Pitääkö halvasta kouluruuasta olla huolissaan? – Neljä pointtia, jotka on syytä muistaa hintavertailuissa

Kuntien kouluruokaan käyttämä raha ei välttämättä kerro aterian laadusta.

kouluruoka
Kesäkurpitsa-jauhelihapaistosta ja kasviksia lautasella
Kati Rantala / Yle

Kouluruuan kustannuksissa voi olla moninkertaisia eroja eri puolilla maata. Keräsimme yhteen muutamia keskeisiä kohtia, jotka osaltaan voivat selittää suuria hintaeroja.

1. Kouluruokaan käytetty raha voidaan laskea eri tavoin

Otetaan esimerkiksi Lahden kupeessa sijaitseva Asikkala. Opetushallituksen raportin mukaan Asikkalassa kouluruokaan kuluu 2,83 euroa oppilasta kohden. Se on koko lailla sama summa kuin Suomessa keskimäärin: 2,76 euroa päivässä.

Asikkalassa kuitenkin syödään hyvin, päätellen vaikka siitä, että Vääksyn yhteiskoulun joukkue keräsi menestystä valtakunnallisessa Kouluruoka 2016 -kilpailussa.

Asikkalan tukipalvelupäällikkö Minna Pettinen työskentelee muun muassa kunnan ruokalistojen parissa. Hän pitää Opetushallituksen raportin kaltaisia kouluruokien kustannusvertailua epäreiluna. Hänestä kouluruokien kustannuksia pitäisi vertailla puhtaasti sen mukaan, mitä oppilaan lautaselta löytyy.

– Olisi reilumpaa, jos verrattaisiin vain raaka-ainekustannuksia, Pettinen sanoo.

Hän huomauttaa, että Asikkalan ruokalaskuun sisältyy lounaan lisäksi muita koulun elintarvikehankintoja, kuten esimerkiksi vanhempainiltoja varten tehdyt ostokset.

– Meillä maksetaan myös vuokraa ruokasaleista. Kaikissa kunnissa näin ei tehdä.

Yleensä se on niin, että mitä suurempi yksikkö, sitä edullisempaa se on. Vantaa on suuri kaupunki, siellä on suurempia yksiköitä ja välimatkat ovat pieniä.

Marjaana Manninen

2. Tarjotaanko koulussa välipalaa? Onko se laskettu hintaan?

Opetushallituksen raportin mukaan Suomen kallein kouluruoka nautitaan Puumalassa, jossa hinta on 8,28 euroa aterialta per oppilas. Vantaalla samaan hintaan saa lähes viisi ateriaa päivässä.

Puumalan tapauksessa kouluruuan korkea hinta selittyy osaksi sillä, että kunta tarjoaa oppilailleen ilmaisen välipalan. Välipala nostaa kouluruokailun päivittäiskustannuksia noin kolmella eurolla oppilasta kohden. Esimerkiksi Turussa koululaiset saavat halutessaan ostaa välipalaa maksullisella välipalakortilla.

Haju, ulkonäkö ja suutuntuma. Niistä ne selitykset yleensä löytyvät, että miksi joku ruoka jää ottamatta tai syömättä.

Mari Sandell

Puumalan korkeaa hintaa selittää toki sekin, että pienessä kunnassa on vain vähän oppilaita ja yksi koulu. Ruokapalvelupäällikön mukaan kunnassa myös suositaan lähellä tuotettuja raaka-aineita.

3. Onko suuressa kunnassa aina halvemmat kouluruuat?

Kouluruokavertailun halvimmat annokset tarjoili Vantaa. Siellä kouluruokailu hoituu 1,67 eurolla päivässä oppilasta kohti. Myös Oulu ja Jyväskylä saavat annokset aikaan alle kahdella eurolla.

– Yleensä se on niin, että mitä suurempi yksikkö, sitä edullisempaa se on. Vantaa on suuri kaupunki, siellä on suurempia yksiköitä ja välimatkat ovat pieniä, sanoo opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.

Suurissa yksiköissä voidaan valmistaa ruokaa keskitetysti suurissa erissä. Näin voidaan säästää esimerkiksi henkilöstökustannuksissa.

Suomen kymmenen suurinta kaupunkia hoitavat kouluruokailun halvemmalla kuin maassa keskimäärin – paitsi Kuopio, jossa annos maksaa hivenen enemmän, 2,83 euroa per annos.

4. Ruuan laatua ei voi mitata vain rahassa

Lopuksi on syytä muistaa, että hyvä kouluruoka koostuu muustakin kuin siitä, mitä saa rahalla lautaselle. Viihtyisä ruokala ja ruokarauha ovat osa onnistunutta ateriaa.

Turun yliopiston tutkija Mari Sandell painottaa, että aisteilla on suuri merkitys siihen, mitä mieltä ruokailija ateriastaan on.

– Yhdelle on tärkeää, että ruokalautaselta löytyy värejä ja muotoja. Toisille taas jo hajuaisti kertoo, haluaako hän jatkaa ruokalaan asti vai ei, Sandell sanoo.

– Haju, ulkonäkö ja suutuntuma. Niistä ne selitykset yleensä löytyvät, että miksi joku ruoka jää ottamatta tai syömättä.