Jorma ja Marja rakastuivat erämaan kauneuteen, lahjoittivat suojeltavaksi 60 hehtaaria lähes koskematonta erämaata

Valkeakoskelaispariskunta halusi varmistua, että heille tärkeäksi muodostunut koillismaalainen erämaa säilyttää alkuperäisen luonteensa.

Pohjois-Pohjanmaa
Jorma Saarimaa metsäpalstallaan Kuusamossa.
Jorma Saarimaa istahti toistaiseksi viimeistä kertaa tutulle nuotiopaikalle ennen alueen yksityistä luonnonsuojelualueeksi liittämistä.Ensio Karjalainen / Yle

Viimeiset 17 vuotta Jorma Saarimaa on vaeltanut vaimonsa Marjan kanssa jokaisena syyskuun puolenvälin päivänä tutuksi käyneelle nuotiopaikalle. Pohjois-Kuusamon korpimaisemassa Maaninkavaaran kupeessa valkeakoskelaispariskunta on viettänyt syksyistä hääpäiväänsä, yönsäkin kevyen laavun suojassa. Viimeksi syksyllä.

Ele isänmaalle

Iso Ratijärven törmällä sijaitsevaa nuotiopaikkaa ympäröivät pienehköt avosuot, kituiset rämeet ja osin metsäiset saarekkeet. Alueella reilut 200 hehtaaria maata omistava valkeakoskelaispariskunta on päättänyt suojella osan alueesta lahjana satavuotiaalle Suomelle (siirryt toiseen palveluun).

– Lahjoitus on eräänlainen ele isänmaalle. Halusimme säilyttää tuleville sukupolville palan lähes koskematonta korpea, Jorma Saarimaa sanoo.

Yksityiseen suojeluun on nyt siirtymässä Saarimaiden metsätilalta reilut 60 hehtaaria.

Jorma Saarimaa
- Puun tuottaminen ei ole kovin taloudellista tällaisella alueella, toteaa Jorma Saarimaa vapaaehtoisesti suojeluun luovuttamallaan metsäalueella.Ensio Karjalainen / Yle

– Idea oli Jorman, mutta päätös yksityisen suojelualueen perustamisesta oli yhteinen. Ostin idean nopeasti. Erityisesti Suomi 100 vuotta -teema innosti minua tähän ratkaisuun, Marja Saarimaa sanoo.

Suojella voi myös vähäisellä byrokratialla

– Viestinviejiä on maailmassa paljon. Jokainen tekee omat ratkaisunsa. Jos ratkaisumme toimii esimerkkinä joillekin niin ihan hyvä niin, Jorma Saarimaa sanoo.

Jorma Saarimaa toteaa, ettei yksityisen suojelualueen perustamisessa ole heidän kohdalla kysymys suurista ideologisista asioista, vaikka taustalta löytyy viesti metsänomistajille.

– On tässä ollut tarkoitus myös näyttää, ettei suojelu vaadi välttämättä valtion tukimekanismeja, jos tahtoa suojeluun löytyy. Uskoisin, että aika monella suomalaisella on tahtoa suojella metsiään.

Jorma Saarimaa hiihtelee metsässä Kuusamossa
Jorma Saarimaa on neljännen polven helsinkiläinen, joka kertoo kiinnostuneensa metsästä jo hyvin nuorena.Ensio Karjalainen / Yle

Saarimaa muistuttaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus toimia omaisuutensa kanssa niin kuin haluaa.

– Toisaalta Suomessa yksityismetsien omistus on taannut sen, että metsiä on hoidettu hyvin verrattuna moniin muihin maihin. Toki monimuotoisuuden eteen joudutaan tekemään koko ajan töitä, mutta meidän kohdalla toimikoon tämä teko vaikka esimerkkinä.

Tavoitteet korkealla maakunnittain

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi maanomistajia on kutsuttu perustamaan yksityisiä luonnonsuojelualueita. Kampanjassa suojelu tapahtuu vapaaehtoisesti ja ilman korvausta. Tavoitteena on saada jokaiseen Suomen 18 maakuntaan vähintään sata hehtaaria uusia, maanomistajan omistukseen jääviä, pysyvästi suojeltuja luonnonsuojelualueita.

Marja ja Jorma Saarimaa lastenlapsen kanssa Kuusamossa.
Marja ja Jorma Saarimaa viettävät lasten ja lastenlasten kanssa talvipäiviä usein Kuusamon Kitkajärven maisemissa. Mukana tällä kertaa lapsenlapsista Aarni.Ensio Karjalainen / Yle

Huhtikuun puolivälissä vapaaehtoiseen suojeluun oli tarjottu kampanjan merkeissä reilut 240 hehtaaria yksityismaita 11 maakunnassa. Työn alla on tällä hetkellä hieman yli 200 hehtaarin suojelualueet.

Hääyöt laavulla eivät lopu

Saarimaan pariskunta aikoo viettää hääpäiväänsä suojellulla alueella myös ensi syyskuussa. Alueella voi liikkua edelleen vapaasti.

– Kun maanomistaja perustaa yksityisen suojelualueen, on neuvottelukysymys mitä rauhoitetaan, Jorma Saarimaa sanoo.

– Se on rakas alue meille. Nuotiopaikalla olemme viettäneet viimeiset 17 hääpäivän yötä laavulla. Ja tulemme edelleen viettämään, Marja Saarimaa huokaisee.

– Marjastuksen, kalastuksen ja pienimuotoisen metsästyksen merkeissä olemme kulkeneet metsätilaa ristiin rastiin. Tilalla ovat käyneet jo lapset, lastenlapset ja jopa nyt 86-vuotias äitikin on käynyt korpimaisemaan tutustumassa, Jorma Saarimaa kertoo.

– Metsätaloutta tilalla harjoitetaan myös. Tilan metsät on uudistettu pääosin kylvämällä 50–60-lukujen taitteessa ja muutama vuosi sitten metsissä tehtiin lähes kaksi kuukautta kestänyt harvennussavotta. Nyt metsät saavat rauhassa varttua ja järeytyä, Jorma Saarimaa sanoo.

Helppo neuvotteluprosessi

Neljännen polven helsinkiläinen, pitkään metsäalalla työskennellyt Saarimaa toteaa, että jos valtio perustaisi suojelualueen, todennäköisesti metsästystä ei siinä paikassa sallittaisi.

Jorma Saarimaa Kuusamossa.
Saarimaan pariskunta suojelee vapaaehtoisesti yli 60 hehtaaria metsämaata Kuusamon pohjoisosassa.Ensio Karjalainen / Yle

– Yksityinen metsänomistaja voi päättää metsästysoikeuden säilymisestä. Metsätaloutta ei meidän rauhoitusalueella jatkossa harjoiteta.

Yksityistä suojelua Jorma Saarimaa kuvailee prosessina helpoksi.

– Otin yhteyden Ely-keskukseen. Sieltä tuli ehdotus ilmakuvien perusteella, että minkälainen alue keskuksen mielestä olisi hyvä suojella. Tein vastaehdotuksen ja pian pääsimme sopuun asiasta.