Viisas kylähulluus leviää – Pihtiputaan Mummo kutsui muut kuntahahmot kylään

Kylähulluus on käännetty lukuisissa Suomen kunnissa positiiviseksi voimaksi. Niinpä valtakunnan tunnetuin kuntahahmo Pihtiputaan Mummo kutsui kaikki keskisuomalaiset kuntahahmot kylään. Niemenharjulle saapuivat niin Saarijärven Paavo kuin Jämsän Ämmäkin.

kylähullut
Keski-Suomen kuntahamot koolla ensi kertaa.
Pihtipitaan mummo kutsui Keski-Suomen kuntahahmot vierailulle Pihtiputaalle.Matti Myller / Yle

Kuntahahmojen huippukokous oli laatuaan ensimmäinen koko Suomessa. Idea tapaamisesta syntyi kesän 2016 senioriolympialaisissa. Kukkaseppeleet päässä muun muassa Viitasaaren Vilma ja Pihtiputaan Mummo pohtivat, että olisipa mukava saada kaikki kunnalliset hahmot koolle. Vajaata vuotta myöhemmin Keski-Suomen päivänä Pihtiputaan uuteen matkailukeskukseen kokoontui toistakymmentä kunnallisen erikoístittelin haltijaa.

Pihtiputaan Mummon kotinurkille saapuivat seurustelemaan ja luuvelliä sekä korvikekahvia maistamaan Jämsän Äijä ja Ämmä, Karstulan Kopes, Kivijärven Kivekäs, Konttiakka Saarijärveltä, Pylkön Kukko, Saarijärven Paavo, Säynätsalon Hanna ja Waltteri, Vaajakosken Kohisija ja Viitasaaren Wilma. Korpi-Eukko ja Korpi-Ukko Korpilahdelta eivät päässeet mukaan.

Keski-Suomi muodostuu 23 kunnasta ja miltei jokaisesta löytyy leikkisä kunnallinen arvonimi. Pääsääntöisesti uusi kuntahahmo valitaan joka vuosi. Poikkeuksena on Pihtiputaan Mummo, jonka pesti kestää kolme vuotta. Mummon valintaperinne alkoi vuonna 1994 vanhan journalistisen sanonnan innoittamana.

Pihtiputaan mummokin sen ymmärtää

Pihtiputaan mummo -käsitteen kerrotaan syntyneen jo 1960-luvun alussa Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella. Termin keksijäksi mainitaan lehtimies ja lehtimiestyön opettaja Allan Liuhala. Hänen muistellaan opettaneen, että pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan mummokin se ymmärtää.

Tästä sai alkunsa käsite, jolla on kuvattu lehden, television ja radion keskivertoyleisön edustajaa. Sitä on käytetty määrittelemään uutisjuttujen ja tiedotteiden ymmärrettävyystaso. Pihtiputaan mummoon viitataan myös viestinnässä tai muilla aloilla tapahtuvien teknologisten murrosten yhteydessä.

Sen olen huomannut, että mummo tunnetaan.

Aune Turunen

Nykyään Pihtiputaan mummon ymmärryksen taso arvioidaan jatkuvasti hieman korkeammaksi. Pihtiputaan mummo ei tarkoita enää kehitystä jarruttavaa perinteen vaalijaa vaan aktiivista, positiivista ja aikaansa seuraavaa kuntalähettilästä. Pihtipudas oli mummo keulakuvanaan muun muassa ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöön digi-TV:tä Suomessa. Marraskuussa 2016 Pihtiputaan Mummo rekisteröitiin tavaramerkiksi.

Aune Turunen on Pihtiputaan Mummo 2015-2018.
Aune Turunen on Pihtiputaan Mummo 2015-2018.Matti Myller / Yle

Mummo ei ota paineita kuuluisuudesta

Aune Turunen on järjestyksessään kahdeksas Pihtiputaan Mummo ja hän on virassa kesään 2018 saakka. Titteli on tuonut tullessaan monenlaisia tehtäviä. Aune on ollut konserteissa ja juhlissa kukittamassa esiintyjiä, vieraana syntymäpäivillä ja kirjastossa lukemassa lapsille. Kuuluisasta tittelistä Turunen ei suostu ottamaan paineita.

– Sen olen huomannut, että mummo tunnetaan. Usein kun olen kertonut olevani Pihtiputaalta, niin monet sanoivat tietävänsä Pihtiputaalta vain keihäskisat ja mummon. Kun kerroin olevani juuri se mummo niin sehän aina riemastutti.

Järjestyksessään Vaajakosken 35. Kohisija Matti Mantsinen myöntää pääsevänsä helpommalla kuin Pihtiputaan mummo, mutta pitää tärkeänä hahmojen työtä kunnan perinteiden ja asioiden korostajana.

– Kysyin, että mitä hommaan liittyy, kun minut oli kastettu Vaajakosken Kohisijaksi. Entinen Kohisija vastasi, että kyllä se sitten selviää. Toinen sanoi, että osallistut hallitustyöskentelyyn eli uuden Vaajakosken Kohinat tapahtuman järjestämiseen elokuun ensimmäisenä viikonvaihteena.

Jämsän Ämmänä Miss Suomi

Jämsän Äijä ja Ämmä valitaan nykyisin kesällä Jämsän Äijän markkinoilla. Äijä on valittu vuodesta 1973 alkaen ja Ämmä vuodesta 1981. Vuosien mittaan on valittu monen alan ihmisiä: urheilijoita, yrittäjiä, kulttuurivaikuttajia, kansanedustajia ja myös Miss Suomi Maria Kinnunen.

Tiina Mäki on 36. Jämsän Ämmä. Häntä edelsi tehtävässä MM-suunnistaja Merja Rantanen.

Esitin kylmiltäni kuvitteellisella hautausmaakierroksella vanhaa jämsäläistä mahtiemäntää.

Tiina Mäki

– Itsekin harrastan suunnistusta, joten tuli hauska jatkumo. Toki olen monessa mukana ja se oli myös peruste miksi olen ollut ehdolla ja miksi minut valittiin. Tämä on vähän leikkimielinen juttu, mutta kunnianimi.

Jämsän nykyisellä ja aikaisemmilla ämmillä on yhteinen hyväntekeväisyysperinne. Tapahtumina voivat olla vaikkapa teatteriesitykset ja runoillat.

– Itsekin esitin kylmiltäni kuvitteellisella hautausmaakierroksella vanhaa jämsäläistä mahtiemäntää. Teatteriakin on tullut kokeiltua. Itse olen enemmän käsityöläinen, joten olen pitänyt askartelutuokioita. Tulossa on myös liikuntatapahtuma ja tanhuajien juhlan avaus, kertoo Jämsän Ämmä Tiina Mäki.

Konttiakka tai -ukko piristää Saarijärvellä

Konttimäki on yksi Saarijärven kaupungin viheralueista aivan Multian rajanpinnassa. Saarijärven keskustaan on noin 20 kilometriä. Konttimäestä on viety niin koulu kuin kolme kauppaakin. Taksiyritys ja kuorma-autoilija kylästä vielä löytyy. Palvelujen hiipuessa kylän yhteisöllisyys on kasvanut Konttimäen kyläyhdistyksen toiminnassa. Yhdistyksessä on 136 jäsentä eli kuusi enemmän kuin kylässä on asukkaita.

Konttimäen suhteellisen uusi perinne on valita vuosittain Konttiakka tai –ukko. Kruunajaisia on vietetty Päistärkosken hienoissa maisemissa vuodesta 2013 alkaen. Sitä ennen valittiin kylän liikkuja vuosina 2003-2011.

Konttiakka tai -ukko valitaan leikkimielellä ja huumorilla höystettynä. Positiivisen vuoden kylähullun tittelin saa, jos on jollakin tavalla tehnyt työtä kylän hyväksi.

Ensimmäiseksi Konttiukoksi 2013 valittiin silloinen pitkäaikainen kyläyhdistyksen puheenjohtaja, kaupunginvaltuuston ja –hallituksen jäsen Pentti Tuomi. Vuonna 2014 valittiin sekä Konttiakka ja –ukko: Eeva ja Pertti Samanen. He ovat olleet aktiivisesti mukana kylän toiminnassa 1970 –luvulta lähtien. Pertti on myös kylän latukelkkakuningas. Hän ajoi latuja peräti 40 vuotta.

Saarijärven Paavo Lauri Koskinen ja Konttiakka Helena Autio.
Saarijärven Paavo Lauri Koskinen ja Konttiakka Helena Autio.Matti Myller / Yle

Konttiukko kunnosti vanhan myllyn

Paavo Marja-aho sai kunnian olla kolmas Konttiukko vuonna 2015. Hän on ollut perustamassa Konttimäen kylätoimikuntaa 1979 ja kunnosti Päistärkosken vanha myllyn EU –tuella 1996-98. Myllykirkko-tapahtumassa Paavo toimii myllyisäntänä ja toisinaan vieraat saavat ostaa häneltä tuoretta jauhoa ja talkkunaa.

Hallitseva Konttiakka on Tukholmasta aikoinaan kylälle muuttanut Helena Autio. Hän toimi opettajana Konttimäen koululla vuodesta 1985 koulun lopettamiseen 1998 saakka. Nyt koulu on kyläyhdistyksen omistuksessa.

Kyläyhdistys julkaisi peräti 850 -sivuisen kyläkirjan ”Konttimäki-maailman napa” vuonna 2016. Sen toimitti Helena Autio yhdessä Matti Rautiaisen ja Mikko Rutasen kanssa ja urakka kesti yhdeksän vuotta. Sama kolmikko perusti kylän oma arkiston, Pulevaarin vuonna 2011. Siellä säilytetään pöytäkirjat, kyläläisten hienot lahjoitukset ja kyläkirjaa varten saadut vanhat valokuvat ja asiakirjat.

Kyläyhdistys ylpeilee myös kylälehti Konttipostilla, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehti on tallentanut kylän entistä ja nykyistä historiaa mittavan määrän. Konttiposti viettää 20 -vuotisjuhlia syksyllä 2017.

Keski-Suomen kuntahamot kokoontuivat Pohtiputaalla.
Keski-Suomen kuntahahmot kokoontuivat Pihtiputaalla.Matti Myller / Yle