Kun Venäjä yskii, Valko-Venäjällä puhkeaa keuhkokuume

Taloudellisesti Valko-Venäjä on täysin riippuvainen Venäjästä. Valko-Venäjä kuitenkin yrittää hakea kumppaneita myös lännestä. Samalla kasvava köyhyys johtaa protesteihin.

Valko-Venäjä
Köyhtyvä maaseutu autioituu.
Köyhtyvä maaseutu autioituu.Kerstin Kronvall / Yle

Verkkoportaali tut.by:n toimituksesta uuden kauppakeskuksen yläkerroksesta avautuu huikea näköala Minskin ylle. Näkymä on tyypillinen Valko-Venäjän pääkaupungille leveine valtakatuineen ja korkeine asuintaloineen.

Tut.by on poliittisesti riippumaton ajatushautomo ja verkkolehti, joka rahoitetaan mainoksin. Se on saanut työskennellä vapaasti, vaikka onkin avoimesti kriittinen myös presidentti Aljaksandr Lukashenkaa vastaan.

Kahden itsevaltiaan peli

Artjom Shrejbman on politiikan tutkija, joka toteaa Valko-Venäjän ja Venäjän suhteiden olevan huonoimmillaan vuosikausiin. Presidentti Lukashenkan pikatapaaminen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Pietarissa huhtikuun alussa toki lievensi vastakkainasettelua hitusen. Silti mitä vaan voi tapahtua.

Maiden välinen valtioliitto solmittiin jo 1999, mutta sen tulevaisuutta on edelleen vaikeaa ennustaa.

– Kumpikin maa on riippuvainen itsevaltiaan presidentin tunnetilasta, Artjom Shrejbman sanoo.

Hänestä vaikuttaa siltä, että halukkuus lähempään integroitumiseen on hiipumassa ja nyt kumpikin osapuoli hakee lähinnä käytännössä toimivia yhteistyötapoja.

Artjom Shrejbman analysoi Valko-Venäjän poliittista tilaa.
Artjom Shrejbman analysoi Valko-Venäjän poliittista tilaa.Kerstin Kronvall / Yle

Vahva riippuvuussuhde

Venäjä esittää useammin Valko-Venäjälle laskuja esimerkiksi kaasu- ja öljytoimituksista. Tämä ärsyttää Lukashenkaa, jolla on tapana sanoa, etteivät liittolaisten kuulu käydä kirjanpitäjällä. Sillä hän tarkoittaa, että olisi parempi sopia tavaranvaihdosta kuin hoitaa kauppoja rahalla.

Valko-Venäjä on taloudellisesti täysin riippuvainen Venäjästä ja sen kautta raakaöljyn maailmanmarkkinahinnasta, eikä maan sisäinen talous näytä mitään kasvun merkkejä.

– Kun Venäjä yskii, Valko-Venäjällä puhkeaa keuhkokuume, Shrejbman sanoo.

Valko-Venäjällä ero rikkaiden ja köyhien välillä ei ole yhtä suuri kuin Venäjällä ja Ukrainassa. Suurin osa kansasta työskentelee julkisella sektorilla, ja tienaa vähän. Pääkaupungissa on melko paljon yksityisiä yrityksiä, joissa palkka on parempi. Parhaiten tienaavat ne, jotka työskentelevät it-alalla.

Verkkoportaali tut.by toimii kauppakeskuksen yläkerrassa.
Verkkoportaali tut.by toimii kauppakeskuksen yläkerrassa.Kerstin Kronvall / Yle

Tyytymättömyys kasvaa

Varsinkin maaseudulla ja pienissä kaupungeissa talous sen kun supistuu. Vanhat teollisuuslaitokset ja valtion maatilat, kolhoosit, toimivat tehottomasti.

– Ne pidetään toiminnassa lähinnä vain siksi, ettei ihmisiä haluta irtisanoa, Shrejbman sanoo.

Työntekijät sinnittelevät henkiinjäämisrajoilla, monilla on työtä vain pari päivää viikossa eikä palkka riitä elantoon. Viimeisen kahden vuoden aikana työpaikkoja on vähennetty, palkat ovat laskeneet ja hinnat ovat samalla nousseet.

Näiden ihmisten tyytymättömyys näkyi maaliskuun lopulla järjestettyjen mielenosoitusten aikana. Silloin joillakin paikkakunnilla, joissa ei koskaan ole ollut mielenosoituksia, oli satoja ihmisiä kaduilla vaatimassa uudistuksia.

Sellaisia ei kuitenkaan ole näkyvissä, koska presidentti Lukashenkan hallinto ei osaa löytää uusia kasvualoja.

Pattitilanne taloudessa ja politiikassa

Presidentti itse ei halua talouden yksityistämistä vaan pitää kontrollin itsellään. Hän haluaa edelleen oikeuden ilmestyä tehtaaseen tai kolhoosille ja irtisanoa johtajan, jos hän on tähän tyytymätön.

– Lukashenka johtaa maata samoin, kuin hän ennen presidentiksi tuloa johti kolhoosia, Shrejbman anoo.

Hän ei näe mahdollisuuksia uudistuksiin niin kauan, kun Lukashenka johtaa maata. Ilman uudistuksia taas ei synny kasvua.

– Jopa hallinnossa työskentelevät sanovat kahden kesken näin, Shrejbman toteaa.

Valko-Venäjän kansakaan ei näytä kovin uudistushaluiselta. Jokavuotisena mielenosoituspäivänä 25 maaliskuuta oli paljon väkeä kaduilla ilmaisemassa tyytymättömyyttään, mutta heidän tavoitteena ei kuitenkaan ole kumota nykyinen valta.

Tyytymätön kanssa, joka ei vastusta

Shreibmanin mukaan valkovenäläisillä ei ole uskoa muutosvoimaan vaikka hän arvioi, että puolet kansasta on tyytymätön nykyjohtoon. Heillä ei ole mitään esimerkkejä kansan aikaansaamista muutoksista, eivätkä tunne luottamusta oppositiojohtajiin. Oppositiojohtajilla ei ole kontaktia mahdollisiin äänestäjiinsä.

– Tämä on osasyy siihen, etteivät opposition vuosikausia jatkuneet yritykset saada poliittista vaikutusvaltaa ole tuoneet tulosta, Shrejbman arvioi.

Kaikki aikaisemmat isot mielenosoitukset on kukistettu väkivaltaisesti, osallistujia on otettu kiinni ja vangittu tai tuomittu sakkoihin. Jos osallistuu mielenosoitukseen voi myös menettää työpaikkansa tai opiskelupaikkansa.

Shrejbman näkee useita syitä valkovenäläisten passiivisuuteen, heillä ei ole motivaatiota osallistua poliittiseen vastarintaan, heillä ei ole uskottavia johtajia ja heitä pelottaa.

– Ei ole vallankumousenergiaa, ei poliittisia rakenteita eikä rahaa.

Bobrujskissa on rapistunut linnoitus 1600-luvulta.
Bobrujskissa on rapistunut linnoitus 1600-luvulta. Tänne lähistölle Venäjän presidentti Vladimir Putin halusi perustaa lentotukikohdan.Kerstin Kronvall / Yle

Venäjä pitää otteessaan

Vaikea suhde Valko-Venäjän ja Venäjän välillä näkyy myös siten, että presidentti Aljaksandr Lukashenka yhä enemmän katsoo länteen ja pyrkii saamaan sieltä tukea ja markkinoita. Vaikka ihmisoikeustilanne maassa on edelleen heikko, hän on silti saanut myös ymmärrystä lännessä ja Euroopan unioni on hieman lieventänyt pakotepolitiikkaansa Valko-Venäjälle.

Ukrainan kriisin ja sodan aikana Lukashenka on pyrkinyt tasapainoilemaan lännen ja Venäjän välillä, hän ei esimerkiksi ole missään tilanteessa tukenut Venäjän toimia Ukrainassa.

Venäjä on puolestaan vahvasti halunnut sitoa Valko-Venäjää vielä tiiviimmin omaan piiriinsä. Vuonna 2015 presidentti Putin ilmoitti Venäjän perustavan lentotukikohdan pieneen Bobrujskin kaupunkiin Valko-Venäjällä. Lukashenka ei hyväksynyt tätä ja asiasta on käyty kovaa vääntöä jo pari vuotta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Venäjä on luopumassa ajatuksesta.

Tukikohta suunnitelma haudataan

Lentomatka Naton alueelle Euroopassa olisi Bobrujskista vain noin puoli minuuttia lyhyempi kuin Venäjän maaperältä. Lentotukikohta olisi siksi ollut enemmän merkki Venäjän vallasta Valko-Venäjällä kuin sotilaallisesti merkittävä. Artjom Shrejbman uskoo Venäjän nyt perääntyvän asiassa.

– Tämä ei ehkä ollutkaan sen luokan asia, jonka takia Venäjä olisi valmis menettämään ainoan ystävänsä rajansa länsipuolella, hän toteaa.

Vaikka tämä asia nähtävästi on siirtymässä pois päiväjärjestyksestä, on tilanne Valko-Venäjän kannalta edelleen arvaamaton. Venäjä nimittäin ei koskaan tule hyväksymään sellaista maailmanjärjestystä, jossa Valko-Venäjä ei kuuluisi sen etupiiriin.