ja toimi osa-aikaisena historianopettajana ennen siirtymistään politiikkaan.
Kambodzhan kansanmurhan pääarkkitehti Pol Pot (alkuperäiseltä nimeltään Saloth Sar) opiskeli puusepän ammattia sekä radiotekniikkaa, mutta päätyi opettajaksi yksityiskouluun Phnom Penhiin vuosina 1954-1963. Vuosina 1976-79 Pol Potin johtamat punakhmerit tappoivat yli miljoona kamdozhalaista.
Historian ironiaa sekin, että Ranskan kirjallisuutta ja historiaa opettanut Pol Pot piti epäilyttävinä erityisesti sivistyneistön edustajia. Esimerkiksi vieraan kielen taito tai pelkkien silmälasien käyttö teki henkilöstä epäilyttävän.
Lakimiehiä: Vladimir Lenin, Fidel Castro, Ferdinand Marcos
Lakimiestausta on ainakin Vladimir Iljitš Lenininillä, joka sai vuonna 1891 oikeuden toimia lakimiehenä. Lenin toimi – poliittisen aktivismin ohella – parin vuoden ajan tuomioistuimen ja lakimiehen avustajana.
Kuuban kommunistinen vallankumousjohtaja Fidel Castro valmistui oikeustieteen tohtoriksi Havannan yliopistosta vuonna 1950 ja toimi asianajajana pari vuotta ennen ensimmäistä, epäonnistunutta vallankumousyritystään vuonna 1952.
Filippiinien yksinvaltainen presidentti Ferdinand Marcos valmistui asianajajaksi vuonna 1939 ja toimi lakimiehenä ennen toista maailmansotaa, joka Filippiinien osalta alkoi vuonna 1941.
Kun toisinajattelijoita vainonneiden diktaattorien taustoja vertaa nykyisten valtionpäämiesten taustoihin (siirryt toiseen palveluun), nykyisistä valtiojohtajista on useampi opiskellut taloustieteitä, insinööritieteitä, luonnontieteitä ja valtiotiedettä. Lakimiehiä löytyy nykyisistä valtionpäämiehistäkin runsaasti.